Hevoset ja ratsastus
Ajohevonen nimitystä käytettiin kuorman vetoon käytettävistä hevosista. Muita nimityksiä olivat
kuorma-, kuormasto- ja vetohevonen. Hevoset vetivät mm. tykkejä ja varustekuormia.
Hoplaus tarkoittaa takajaloilleen
kohoavaa hevosta. Taitava ratsumies
istui hevosen selässä.
274.
Hubertusseura on alun perin ratsuväkiprikaatin upseerien perustama ratsastusseura. Hubertusseura perustettiin vuoden 1923
helmikuussa. Nimi oli silloin "Hubertusklubi- Hubertusklubben" ja seuran tarkoitus oli "järjestämällä yleisiä kilpailuja edistää ratsastus-
ja metsästysurheilua maassa, sekä kohottaa innostusta niihin". Jo perustamisvuonna järjestettiin ensimmäiset metsästysesteratsastukset
ja joka vuosi oli ratsastusviikkoja, joihin sisältyivät kaikki mahdolliset kilpailulajit.
Kantohevonen kantaa selässään kuormia, mm.
tarvikkeita, muonaa ja aseita.
.
275.
Käsihevonen on nimitys hevoselle, joka siirrettiin ohjaksista kiinni pitäen rintaman taakse. Ratsuväen osallistuessa taisteluun,
kaksi miestä jalkautui ja kolmas keskimmäisenä kolmijonossa ollut ratsumies siirsi kaksi hevosta oman hevosensa kanssa turvaan
vihollisen tulelta ja ilmatähystykseltä.
Lämminverisellä hevosella tarkoitetaan
hevosta, joka kuuluu kevytrakenteiseen hevostyyppiin
Lämminveriset ovat kylmäverisiä, esim.suomenhevonen,
nopeampia ja ketterämpiä ja yleensä myös luonteeltaan
niitä vilkkaampia ja arempia. Lämminveriset ratsurodut
jaetaan edelleen kahteen alatyyppiin,
täysiverisiin ja puoliverisiin.
276.
Purilaat on erittäin vanha alkeellinen kesäkäyttöön soveltuva kuljetustapa. Hevonen valjastetaan yksinkertaisiin länkivaljaisiin, joihin
aisat sidottiin kiinni ja aisat yhdistettiin toisiinsa ja kuorma lastattiin tähän päälle. Hevonen saattoi perässään vetää kuormaa maastossa.
Talvi- ja jatkosodan aikana purilaat "hoksattiin" uudelleen käyttöön. Niillä kuljetettiin ammuksia ja aseita sekä haavoittuneita ja
kaatuneita etulinjasta pois. Purilaat oli helposti ja nopeasti valmistettavissa metsästä saatavilla olevista tarpeista.
Puuhevonen oli harjoitushevonen,
joilla harjoiteltiin hevosten hoitoa, satulointia,
ratsastusta, vikellystä ym. ennen kuin aloitettiin
oikealla hevosella toteuttamaan samoja temppuja.
Normaalikokoinen puuhevonen oli jokaisen
eskadroonan käytävällä, miekalla lyönnin alkeita
harjoiteltaessa puuhevonen siirrettiin ulos.
277.
Remonttihevonen on armeijan palvelukseen koulutettava hevonen.
Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu. Suomenhevonen oli ratsuväen yleisin hevosrotu ja se pärjäsi maasto-olosuhteissa hyvin. Hevoset jaettiin värityksen mukaan eri yksiköihin. Ruunikko on suomenhevonen, jonka peitinkarva on ruskea ja jouhet mustat.Raudikko on suomenhevonen, jonka peitinkarva on ruskea ja jouhet ovat joko samanväriset tai vaaleammat.
278.
Vikellys on voimistelua liikkuvan hevosen selässä. Hevonen laukkaa halkaisijaltaan ympyrää vastapäivään, ja ympyrän keskellä oleva juoksuttaja antaa merkkejä hevoselle mm. äänen ja juoksutusliinan avulla. Vikeltäjät hyppäävät vauhdissa hevosen selkään ja suorittavat siellä erilaisia voimisteluliikkeitä. Vikellystä voidaan suorittaa vikellysatulan kanssa tai ilman satulaa.1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa vikellys oli tärkeä osa ratsuväen harjoittelua. Vikellyksen tarkoituksena on opettaa ratsastaja kaikissa tilanteissa tyynesti ja varmasti hallitsemaan ruumistaan hevosen selässä.
