Suomen ratsuväen historiaa Lappeenrannassa
tiivistetysti

 

1600-1700 -luvuilla suomalaiset rakuunajoukot taistelivat ruotsalaisten sotajoukoissa useissa sodissa. Breitenfeldin maineikkaassa taistelussa vuonna 1631 lyötiin saksalaiset haarniskoidut sotilaat. Suomalaiset hakkapeliitat saavuttivat maineensa 30-vuotisessa sodassa. Rakuunajoukkoja oli ollut jo tällöin Lappeenrannassa.

 

1800-luvulla järjestettiin Lappeenrannassa useita sotaväen kesäharjoituksia eli leirejä. Lappeenranta havaittiin hyväksi harjoituspaikaksi sekä sijainniltaan että maastoltaan. Leirikenttää laajennettiin tarpeen mukaan. Leirikentän vastakkaisille laidoille kohosivat suomalaisten sekä venäläisten sotaväen leirit 1800-luvun lopulla.

1878 säädettiin koko maata koskeva yleinen asevelvollisuuslaki.

1889 perustettiin Lappeenrantaan Suomen Rakuunarykmentti. Linnoituksessa oli edelleen venäläisiä sotajoukkoja.

1893 valmistuivat Rakuunamäen alueen vanhimmat kasarmirakennukset mm. tallit, kasarmit ja upseereiden ja esikunnantilat. Rykmentin koko oli vajaat 900 miestä ja 800 hevosta. Lappeenrannan kaupungissa oli tällöin noin 2500 asukasta.

1901 Suomen Rakuunarykmentti lakkautettiin venäläispyrkimysten seurauksena. Tilalle perustettiin 55. Suomenmaalainen Rakuunarykmentti eli venäläinen joukko-osasto ja se toimi ensimmäiseen maailmansotaan asti. Venäläiset rakensivat vuosisadan alussa Rakuunamäelle lisää talleja, kasarmeja ja muita rakennuksia. Myös Lappeenrannan kirkko on tältä ajalta.

1917 Suomen itsenäistymisen alkuvaiheissa ratsujoukkoja perustettiin eri puolelle Suomea.Uudenmaan Rakuunarykmentti (URR) perustettiin Helsingissä. Karjalan Ratsujääkärirykmentti perustettiin Joensuussa ja siirrettiin myöhemmin Hämeenlinnaan ja nimi vaihtui Hämeen Ratsurykmentiksi (HRR). Viipuriin perustettiin myös oma ratsuväen yksikkönsä Suomen Rakuunarykmentti vuonna 1918, mutta sen eskadroonat liitettiin toisiin rykmentteihin vuonna 1920.

1918 Lentokenttätoiminta alkoi Leirikentän kaupunginpuoleisessa päässä. Alue tunnetaan nykyään paremmin lentokenttänä kuin entisenä armeijan harjoitusalueena.

 

1921 perustettiin Lappeenrantaan Ratsuväkiprikaati. URR:n ja HRR:n joukot siirtyivät Lappeenrantaan. Prikaatin miesvahvuus oli noin 1600 miestä sekä 1500 ratsuhevosta ja 70 ajohevosia. Määrät vaihtelivat hieman vuosittain. Lappeenrannan kaupungissa ja sen lähialueilla oli tällöin noin 10 000 asukasta.

1920-30-luvulla Ratsuväkiprikaati harjoitteli Leirikentällä, lähiympäristössä ja Karjalan kannaksella.

1939 Ratsuväkiprikaati osallistui talvisotaan Karjalan kannaksella ja kävi ainoan taistelunsa ratsain Perkjärvellä.

1940 helmikuussa prikaati luopui hevosista ja siirtyi suksille. Joukkoa alettiin kutsua hiihtoratsuväkirykmentiksi.
Välirauhan aikana keskusteltiin jopa vanhentuneen aselajin lakkauttamisesta.

1941 jatkosodan alkaessa Ratsuväkiprikaati siirtyi Ilomantsiin ja eteni Ääniselle asti. Lappeenrannassa jatkettiin edelleen ratsuväen koulutusta. Rakuunamäellä toimi yksi maan kolmesta hevossairaalasta vuosina 1941-43.

1943 Ratsuväkiprikaati siirrettiin Kannakselle ja hevosista pääosin luovuttiin.

1944 Ratsuväkiprikaati taisteli vielä Ilomantissa, hevosilla oli enää käyttöä kantohevosina ja purilaiden vetäjinä.

1944 HRR jalkautettiin Kouvolassa.

1947 URR jalkautettiin Lappeenrannassa silloisen eversti Adolf Ehrnroothin kuuluisalla komennolla:
Valmiiksi – ratsailta. Hevosten aika ratsuväessä oli päättynyt.

takaisin