Tapavainola-Vihtola

 

Kartta

 Reittiehdotus on merkitty sinisellä, maantiet punaisella ja rautatie mustalla

 

 

Kuutostien, Ylämaantien ja Vaalimaantien väliin sijoittuvat Tapavainolan, Montolan ja Lavolan sekä Vihtolan kylät. Reitin varrelle sijoittuu myös Korkia-ahon kylän pohjoisosa. Korkia-ahosta käytetään yleisesti myös nimeä Korkea-aho. Osa reitistä on mutkittelevaa sorapintaista kylätietä, osa oikaistua maantietä. Reitin alkuosassa vaihtelevat pienet peltoaukeat, mäkikumpareille keskittyvä asutus ja metsäiset välit. Loppumatkan kulttuurimaisemaa leimaa laajat peltoaukeat ja peltojen laitamille sijoittuvat tilakeskukset. 

Reittiehdotus: Lähdetään liikkeelle Tapavainolasta Kuutostien ja Ylämaantien risteyksestä ja käännytään heti oikealle Myllytielle. Montolan nuorisoseurantalon jälkeen jatketaan matkaa Kalliomäentietä pitkin Montolan kylään ja Montolantielle. Jatketaan edelleen matkaa Lavolan kylään ja Korkea-ahontielle. Käännytään oikealle Korkea-ahontietä etelään ja saavutaan Korkia-ahon kylän pohjoisosaan ja käännytään oikelle Vihtolantielle, jota pitkin kuljetaan läpi Vihtolan kylän ja saavutaan Vaalimaantielle. Matkaa Kuutostieltä Vaalimaantielle kertyy reilut kahdeksan kilometriä.  

Uudempaa pientaloasutusta on muodostunut viime vuosina etenkin Lavolan kylään. Maaseutumaisempana ovat säilyneet Montolan ja Vihtolan kylät. 

Tapavainola

 

Tapavainola

Tapavainola sijaitsee pääosin valtatie 6:n eteläpuolella niin, että Helsingintien liittymä Kuutostiehen jää kylän sisälle. Kylän keskiosan poikki kulkee junarata. Reitin varrelle osuu vain pieni osa Tapavainolan kylää. Kylän lävitse kulkee mutkitteleva sorapintainen Myllytie.

Tapavainolan isojako on vuodelta 1842, jolloin maarekisteriin kirjattiin Lohkon (nro 1) ja Tiaisen perintötalot (nro 2).  Vuonna 1850 Lohko jakaantui viiteen osaan, joista Uusimäen osuudesta lohkottiin maita vuonna 1936 Tapavainolantalolle. Lohkominen on tehty jälkikäteen talon jo valmistuttua 1920-luvulla. Tiainen lohkoutui kolmeen osaan vuonna 1851. 

Montolan nuorisoseurantalo eli Tapavainolantalo sijaitsee lähellä Kalliomäentien ja Myllytien risteystä Kuutostien eteläpuolella. Tontilla on talon lisäksi ulkorakennus, uusi kotarakennus sekä muistomerkki nuorisoseuran perustamisesta vuonna 1897. Nuorisoseurantalon rakentaminen oli aloitettu vuonna 1922 ja rakennus valmistui kolme vuotta myöhemmin. Rakennukseen saatiin sähköt vuonna 1929. Talon päässä sekä sivulla on sisäänkäynnit. Talossa on alkuperäiset kaksilasiset pienruutuiset ikkunat. 

Luotosen mylly sijaitsee Myllytien päässä maalaismaisemassa hieman reitin varrelta etelään. Paikalla on ollut mylly vuodesta 1928 lähtien. Ensimmäinen mylly paloi vuonna 1948. Tämän jälkeen rakennettiin iso kolmikerroksinen savitiilinen myllyrakennus vuonna 1949. Myllyn perusti aikanaan Elias Luoto ja myllyllä on toiminut mm. autojen katsastusasema 1930-luvulla.

 

Montola

 

Montola

Montola sijaitsee valtatie 6:n eteläpuolella pitkänomaisena kaistaleena, kyläalueen pohjoisimmat osat sijoittuvat valtatien pohjoispuolelle raviradan viereen. Kylän eteläosia halkoo junarata. Asutus sijoittuu Montolantien ja Kalliomäentien varrelle. Sorapintainen kylätie mutkittelee maiseman muotoja seuraten ja siitä erottuu tilusteitä. Vanhat pihapiirit sijoittuvat mäennyppylöiden päälle, peltoaukeat ovat pieniä ja kumpuileviaa. Kylän vanhimmat pihapiirit ovat 1800-luvun lopusta. 

Montolan isojako käytiin vuonna 1842, maarekisteriin merkittiin Montosen (nro1) ja  Kesson perintötalot (nro 2). Montonen puolittui vuonna 1862 Vanhataloksi ja Pekontaloksi. Vanhatalo, Pekontalo ja Kesson tila näkyvät vuoden 1893 venäläisessä topografiakartassa nykyisillä paikoillaan, pellot sijoittuivat talojen ympärille. Myös Montolantie ja Kalliomäentie kulkivat tuolloin samalla urilla kuin nykyisin.

