Hei Hoplaa! - Hevoset ja niiden hoito

25.

• Soittokunnalla oli perinteisesti käytössä valkoiset hevoset.
Merkki- ja tunnussoittojen soittaja signaalitorven kanssa
vuonna 1919.

27.

• Asevelvollisilla oli käytössään kuvan mukaisesti suomenhevoset.
Alokkaille annettiin käyttöön oma nimikkohevonen, jonka kanssa
käytiin lävitse palvelusajan raskaat kokemukset ja riemut. Kokenut
hevonen oli alkuvaiheessa usein alokasta viisaampi ja tunnisti
komennot paremmin.

30.

• Hevosia tarvittiin myös rattaiden ja kärryjen eteen vetohevosiksi
kuljettamaan ihmisiä sekä tarvikkeita. Ratsumestari Larjosalo rattailla.

31.

• Ratsumestari Wreden kuuluisa Morgan-hevonen ja Gonda-koira.

Hevosten hoito

Ratsuväen merkitys aselajina perustui hevosen käyttöön. Hevonen ei ollut ainoastaan kulkuväline, vaan se oli myös tärkeä ratsuväen taisteluväline, jonka oikeaan käyttöön perustuivat aselajin pääominaisuudet; nopeus ja liikkuvuus. Tarkoitukseen soveltuva ja hyvin koulutettu hevosaines oli tehokkaan toiminnan perusedellytys ja huolenpito hevosista oli jokaisen ratsuväessä palvelevan tärkeimpiä velvollisuuksia eli ensin hevonen - sitten mies.

32.

• Hevosten hoitoa tallien edessä, myös tallipässi on päässyt kuvaan.

33.

• Luutnantti Makkonen valvoo hevosten puhdistusta..

34.

• Hevosten ja jalustimien jynssäystä alokasaikana 4.
eskadroonan tallin edessä vuonna 1927.

38.

• Lannankeruuta tallissa, ”munkit” eli lanta piti kerätä heti
pois, etteivät hevoset päässeet sotkemaan itseään. Tallissa oli
ympärivuorokautinen päivystys eli tallivartio.

Hevosen päivittäinen ruokalista ja toimet tallissa

klo 4-5         juotto, tallivartio suorittaa
klo 5            1 kg heiniä, tallivartio jakaa
klo 6.30       1,5 kg kauroja, eskadroonasta tullut
                    komennuskunta suoritti jaon.
klo 8-10       ratsastuksen aikana tallivartio siivosi tallin ja asetti
                    0,5 kg puhtaita kauranpahnoja sekä 1 kg heiniä
                    hevosen pilttuuseen
klo 10          juotto, jos hevoset eivät olleet hikisiä
klo 11.30     juotto, jos hevoset olivat aamupäivällä ratsastettu
                    kuumiksi, tallivartio suorittaa
klo 12         eskadroonasta tullut komennuskunta jakoi 1 kg
                    kauroja
klo 14          1 kg heiniä, tallivartio jakaa
klo 16-17     puhdistuksen aikana jaettiin 1 kg heinää, tallivartio,
                    puhdistuksen jälkeen juotto
klo 18          1 kg kauraa, komennuskunta suorittu jaon
klo 20.30     1,5 kg kauran pahnoja etujalkojen etupuolelle,
                    tallivartio

Hevosten juotto suoritettiin tallin keskiaulassa olevasta
juottokaukalosta päästämällä ryhmä hevosia kerrallaan irti.
Vikurit ja upseerien hevoset juotettiin yksitellen.

39.

• Myös sotaharjoitusten aikaan hevosten majoitus pyrittiin
järjestämään hyvin. Hevosia väliaikaisessa tallissa
loimella peitettynä.

44.

• Aliupseerikoulun hevoskurssin hevostarkastus 27.8.1921.
Kirjuri kirjaa ylös hevosten tiedot ja tarkastuksen tuloksen.

Hevosten uittoa

45.

• Hevosten uittaminen oli hyvää harjoitusta hevosten lihaksille.
Valmistautumassa uittamiseen Huhtiniemen rannassa.

47.

• Uittamista oltiin varmistamassa aina soutuveneellä.
Kuten kuvassa vuodelta 1924 Jänkönjärvellä.

53.

• Sarvi-nimistä hevosta leikataan leikkauspöydällä prikaatin
sairastallilla, hoitohenkilöstöllä valkoiset takit. 17.3.1925.

54.

• Hevosen satulalyöttymän eli hiertymän leikkaus leikkauspöydällä.
Eläinlääkäri ja avustajat vuonna 1925.


