Hei Hoplaa! - Kasarmielämää

Varusteiden huolto ja säilytys

124.

• Varusteiden korjailua, paidan nappien
ompelu käynnissä.

125.

• Ratsuväessä palvelevan kaapin tuli olla
hyvässä järjestyksessä.

128.

• Välillä päästiin myös polttopuiden pinoamiseen,
kasarmien lämmitys vaati paljon puuta.
Ratsumiehiä puupinon päällä ja vieressä.

129.

• Varuskunnan leipomossa miehiä jauhosäkkien päällä.

130.

• Varuskunnan keittiössä miehet sopan keitossa, 1920-luvulla
ruoka tehtiin vielä suurissa muuripadoissa. Samassa padassa
keitettiin aamulla teetä, päivällä keittoa ja illalla velliä.
Ruokalista oli melko yksitoikkoinen, mutta kotoa
lähetetyt ruokapaketit toivat vaihtelua.

132.

• Kasarmialue pidettiin siistinä. Yhdeksän rakuunaa
puistikossa nojailemassa haravoihin.

133.

• Rakuunoita kurkistaa päävartion kaltereiden takaa arestista,
ns. kalteriulaanit. Arestiin saattoi joutua esimiehen
vastustamisesta tai huonosta käytöksestä iltalomalla.
Kuvan henkilöt: Backlund, Sala, Justén, Lehtinen,
Merivuori, Backman, Bäcklund ja Kataja 11.01.1925.

135.

• Kersantti kirjuri Toivonen työpöydän ääressä
vuonna 1924.

139.

• Sotilaskodin neitejä ja rouvia pöydän ympärillä.

Sairastamassa

Varuskunnalla oli myös oma sairaala. Sairaalarakennukset sijaitsivat varsinaisen kasarmialueen ulkopuolella
eli nykyisen Valtakadun eteläpuolella.

141.

• Sairastuvan potilaita sängyissään lepäämässä.

142.

• Potilaita ja hoitaja varuskunnan sairaalassa vuonna 1921.


