|
Rutola |
|
|
Kartta Reittiehdotus on merkitty sinisellä ja maantiet punaisella.
|
Rutolan laaja alue sijaitsee valtatie 6:n pohjoispuolella ja Mikkelintien itäpuolella Ruoholammen ympäristössä läntisten kaupunginosien jatkona. Alue muodostuu sekä Rutolan kylästä että Rutolan kaupunginosasta ja alueella on eri tyyppisiä miljöitä vanhasta teollisuusympäristöstä perinteiseen maalaismaisemaan. Rutolan alueelle on rakentumassa useita uusia asuinalueita mm. Ruoholammen ympäristöön. Reittiehdotus: Kierretään Ruoholampi vastapäivään. Keskustasta tultaessa käännytään Helsingintieltä oikealle Merenlahdentielle, jolloin saavutaan aluksi Märkälään. Märkälän jälkeen jatketaan vasemmalle Munterontielle ja Munteron kautta Rutolaan. Rutolan koulun jälkeen käännytään vasemmalle Mikkelintielle ja vähän matkan päästä vasemmalle Torppakyläntielle. Torppakylän jälkeen tehdään pieni koukkaus Tilsalantielle ja jatketaan edelleen matkaa Helsingintielle. Kierroksen pituudeksi tulee noin 10 km Helsingintien ja Merenlahdentien risteyksestä lähdettynä. Rutola
on aiemmin tunnettu myös nimillä Ropo ja Ruttoinen. Vanhempi
asutus keskittyy Ruoholammen ympärille Märkälään, Munteroon, Rutolaan,
Torppakylään ja Tilsalaan. Alue on jakautunut maanviljelysalueihin Märkälään
ja Tilsalaan ja entisiin teollisuustyöväen mökkikyliin Munteroon,
Rutolaan ja Torppakylään. Rutolan ylivientilaitos ja Rutolan saha
aloittivat toimintansa kylän alueella 1800-luvun lopulla ja
olivat suuria työllistäjinä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Sahan
rakennuksista on maastossa vain kivijalkoja nähtävillä. Rutolassa
on myös Rutolan luolasto eli Salpalinjan suuri betoninen luolasto sekä
muita Salpalinjan rakenteita. Rutolan isojako suoritettiin vuonna 1843, maarekisteriin merkittiin Tilsalan tila (nro 1), Märkälän perintötalo (nro 2), Leinon perintötalo (nro 3) ja Lapatton perintötalo (nro 4). Tilsalan tila oli jakaantunut viiteen osaan jo isojakoa seuraavana vuonna. Jakautumiset jatkuivat, vuonna 1854 Tilsalasta lohkaistiin Perälän ja Kujansuun tilat. Vuonna 1855 muodostui yksi tila ja edelleen vuonna 1895 yksi uusi tila. Vuonna 1914 lohkottiin Rutolan kansakoululle palsta. Märkälä merkittiin jakautuneeksi Uus-Märkälään ja Märkälään vuonna 1848. Leinon tila puolittui vuonna 1846 Leinon ja Haimilan tiloihin. Rutolan tiloista vuoden 1893 venäläisessä topograpfiakartassa näkyvät seuraavat tilat, jotka yhä ovat samoilla paikoilla: Kallionen, Uus-Märkälä, Märkälä, Lapatonniemi, Lautniemi, Tilsala ja Kujansuu. Lisäksi kartassa näkyy taloja nykyisen Torppakylän kohdalla, siellä lienee ollut muutama talo tai mökki jo tuolloin. Nykyiset tiet kulkevat suunnilleen niillä urilla, joilla tiet olivat jo 1800-luvun lopussa, lukuun ottamatta Merenlahdentietä Märkälän jälkeen. |
|
Märkälä |
Märkälä Ennen niin tyypillinen maaseutukylä Märkälä on jäämässä Ruoholammen uusien asuinalueiden väliin jäänteeksi alueen vanhasta maaseutuasutuksesta. Pellot ovat muuttumassa pientaloalueiksi ja maatalouden harjoittaminen on alueella vähentynyt. Kylän vanhat pihapiirit sijoittuvat kylän keskivaiheille mäkikumpareiden päälle. Vanhimmat kylän taloista ovat 1900-luvun alusta ja niiden pihapiireissä on vanhoja aittoja ja muita talousrakennuksia..
|
|
Muntero |
Muntero Ruoholammen pohjoisosan mökkikylä sijaitsee Munterontien molemmin puolin. Alueella on mökkiasutusta 1800-1900-luvun vaihteesta ja uudempaa pientaloasutusta. Osa vanhoista mökeistä on kunnostuksen jälkeen edelleen asuinkäytössä tai kesäasuntoina. Tiiviinä rykelmänä oleva asutus muodostaa paikoin jopa idyllisen kokonaisuuden.
