Tirilä-Rasola

Kartta

Reittiehdotus on merkitty sinisellä, maantiet punaisella ja rautatie mustalla.

Tirilän, Lasolan ja Rasolan kylät sijaitsevat Kuutostien eteläpuolella ja Viipurintien ja Nuijamaantien välisellä alueella.  Kyliä yhdistää kapea ja metsäinen reitti Mielosta Lasolaan. Reitille sijoittuu Tirilän kylän eteläosa, Mielo ja Suokkaankylä, sekä Lasolan ja Rasolan kylät kokonaisuudessaan. Rasolasta käytetään yleisesti nimitystä Rasala, joka esiintyi jo vuoden 1895 venäläisessä topografikartassa. Esittelyssä on kuitenkin käytetty virallista maarekisterin mukaista kylänimeä Rasola.

Reittiehdotus: Lähdetään keskustasta Viipurintietä etelään, käännytään oikealle Mielontielle ja ajetaan Mielon kylän lävitse ja jatketaan kapealle ja metsäiselle Lasolan tielle. Ajetaan Lasolan kylän lävitse, kylän jälkeen käännytään oikealle Pajarilantielle. Rasolan kylässä käännytään oikealle Rasalantielle, jonka jälkeen oikealle Nuijamaantielle. Reitille tulee pituutta Kuutostieltä takaisin Kuutostielle noin 11 kilometriä.

Reitin varrelle sijoittuu hiljentyvää kylämaisemaa vanhoine rakennuksineen, kapeaa tietä metsän halki, tiivistä kyläasutusta sekä aktiivista maataloutta harjoittavia tiloja uusine tuotantorakennuksineen ja peltoaukeineen reitin loppupäässä.

Tirilä

Tirilä, Mielo ja Suokkaankylä

Tirilän kylä sijaitsee pääosin valtatie 6:n eteläpuolella. Kylän maiden pohjoisosasta on muodostettu Tirilän kaupunginosa. Kyläalue jakaantuu kahteen osaan, niin että eteläosan alueita kutsutaan Suokkaankyläksi ja Mieloksi kantatilojen mukaan. Pohjoisosan asutus sijaitsee Karhuvuoren kaupunginosan kyljessä ABC:n huoltoaseman takana ja aluetta kutsutaan myös Perä-Tiriläksi.

Tirilän kylän isojako tehtiin vuonna 1846. Kylästä kirjattiin seuraavat kantatilat: Tirilä (nro1), Pekkanen (nro 2), Loiri (nro 3), Vanhamielo (nro 4), Uusimielo (nro 5), Veisto (nro 6), Yläsuokas (nro 7) ja Alasuokas (nro 8). Tirilän tilan maista lohkottiin suuri määrä tontteja 1900-luvun alussa nykyisen Tirilän kaupunginosan alueella. Pekkanen jaettiin kolmeen osaan vuonna 1863. Loirin tila puoliintui vuonna 1854 kahteen kantatilan nimiseen puolikkaaseen. Vanhamielo jaettiin Mieloksi ja Vanhamieloksi vuonna 1895. Uusimielo jaettiin vuonna 1900 Uusimielon ja Kaipialan puolikkaisiin. Uusimielosta mitattiin Tirilän kansakoulun tontti vuonna 1928. Yläsuokas jakaantui kahtia vuonna 1874. Alasuokas puolittui puolestaan vuonna 1850 ja toinen puolikkaista uudelleen vuonna 1894. 

Mielon ja Suokkaan kylissä on useita vanhoja tilakokonaisuuksia 1800-1900-lukujen vaihteesta. Vuoden 1893 venäläisessä topografiakartassa näkyvät Uusi-Mielon ja Vanha-Mielon tilat sekä viisi tilaa Suokkaankylässä. Valitettavasti osa tiloista on nykyisin autioituneita ja rakennusten kunto on päässyt heikkenemään. Mielontien varressa huomioitavia ovat Uusi-Mielon tila sekä koulun jälkeisellä peltoaukealla oleva mansardikattoinen Mielon asuinrakennus. Vaikka suositeltu reitti ei kulje Suokkaankylälle asti, sinne kannattaa poiketa. Kylätien varrella on Tirilän kylän vanhimpia tiloja olevan Yläsuokkaan tilan rakennukset 1800-luvulta. Pihapiirissä on useita  vanhoja aittoja.