Kasarmielämää Tuvassa
120. • Häneen Ratsurykmentin kasarmi ja miehistötupa kerrossänkyineen vuonna 1924. Samaan tupaan mahtui yöpymään kolmekymmentä ratsumiestä.		121. • Miehistötuvassa oli tunnelmaa, 11 miestä kerrossängyssä kasarmilla vuonna 1924.
122. • Ratsumiehiä päivälevolla.		123. • Aliupseerikämppässä oli tiivis tunnelma vuonna 1924. Kuvassa Paavola, Tynkkynen, Halonen, Vörlund, Tarkka sekä mahdollisesti Myhanen ja Suutola.
Varusteiden huolto ja säilytys
124. • Varusteiden korjailua, paidan nappien ompelu käynnissä.		125. • Ratsuväessä palvelevan kaapin tuli olla hyvässä järjestyksessä.
126. • Aseet säilytettiin hyvässä järjestyksessä. Ratsumies, korpraali ja kersantti asehyllyn vieressä		127. • Varustarkastus käynnissä kasarmin käytävällä.
Esimerkkejä ratsumiehen päiväohjelmiksi Päiväohjelma klo 5.30 herätys, peseytyminen, pukeutuminen ja vuoteen laittaminen klo 6.00 aamutee klo 6.30-7.30 hevosten puhdistus ja satulointi klo 7.45-8.00 harjoituksia maastossa hevosen kanssa, ratsastus/esteratsastus klo 10.00 eskadroona palaa talleille, hevosen hoitoa klo 10-11 oppitunti, ohjesääntöjä klo 11 aamiainen klo 13 iltapäiväpalvelus, sulkeisjärjestys jalan, taistelukoulutus klo 15 oppitunti klo 16-17 hevosten puhdistus, tallipalvelus klo 17 päivällinen, käskynjako, varusteiden puhdistus klo 21.45 iltahuuto ja iltahartaus Varuskunnassa riitti monenlaista puuhaa hevosten hoidon, ratsastuksen ja taistelukoulutuksen lisäksi. Vaikka päiväohjelma oli tiivis, niin muihinkin askareisiin ehdittiin. Muita askareita
128. • Välillä päästiin myös polttopuiden pinoamiseen, kasarmien lämmitys vaati paljon puuta. Ratsumiehiä puupinon päällä ja vieressä.		129. • Varuskunnan leipomossa miehiä jauhosäkkien päällä.
130. • Varuskunnan keittiössä miehet sopan keitossa, 1920-luvulla ruoka tehtiin vielä suurissa muuripadoissa. Samassa padassa keitettiin aamulla teetä, päivällä keittoa ja illalla velliä. Ruokalista oli melko yksitoikkoinen, mutta kotoa lähetetyt ruokapaketit toivat vaihtelua.		131. • Varuskunnan suutarinverstaassa siviilipukuinen suutarimestari opasti ratsumiehiä saappaiden korjaamisessa.
132. • Kasarmialue pidettiin siistinä. Yhdeksän rakuunaa puistikossa nojailemassa haravoihin.		133. • Rakuunoita kurkistaa päävartion kaltereiden takaa arestista, ns. kalteriulaanit. Arestiin saattoi joutua esimiehen vastustamisesta tai huonosta käytöksestä iltalomalla. Kuvan henkilöt: Backlund, Sala, Justén, Lehtinen, Merivuori, Backman, Bäcklund ja Kataja 11.01.1925.
Kansliassa riitti työtä upseereille ja kirjureille Varuskunnan huollossa riitti työtä useammallekin henkilölle. Miehistä ja hevosista piti pitää kirjaa, montako uutta asevelvollista oli tullut ja mikä oli hevosten kunto? Kenen vuoro on lähteä iltalomalle ja kuka joutui arestiin? Miehille ja hevosille piti hankkia tietysti muonaa; miehille leipää ja hevosille kauroja. Uusia varusteita tarvittiin sekä miehille että hevosille, vanhat hajosivat tai katosivat. Kasarmien lämmitykseen tarvittiin paljon polttopuita ja hevosten lannatkin piti saada myytyä lähiseudun maanviljelijöille. Jotta varuskunnan huolto toimi hyvin, niin tarkoille kirjureille riitti työtä. Kirjoituskoneet olivatkin kovassa käytössä. 134. • Majuri Lagerspetz, ratsumestari Svensson ja ratsuvääpeli Jyrkänkoski työpöytiensä ääressä vuonna 1922.
135. • Kersantti kirjuri Toivonen työpöydän ääressä vuonna 1924.		136. • Kirjuri ja muu henkilökunta työssään konekiväärikomppanian kansliassa.
Ruokalassa ja sotilaskodissa Molemmilla yksiköillä, Hämeen Ratsurykmentillä ja Uudenmaan Rakuunarykmentillä, oli omat ruokalansa ja keittiönsä. Sotilaskoti oli yhteinen. Sekä ruokaloissa että sotilaskodissa vietettiin myös juhlia.
137. • Ratsumiesten ruokalassa ratsumiehiä juhla-aterialla, keskimmäisessä pöydässä henkilökuntaa vuonna 1924.		138. • Ruokasali koristeltuna itsenäisyyspäivänä 6.12.1926.
139. • Sotilaskodin neitejä ja rouvia pöydän ympärillä.		140. • Sotilaskodissa juotiin sotilasvala-kahvit vuonna 1930.
Sairastamassa Varuskunnalla oli myös oma sairaala. Sairaalarakennukset sijaitsivat varsinaisen kasarmialueen ulkopuolella eli nykyisen Valtakadun eteläpuolella.
141. • Sairastuvan potilaita sängyissään lepäämässä.		142. • Potilaita ja hoitaja varuskunnan sairaalassa vuonna 1921.
takaisin