|
|
Rutola |
Rutola Aivan Munterontiessä kiinni on satulakattoinen vanha VPK:n tallirakennus. Uudet VPK-rakennukset ovat aivan lähietäisyydellä. Uuden VPK:n rakennuksen vieressä on Enso-Gutzeitin vanha työväen asuinrakennus. Enso osti alueita Rutolasta 1800-luvun lopulla ja 1890-luvulla alkoi sahan ja ylivientilaitoksen toiminta. Sahan toiminta loppui 1932 ja ylivientilaitoksen vuonna 1962. Asuinrakennus on rakennettu 1890-luvulla. Rakennuksen etusivun kolme kuistia on lisätty rakennukseen mahdollisesti vasta 1930-luvulla. Alunperin rakennuksessa oli viisi huoneistoa. Lisäksi asukkailla oli käytössään navettarakennus ja sen yhteydessä pesula sekä sauna. Aitat on purettu 1980-luvun lopulla VPK:n uuden talon tieltä.
|
|
|
Rutolan
koulu Jo naapurikylän eli Kären kansakoulun rakentamisen yhteydessä 1900-luvun
alussa nousi esille tarve rakentaa koulu Rutolan sahan läheisyyteen.
Rutolaan rakensikin aluksi koulutalon Aktiebolaget W. Gutzeit & C:o. Valtuusto osti koulurakennuksen osakeyhtiöltä 1908 ja koulu alkoi
toimia samana syksynä. Oppilasmäärä nousi nopeasti suureksi ja koulun
laajentamista alettiin suunnitella. Koulun entinen paikka ja rakennus
todettiin koululle sopimattomaksi ja yhtiö osti rakennukset takaisin
luovuttaen koulua varten uuden tontin, mihin valmistui uusi, ajanmukainen
koulutalo vuonna 1926. Viereisessä kuvassa oleva
|
|
Salpalinja |
Salpalinja Salpalinjan rakenteita on sekä Mikkelintien itäpuolella Rännikorventien
varrella entisen ylivientilaitoksen vieressä että
Munterontien varressa lähellä Rutolan koulua. Rutolan alueella on sekä
luolastoja että panssariesteitä.
|
Rutolan
ränni |
Rutolan
uittorännit Rutolan ränni sijaitsee Mikkelintien länsipuolelle Rännikorventien pohjoispuolella Kärenlammen ja Myllylammen välissä. Noin 200 metrin levyinen kannas erottaa Saimaan Kymijoen vesistöstä, joka on ollut puutavaranyhtiöiden tärkeimpiä uittoväyliä. Vuonna 1890 Oy W. Gutzeit & Co rakensi Kannaksen ylittämiseksi ylivetolaitoksen ja rullaradan Kärjenlammen ja Myllylammen välille. Rutolan uusi ylivientilaitos vanhan laitteen länsipuolella on peräisin vuosilta 1908-1909, jolloin rullarata korvattiin uittokouruilla. Puiset uittorännit Myllylammen ja Kärenlammen sekä Kärenlammen ja Kärenlahden välillä ovat yhä jäljellä, joskin lahonneina. Uittorännien itäpäässä on ylivientilaitteiston osia. Vanhan puisen rakennuksen tilalle rakennettiin 1935 tiilinen ylivientilaitos, josta on nykyään vain enää runko jäljellä. Myllylammen rannalla on myös vuonna 1891 rakennettu tiilinen pumppuhuone, jonka yläosassa on keltainen tähtikuvio.
|
|
Torppakylä |
Torppakylä Torppakylän vanhimmat rakennukset ovat 1920-30-luvuilta, mutta kylällä on ollut jo aikaisemmin asutusta. Kylässä ovat toimineet aikanaan sekä Osuuskauppa Onnin että Työväen osuuskauppa Toivon kaupat. Toisen kauppaliikkeen rakennus on edelleen tunnistettavissa Torppakyläntien pohjoispuolella. Rakennuksessa on toiminut kauppa viimeksi 1960-luvulla. Tontin kaupunginpuoleisella laidalla Torppakylän keskustassa on muistomerkki Rutolan vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumille, jolloin Rutolan miehistä teloitettiin 47 ja kylään jäi 26 punaleskeä ja 60 orpoa. Laatassa on muistoteksti: "Rutolan urheille naisille, jotka ottivat osakseen raadannanja vastuun jälkipolvista, kun vaino vei miehet vuonna 1918."
|
|
Tilsala |
Tilsala Ruoholammen eteläpuolella on Tilsalan kylä, jonne pääsee kääntymällä pohjoiseen Torppakyläntieltä Tilsalantielle. Tieltä avautuu idyllinen näkymä kolmen talon muodostamaan kylään, jonka pihapiirit ovat muodostuneet osin jo 1800-luvun lopulla. Ruttoisten Tilsala on ollut aikoinaan Lappeen pitäjän suurimpia taloja karjamäärän perusteella 1830-luvulla. Tilallaa oli ollut tuolloin 5 hevosta ja 14 lehmää. Tilsalan tilat muodostavat perinteisen, peltojen ja metsien rajaaman, maisemallisesti hienon kokonaisuuden. Kylään poiketessa tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt muuten niin uudisrakentamisen vallassa olevan Rutolan kylän alueella.
|
