Muukkola-Ilottula

Kartta

Reittiehdotus on merkitty sinisellä, maantiet punaisella ja rautatie mustalla

Muukkolan ja Ilottulan kylät sijaitsevat Lappeenrannan itäpuolella Saimaan ja rautatien välisellä alueella. Aivan Joutsenon rajalla on pieni alue laajempaa pääosin Kuutostien eteläpuolelle sijoittuvaa Saarnialan kylää. Muukkolan ja Ilottulan yhteinen laaja peltoaukea puukujineen on yhä merkittävä kulttuurimaisema. Välillä myös läheinen Saimaa pääsee pilkahtelemaan reitin varrella mm. Utransaaren ja Turkianlahden teiden varsilla.

Reittiehdotus: Käännytään Muukontieltä Utrasaarentielle lähes ja kuljetaan lähes Saimaalle asti. Käännytään oikealle Turkianlahdentielle ja ajetaan sorapintaista tietä Ilottulantielle. Käännytään oikealle ja jatketaan matkaa itään päin mutkittelevaa tietä kaupunginrajalle ja Saimaan rantaan saakka. Käännytään ympäri ja palataan takaisin Muukontielle. Reitille tulee pituutta noin 12 kilometriä. Matkaa voi tietysti jatkaa Joutsenon Honkalahteen mutkittelevaa maantietä myöden.  

Vanhaa asutusta on säilynyt jonkin verran kaikissa kylissä. Utrasaarentien varteen on muodostunut kaupungin laajetessa paljon uutta asutusta. Idyllisempänä on säilynyt mutkaisen ja kapean Turkianlahdentien varsi. 

Muukkola 

Muukkola

Muukkola sijaitsee Lappeenrannan koilliskulmassa Saimaan ja rautatien välissä. Kylän itäosan halki kulkee Ilottulantie. Utransaarentien varteen on tullut uutta asutusta, mutta Turkianlahdentie on säilynyt hyvinkin tunnelmallisena reittinä.

Isojako suoritettiin kylän mailla vuonna 1841, jolloin merkittiin seuraavat kantatilat: Niemenmuukko (nro 1), Tukia (nro 3) ja Kangasmuukko (nro 4). Vuonna 1851 Niemenmuukon perintötalo jakaantui kahteen osaan, joista Niemimuukon osuus vielä puolittui vuonna 1891 ja vuonna 1896 neljännes jakaantui Hietaniemeksi ja Uusitaloksi. Turkian perintötalo puoliintui kahtia vuonna 1855, toinen puolisko on Vanha-Turkia, joka esiintyy 1920-luvun kartassa myös Muukkola nimellä. Kangasmuukon perintötalo puoliintui 1851 ja toinen puolisko jakaantui neljänneksiksi vuonna 1900. Muukkolan tilojen maista lohkottiin vuonna 1937 ja 1939 rautatiealueeksi ja maantien levennykseen aloja Muukon pysäkin rajoilla. Vuoden 1920 pitäjänkartassa näkyvät nykyiset Ilottulantie ja Turkianlahdentie.

Peltoaukean laidalla uudemman asutuksen seassa, Utransaarentien varrella on nähtävissä muutama vanhempi maatalo. Turkianlahdentien varrella on vanhan tiilisen muuntajan jälkeen aivan tien varressa punainen asuinrakennus 1800-luvun lopusta sekä riihi Saimaan tuntumassa. Myöhemmin on pienen peltoaukean laidalla maatilan pihapiiri 1900-luvun alusta kivinavetoineen. Turkianlahdentieltä erottuvan Kotaniementien varrella, Saimaan rannalla, on vanhoja huviloita 1920-luvulta.

Ilottulan tien varrella on useampi toimiva maatila talousrakennuksineen. Kylämaisemassa saattaa myös nähdä maatiaiskarjaa. Pihapiireissä on säilynyt jonkin verran vanhempaa rakennuskantaa. Ilottulan kylän kanssa yhteistä laajaa peltoaukeaa halkoo kaksi puukujaa. Lyhyempi lehtipuukuja on Muukkolan puolella ja pidempi, koko peltoaukean halkaiseva koivukuja Ilottulan puolella.   

Ilottula 

Ilottula

Ilottulan kylä sijaitsee Lappeenrannan koilliskulmassa, aivan Joutsenon rajan läheisyydessä Saimaan rannalla. Kylän kautta kulkee Honkalahteen menevä nk. vanha Ilottulan tie.

Kylässä toimitettiin isojako vuonna 1841, jolloin maakirjaan merkittiin Linnan perintötalo (nro 1), Tuosan kruununtila (nro 2) ja Tysterin kruununtila (nro 3). Vuonna 1853 Tuosan tila on merkitty jakautuneeksi kahtia, osat olivat Tuosa ja mahdollisesti Tiililä. Vuonna 1851 Tysterin tila merkittiin jakaantuneeksi kolmeen osaan, joista yksi oli perintötalo ja kaksi kruununtilaa. Samassa yhteydessä kolmas osa jakaantui vielä kahtia Linnansepäksi ja Uusitaloksi. Vuonna 1897 yksi kantatiloista jakaantui kahtia Kangasmäeksi ja Nokaksi.  

Asutus on keskittynyt laajan peltoaukean reunoille. Myös Ilottulantien eteläpuolella olevan Tuosantien päässä sijaitseva vanha asutus peltoaukeineen on osa Ilottulan kulttuurimaisemaa. Ilottulan peltoaukeaa hallitsee merkittävä hyvin säilynyt n. 700 metriä pitkä koivukuja Linnanmäen tilalle. Reitin varrella näkee vain pienen vilauksen Ilottulan kylän rakennuskannasta, tilojen sijoittuessa peltoaukean laidoille ja sivuteiden varteen.

Saarniala

Saarniala  

Osa Saarnialan kylää sijoittuu Ilottulantien varrelle Saimaan ja rautatien välissä. Muu osa Saarnialan kylää sijaitsee kuitenkin valtatie 6:n eteläpuolella.Vanhempaa asutusta on Sepänmäentien ja Ilottulantien varrella.

Saarnialan kylän isojako toimitettiin vuonna 1845, jolloin Yläsaarnian kruununtalo (nro 1), Alasaarnia (nro 2), Tyrisvä (nro 3), Hutun perintötalo (nro 4), Suni (nro 5), Ravo (nro 6) sekä Lainpelto (nro 7) merkittiin maarekisteriin. Näistä Tyrisevä jostain syystä jo vuonna 1841. Tyrisevä jakaantui kahtia vuonna 1850.

Merkittävä yksittäinen kohde Ilottulantien varressa on Tyrsävän tila, jonka harmaa vanha päärakennus 1800-luvun lopulta pilkottaa puiden lomasta maantielle. Asuinrakennus on säilynyt 1800-luvun lopun ulkoasussa.