 

 

Lavola 

 

Lavola

Lavolan nykyinen kyläalue sijoittuu valtatie 6:n eteläpuolelle, raviradan kohdalle jatkuen etelään ja kääntyen kiilana hieman lounaaseen ulottuen junaradan eteläpuolelle. Korkea-ahontie kulkee kyläalueen läpi koillisesta lounaaseen ja Montolantie mutkittelee kylän länsiosissa. Kylä on ollut aiemmin huomattavasti laajempi ja siihen ovat kuuluneet aiemmin Lavolan ja Uus-Lavolan kaupunginosat.

Lavolan kylän isojako suoritettiin vuosien 1842-1843 aikana. Maarekisteriin merkittiin Kivistön (nro 1), Variksen (nro 2),  Saikon (nro 3) ja Parosen (nro 3) kantatilat. Kivistö merkittiin vuonna 1851 jakaantuneeksi viiteen osaan, useammankin osan nimenä oli Kivistö, mutta lisäksi ainakin Kukkuramäki ja Ojamäki. Variksen kruunun- ja perintötila jakaantui neljään osaan vuonna 1854. Saikon kruununtila merkittiin neljään osaan pian isojaon jälkeen vuonna 1846. Tilojen nimiä olivat tuolloin Saikon lisäksi ainakin Kujansuu ja Alatalo. 

Vuoden 1893 venäläisessä topografiakartassa nykyinen Korkea-ahontie kulkee samalla paikalla. Myös nykyinen Raviradantie on kulkenut reitillään jo tuolloin. Montolan ja Lavolan välinen kylätie on ollut samalla linjalla jo 1800-luvulla. Myös 1920-luvun Lappeen pitäjän kartassa ovat samat elementit paikallaan. Lavolassa sijaitsi 1800-luvun alkupuolella rakennusmestari Sakarias Saikon omistama fajanssitehdas ja mylly, joka sittemmin siirtyi Korkia-ahoon.  

Lavolan kylässä on useita 1900-luvun vaihteen pihapiirejä. Yksittäisistä rakennuksista erottuvin on lähes Montolantiessä kiinni oleva Kivistön tilan vanha hirsipintainen 1800-luvun asuinrakennus. Rakennuksessa on ollut aiemmin kuisti tien puolella, mutta se on purettu pois tien läheisyyden vuoksi. Kylämaisemassa on säilynyt muitakin vanhoja asuinrakennuksia ja Montolantien varrella vanhoja kivinavettoja. Vanhempaa asutusta on myös Mäkeläntien ja Korkea-ahontien varsilla. Uudempaa asutusta on etenkin Raviradantien varressa. Kylämaisemassa näkyy perinteisen maatalouden lisäksi muu yritystoiminta, joka elävöittää kylän toimintaa.

 

 

Korkia-aho

 

Korkia-aho (Jäkkö)

Korkia-ahon kylä sijaitsee etelään vievän Korkea-ahon tien varrella. Kylän isojako suoritettiin vuonna 1845. Maarekisteriin merkittiin Myllynen, Hatara, Horppu, Heiska ja  Jäkkö. Jäkön tila sijaisee reitin varrella. Jäkön tila merkittiin isojaossa puolittuneeksi. Ensimmäinen puolisko jakaantui 1891 ja Jäköstä erotettiin vuonna 1902 Ruuna-aho ja Männikkö. 

Korkea-ahontien varressa sijaisevat rinnakkain kaksi eri kyliin kuuluvaa vanhaa tilaa. Lavolan kylään kuuluva Savi ja Korkia-ahoon kuuluva Kivistön tila.  Pihapiirit ovat 1800-1900 -lukujen vaihteesta. Venäläisessä topografiakartassa vuodelta 1893 ovat näkyvillä Jäkön, Saunaharjun ja Kivistön tilat.

 

Vihtola  

 

Vihtola

Vihtolan kartassa vuodelta 1893 näkyvät Lyijymäki, Sokura, Kourula, Vanha-Saikko, Härnälä ja Kiikunmäki nykyisillä paikoillaan. Myös kylätie kulki pitkään samalla kohdalla.  Sokuran yksinäistalo (nro 1) merkittiin jakautuneeksi kahdeksaan yhtä suureen osaan vuonna 1851 (mm. Kiikunmäki, Härnälä, Saikko, Kourula, Sokura, Lyijymäki ja Hakanen). Vuonna 1871 muodostettiin Siltasenmäki.

Vihtolassa on useita pihapiirejä ja rakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Vanhat pihapiirit sijoittuvat laajan peltoaukean laitamille. Hyvin säilyneet pihapiirit ja peltoaukeat muodostavat arvokkaan kulttuuriympäristön. Uutta asutusta on lähempänä Vaalimaantietä. Vihtolantien kunnostaminen erikoiskuljetuksia varten on muuttanut maisemaa ja vanha tunnelmallinen kylätie on kadonnut.