Hevoset ja niiden hoito Ratsuväkirykmentissä oli yli 1500 hevosta. Määrä vaihteli hieman vuosittain. Ratsumiehillä oli käytössään suomenhevosia. Jokaisella hevosella oli oma nimi sekä numero. Samana vuonna syntyneille hevosille annettiin samalla alkukirjaimella alkava nimi. Hevosten suuren määrän vuoksi ja erottamisen helpottamiseksi hevoset jaettiin rykmenteille värien mukaan. Uudenmaan Rakuunarykmentillä oli yleensä ruunikot ja Hämeen Ratsurykmentillä raudikot. Eskadroonien hevosten väri vaihteli myös yksiköittäin, esim. ensimmäisellä HRR:llä oli vaaleanrautiaat, miltei valkoharjaiset yksilöt ja värit tummenivat sitten yksiköittäin. Konekiväärieskadroonalla oli tummat tai melkein mustat hevoset ja soittokunnalla valkeat. Näin saattoi helposti tunnistaa irti päässeen hevosen ja sen pystyi ohjaamaan takaisin omaan talliinsa. Upseereiden hevoset olivat usein lämminverisiä, ne olivat joko upseereiden omia hevosia tai heille määrättyjä hevosia. Upseerit saivat ratsujensa kanssa mainetta ratsastuskilpailussa ulkomaita myöten.
25. • Soittokunnalla oli perinteisesti käytössä valkoiset hevoset. Merkki- ja tunnussoittojen soittaja signaalitorven kanssa vuonna 1919.		26. • Ratsuväkiprikaatin alkuvaiheissa hevosaines oli epätasaista, kuten valokuva vuodelta 1926 osoittaa. Koulutuksen ja uusien hankintojen myötä hevosaines parani.
27. • Asevelvollisilla oli käytössään kuvan mukaisesti suomenhevoset. Alokkaille annettiin käyttöön oma nimikkohevonen, jonka kanssa käytiin lävitse palvelusajan raskaat kokemukset ja riemut. Kokenut hevonen oli alkuvaiheessa usein alokasta viisaampi ja tunnisti komennot paremmin. .		28. • Hevosen selkään sopivat myös patarummut.
29. • Lämminverihevosia ostettiin upseereiden käyttöön ulkomailta mm. Unkarista, Virosta, Ranskasta ja Englannista. Kuvassa on Ruotsista ostettuja hevosia hoitajineen vuonna 1924.		30. • Hevosia tarvittiin myös rattaiden ja kärryjen eteen vetohevosiksi kuljettamaan ihmisiä sekä tarvikkeita. Ratsumestari Larjosalo rattailla.
31. • Ratsumestari Wreden kuuluisa Morgan-hevonen ja Gonda-koira. Hevosten hoito Ratsuväen merkitys aselajina perustui hevosen käyttöön. Hevonen ei ollut ainoastaan kulkuväline, vaan se oli myös tärkeä ratsuväen taisteluväline, jonka oikeaan käyttöön perustuivat aselajin pääominaisuudet; nopeus ja liikkuvuus. Tarkoitukseen soveltuva ja hyvin koulutettu hevosaines oli tehokkaan toiminnan perusedellytys ja huolenpito hevosista oli jokaisen ratsuväessä palvelevan tärkeimpiä velvollisuuksia eli ensin hevonen - sitten mies.
32. • Hevosten hoitoa tallien edessä, myös tallipässi on päässyt kuvaan.

