Hanhikemppi-Hanhijärvi

 

Kartta

Reittiehdotus on merkitty sinisellä, maantiet punaisella ja rautatie mustalla.

 

 

Hanhikempin ja Hanhijärven kylät sijaitsevat Vaalimaantien itäpuolella ja Hanhijärven pohjoislaidassa välittömästi kaupungin eteläpuolella. Samaan laajaan kylämaisemaan kuuluu myös etelämpänä Hanhijärven itäpuolella oleva Rantalan kylä.  

Reittiehdotus: Lähdetaan keskustasta Vaalimaantietä etelään, käännytään oikealle Hanhikempintielle ja kuljetaan Hanhikempin kylän lävitse Hanhijärven koulun ohitse. Jatketaan oikealle Vörstintielle Hanhijärven ja Rantalan kylän laitamille. Käännytään oikealle Hanhijärventielle, jota pitkin suoraan takaisin kaupunkiin tai käännytään Pahaojantielle ja kuljetaan metsäisemmän osuuden kautta Karkkolaan ja Viipurintielle. Kuutostieltä reitin pituus Hanhijärveltä suoraan Myllymäkeen on noin 10 kilometriä ja Viipurintien kautta Myllymäkeen on yli 13 kilometriä.

Hanhijärven kylä naapurikylineen muodostaa arvokkaan kulttuuriympäristön, jota on jo aiemminkin arvostettu eräänä Lappeenrannan merkittävimpänä maaseudun kulttuurimaisemana. 1820-luvulla laskettiin Hanhijärven pintaa, joka lisäsi peltoalaa varsinkin Rantalan kylässä. Hanhijärven pohjoispuolelle muodostunut rantakylä oli 1800-luvun lopussa entisen Lappeen pitäjän suurimpia kyliä. Tuolloin Hanhijärvellä oli yli 20 taloa tiiviissä kylämuodostelmassa. Hanhijärvellä alkoi 1800-luvun lopulla edelleen jatkuva Viipurin rinkeleiden valmistus.

Hanhikempin, Hanhijärven ja Rantalan tiloista useammat ovat nähtävillä jo vuoden 1893 venäläisessä topografiakartassa. Nimeltä mainittuna tässä kartassa ovat Hanhijärveltä jo Kahavieru, Vasara ja Kujansuu. Kylätiet kulkivat lähes samoja linjoja jo silloin. 

Hanhikemppi

 

 

Hanhikemppi

Hanhikempin maisemaa hallitsevat laajat peltoaukeat, Hanhijärven pohjoisosa ja maatilojen pihapiirit sekä Hanhijärven koulu. Kylän pohjoisosaa rajaa Ihalaisen kaupunginosassa Nordkalkin kaivos.

Hanhikempin isojako on suoritettu vuoden 1843 toukokuussa. Tällöin kylästä merkittiin maarekisterikirjaan kaksi perintötaloa, Hanhikemppi ja Rikkilänniemi. Hanhikempin kantatila merkittiin kahtia jakautuneeksi vuonna 1847. Rikkilänniemi oli jakaantunut kahtia jo ennen isojakoa. Toinen jakaantuneista tiloista jakaantui kahtia vuonna 1872 ja toinen vuonna 1891. Vuonna 1930 on lohkottu tila Hanhijärven jo valmistunutta kansakoulua varten.

Hanhikempissä on muutamia säilyneitä tiloja 1800-1900 -luvun vaihteesta, rakennuskanta on kuitenkin muuttunut huomattavasti vuosien myötä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hanhijärven koulu

Keskustelu Hanhijärven koulun tarpeellisuudesta oli aloitettu jo 1900-luvun alussa, mutta koulun perustaminen siirtyi 1920-luvulle. Hanhijärven koulupiiri käsitti Hanhijärven, Hanhikempin, Ihalaisen ja Rantalan kylät. Ennen Hanhijärven koulun rakentamista väliaikainen kouluhuoneisto vuokrattiin Hanhikempiltä A. Kempin talosta, jossa toiminta alkoi syksyllä 1921. Varsinainen koulutalo rakennettiin 1924 Viipurin maanviljelysseuran rakennusmestari Hagbergin suunnitelmien mukaisesti. Viereisessä kuvassa näkyvässä satulakattoisessa hirsirakennuksessa on jo näkyvissä 1920-luvun  klassismin piirteitä, mm. muotojen yksinkertaisuus ja sisäänkäyntien päätykolmiot. Koulun ulko- ja saunarakennukset toteutettiin kouluhallituksen mallipiirustusten mukaan. Koulun toiminta loppui keväällä 2006.

 

Hanhijärvi

 

Hanhijärvi

Hanhijärven laajaa kylää hallitsevat peltoaukeat ja vanhat pihapiirit, joista osa on hyvinkin säilyneitä. Vanhoja pihapiirejä on nähtävissä Hanhikempintien, Vörstintien ja Hanhijärventien varrella. Asutus keskittyy yhtenäiselle kyläaukealle. Muutama yksittäinen talo on Karkkolaan johtavan Pahanojantien varressa. Kylään on rakentunut viime vuosina uutta asutusta, mutta perinteinen kylämaisema on edelleen nähtävissä.

Hanhijärven kylässä suoritettiin isojako toukokuussa vuonna 1843, jolloin kylän kolme kantatilaa merkittiin maarekisteriin. Tiloista Rantanen merkittiin vuonna 1851 jakaantuneeksi kahdeksaan osaan. Seuraava lohkominen tapahtui vuonna 1889, jolloin yksi tiloista puolitettiin. Pullin perintötalo oli jakaantunut neljään osaan ja tämä merkittiin maarekisteriin vuonna 1844. Tilat jakaantuivat edelleen vuosina 1866, 1889 ja 1894. Vörstin kantatila merkittiin lohkotuksi kahteen osaan vuonna 1850. Vuonna 1886 lohkottiin kylän tiloista maita rautatiealueita Simolan rataa varten.

Hanhijärven talot olivat ensimmäisten joukossa, kun 1800-luvun lopulla uusi tapa rakentaa keittiö porstuan sijaan kotiutui eteläkarjalaisiin maalaistaloihin. Joitakin vanhoja taloja on kylällä säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, mm. Vörstin ja Vasaran talot. Myös vanhoja kivinavettoja sekä aittoja on nähtävillä useita arvokkaassa kylämaisemassa.

 

Rantala

Hanhijärven kylän eteläpuolella oleva pienempi Rantalan kylä liittyy olennaisesti samaan laajaan kylämaisemaan, vaikka kylän alueella ei ole säilynytkään merkittäviä pihapiirejä.  

Rantalassa isojako tehtiin vuonna 1843, jolloin kylästä merkittiin kaksi tilaa maakirjaan Korpela ja Taukki. Korpelan kruununtalo jakaantui kahteen puolikkaaseen vuonna 1854 ja toinen puolisko uudelleen vuonna 1878. Taukin kruununtalo puolittui vuonna 1855.