Tirilän koulu 

Koulu sijaitsee Mielontien varressa mäennyppylän päällä Mielon kylässä. Koulua varten muodostettiin vuonna 1920 oma koulupiiri. Tirilän kansakoulu alkoi vuokrahuoneissa A. Sokuran talossa vuonna 1923. Koulu toimi ahtaissa tiloissa syksyyn 1927 saakka, jolloin varsinainen koulurakennus valmistui. Kuvassa vasemalla yläviistossa näkyvän koulurakennuksen päädyissä ja poikkipäädyssä on puolipyöreät ikkunat, aaltopeltikatteiset kuperat katokset, parveke ja portaat takapuolella. Pihassa on lisäksi talousrakennus ja sauna. Koulun toiminta loppui keväällä 2006. 

Lasola  

Lasola

Lasolan pienehkö kylä sijaitsee valtatie 6:n eteläpuolella, Viipurintien ja Nuijamaan tien välissä. Kylään käännytään joko Pajarilantieltä Lasolantielle tai lännestä päin Mielontieltä kapealle Lasolantielle. Kylän laitamilla sijaitsevalta Kirkkovuorelta on louhittu aiemmin rakennuskiveä lähialueen talojen perustuksiin ja kivinavetoihin.

Lasolan isojako käytiin vuonna 1845. Maarekisteriin merkittiin Lasosen perintötalo, joka jakaantui vuonna 1851 Lasoseen ja Pellonmäkeen (tai Jäkälään). Ennen toista maailmansotaa Lasosen tilasta lohkaistiin vain Hiekkamäki vuonna 1906. Lasolan kylätie kulkee samalla paikalla kuin vuonna 1893.

Lasolan kylän kohdalla peltoaukeat ovat pieniä ja kylällä on säilynyt vain muutama vanhempi tilakokonaisuus. Parhaiten on säilynyt Pellonmäen tila, jonka rakennuskanta muodostaa merkittävän 1800-1900-lukujen vaihteen kokonaisuuden. Uudempaa asutusta kylällä on jonkin verran.

Lasolan kylän kanssa samaan kylämaisemaan kuuluu myös Pajarilan kylän eteläisempi osa. Reitti kulkee Pajarilan kylän maiden kautta edelleen Rasolaan.

Rasola    

Rasola

Rasola on Nuijamaantien länsipuolella sijaitseva suurehko kylä, jonka asutusta on Jahmantien ja Pajarilantien varressa. Kylämaisemaa hallitsevat  laajat peltoaukeat, mäkikumpareille keskittyvä asutus sekä kylän itäpuolella oleva Mustolan satama-alue teollisine toimintoineen.

Rasolan isojako tehtiin vuonna 1845. Jahman kruunun- ja perintötila merkittiin jo seuraavana vuonna seitsemään osaan jakautuneeksi. Jakautuminen jatkui vuoteen 1878, jolloin yksi osista pilkkoutui kolmeen osaan ja vuonna 1878 edelleen toinen niin ikään kolmeen osaan. Vuonna 1887 lohkottiin Lahdenkorvan palstatila, vuonna 1891 yksi seitsemästä jakaantui Mikkolaksi ja Perätaloksi, vuonna 1895 edelleen yksi seitsemästä puolittui kahtia ja vuonna 1902 lohkoutuivat Kuiniemen ja Jussimäen tilat.

Vuoden 1893 kartassa jo silloin olemassa olleen Jahmantien varrelle entisille paikoilleen sijoittuvat nykyisistä rakennuksista Jussinmäen, Jahman, Jahmalan, Kujansuun, Mikkolan ja Kuuselan tilat. Jahmantien varteen keskittyvää vanhaa asutusta on edelleen nähtävillä.

Kylän alueella on edelleen toiminnassa olevia karjatiloja uusine tuotantorakennuksineen. Perinteisen karjatalouden säilyminen näinkin lähellä kaupunkia on kulttuurimaisemaa rikastuttavaa. Uudempaa asutusta on vähäisemmässä määrin. Kylämaisemaa jatkuu avarana pitkälle Karhusjärven suuntaan. Samaan hoidettuun kylämaisemaan kuuluu myös Rasalantien varressa oleva osa Lempiälän kylää.