33. • Luutnantti Makkonen valvoo hevosten puhdistusta..		34. • Hevosten ja jalustimien jynssäystä alokasaikana 4. eskadroonan tallin edessä vuonna 1927.
35. • Hevosten seisotusallas kavioiden hoitamiseksi vuonna 1925.		36. • Hevosen kengitystä kengityspajalla vuonna 1924.
Tallikuvia ja toimintaa tallissa 37. • Sisäkuva tallista. Yhteen pitkään tallirakennukseen mahtui yli sata hevosta. Keskellä tallirakennusta oli pitkä käytävä ja hevoset seisoivat käytävän molemmin puolin omissa pilttuissaan. Tolpat oli suojattu olkipunoksella, etteivät hevoset loukkaisi itseään potkiessaan. Satulat ja muut varusteet telineessä kunkin hevosen kohdalla.
38. • Lannankeruuta tallissa, ”munkit” eli lanta piti kerätä heti pois, etteivät hevoset päässeet sotkemaan itseään. Tallissa oli ympärivuorokautinen päivystys eli tallivartio. .		Hevosen päivittäinen ruokalista ja toimet tallissa klo 4-5 juotto, tallivartio suorittaa klo 5 1 kg heiniä, tallivartio jakaa klo 6.30 1,5 kg kauroja, eskadroonasta tullut komennuskunta suoritti jaon. klo 8-10 ratsastuksen aikana tallivartio siivosi tallin ja asetti 0,5 kg puhtaita kauranpahnoja sekä 1 kg heiniä hevosen pilttuuseen klo 10 juotto, jos hevoset eivät olleet hikisiä klo 11.30 juotto, jos hevoset olivat aamupäivällä ratsastettu kuumiksi, tallivartio suorittaa klo 12 eskadroonasta tullut komennuskunta jakoi 1 kg kauroja klo 14 1 kg heiniä, tallivartio jakaa klo 16-17 puhdistuksen aikana jaettiin 1 kg heinää, tallivartio, puhdistuksen jälkeen juotto klo 18 1 kg kauraa, komennuskunta suorittu jaon klo 20.30 1,5 kg kauran pahnoja etujalkojen etupuolelle, tallivartio Hevosten juotto suoritettiin tallin keskiaulassa olevasta juottokaukalosta päästämällä ryhmä hevosia kerrallaan irti. Vikurit ja upseerien hevoset juotettiin yksitellen.
39. • Myös sotaharjoitusten aikaan hevosten majoitus pyrittiin järjestämään hyvin. Hevosia väliaikaisessa tallissa loimella peitettynä.		40. • Talliryhmä valmiina palvelukseen. Talli on siivottu kuntoon tallitarkastusta varten 1925.
41. • Tallin siisteyttä ja hevosten kuntoa seurattiin tallitarkastuksilla joka toinen sunnuntai. Konekiväärieskadroonan 1. joukkueen tallitarkastus eräänä sunnuntaina vuonna 1924. Hevostarkastus
42. • Hevostarkastukset olivat tärkeä osa hevosten hoitoa. Ne suoritettiin kuukausittain eläinlääkärin johdolla. Hevostarkastus vuonna 1924. .		43. • Hevostarkastus talvella. Tarkastettavana tamma Palko, numero 301, hoitajanaan rakuuna Marttila, 30.3.1925.
44. • Aliupseerikoulun hevoskurssin hevostarkastus 27.8.1921. Kirjuri kirjaa ylös hevosten tiedot ja tarkastuksen tuloksen. Hevosten uittoa 45. • Hevosten uittaminen oli hyvää harjoitusta hevosten lihaksille. Valmistautumassa uittamiseen Huhtiniemen rannassa.
46. • Yleisin tapa oli uittaa hevosta yhdessä ratsastajan kanssa. Uittaminen tapahtui yleensä kesäsunnuntaisin.		47. • Uittamista oltiin varmistamassa aina soutuveneellä. Kuten kuvassa vuodelta 1924 Jänkönjärvellä.
48. • Valmiina hevosten uittoon. 49. • Mars veteen. 50. • Paluu rantaan yhtenä rintamana. Sairastalli Kasarmialueella oli hevosia varten oma sairastalli, jossa suoritettiin tarvittavia hoitoja ja leikkauksia. Hevosille oli myös omat toipilastallinsa.
51. • Sairaiden hevosten vastaanottotarkastus prikaatin sairastallilla vuonna 1924.		52. • Ruoko-niminen hevonen kaadettu maahan tarkastusta varten.
53. • Sarvi-nimistä hevosta leikataan leikkauspöydällä prikaatin sairastallilla, hoitohenkilöstöllä valkoiset takit. 17.3.1925.		54. • Hevosen satulalyöttymän eli hiertymän leikkaus leikkauspöydällä. Eläinlääkäri ja avustajat vuonna 1925.
55. • Eläinlääkäri majuri Heikki Svanberg hoitamassa hevosen jalkaa varuskunnan sairastallilla vuonna 1938.		56. • Eläinlääkärit joutuivat hoitamaan hevosia myös taisteluharjoitusten yhteydessä. Hevosta hoidetaan Kaukjärvellä vuonna 1921.
Palveluksen jälkeen 57. • Armeijapalveluksen jälkeen ratsuhevoselle saattoi löytyä eläkekoti lähiseudun maalaistalosta. Hevoshuutokauppa ratsuväkiprikaatissa vanhan maneesin vierustalla vuonna 1923. takaisin