Tasapainoratsastus on vastaavasti harjoittelua vapaasti liikkuvan hevosen selässä. Harjoitusten tarkoituksena oli poistaa alokkaasta putoamispelko ja opettaa hänet putoamaan hallitusti.
279.
Varusteet
Hurmahousut olivat punaiset housut, joissa on keltainen sivunauha. Ne kuuluvat asepukuun mallia m/22, yhdessä luurankotakin kanssa. Käyttämällä punaista sotilasasusteissa on sotilaiden itsevarmuuden ja voitonhalun uskottu olevan korkealla. Toisaalta punainen asu on osin peittänyt myös veren värin. Tarina kertoo myös, että punaista verkaa olisi saatu Ranskasta edullisesti. Sana hurma liitetään hurmeen eli veren lisäksi myös tyttöjen hurmaamiseen. Univormupukuiset sotilaat ovat aina herättäneet kiinnostusta tyttöjen keskuudessa.
Luurankotakki on harmaa asetakin puku, jonka vaalea nauhakoristelu tuo mieleen luurangon. Nimitys tulee takissa vaakatasossa olevista raidoista, jotka muistuttavat kylkiluita. Asepuvun takkia käytettiin yhdessä hurmahousujen kanssa. Takki oli osa asepukua mallia m/22 eli vuodelta 1922.
280.
Jalkarätti eli levysukka on flanellista tehty suorakulmainen kangaskappale, jota aikaisemmin on käytetty sukkien päällä tai tilalla.
Jalkarättejä käytettiin armeijan palveluksessa nahkasaappaissa ja ne imivät marssilla erittyvän hien tehokkaasti. Jalkarätit poistettiin
Suomen armeijan käytöstä vähitellen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Jalkarättien ja saappaiden kuivatus toikin kasarmeille
oman tuoksunsa.
Mantteli oli pitkä päällystakki. Se oli ratsuväessä
hyvin pitkä ja ulottui 15 cm:n päähän maasta. Kuvassa oikealla.
Ratsuturkki oli lampaannahka vuorilla varustettu manttelia lyhyempi talvitakki. Kuvassa vasemalla.
281.
Armeijan yksiköt ja arvot
AuK on aliupseerikoulun lyhenne.
Eskadroona on ratsuväen perusyksikkö, vastaa komppaniaa, jonka vahvuus on noin 150 miestä.
Eskadroonan päällikkönä on ollut yleensä kapteenia vastaava ratsumestari. Suomessa eskadroonia on
edelleen käytössä jalkaväkiyksikön sekä perinneyksiköiden nimenä.
Hakkapeliitat olivat Ruotsin sotaväessä 30-vuotisen sodan aikana palvelleita suomalaisia ratsumiehiä.
Nimi johtui suomalaisten taisteluhuudosta tai komennosta “hakkaa päälle!”, jolla he hyökätessään rohkaisivat toisiaan.
Aseinaan heillä oli kaksi ratsupistoolia ja miekka. Lisäksi varusteina saattoi olla kypärä, nahkahaarniska tai teräksinen rintahaarniska.
Hakkapeliitat ratsastivat suomenhevosilla. Ruotsin ratsuväki ja hakkapeliitat sen osana käytti 1600-luvun alussa täysin uutta ratsuväen
rynnäkkötaktiikkaa, jonka tuloksena oli erinomainen sotamenestys.
HRR on Hämeen Ratsurykmentin lyhenne. HRR:n alkuperäinen nimi oli Karjalan Ratsujääkärirykmentti, perustettu 1918 Joensuussa, siirrettiin myöhemmin Hämeenlinnaan ja nimi muuttui Hämeen Ratsurykmentiksi. Siirrettiin Lappeenrantaan 1921 ja jalkautettiin 1944. HRR:n tunnuksena on Hubertuksen hirvenpää eli ns. ”lentävä sammakko”.
Kapitulantti tarkoittaa armeijan vakituisessa palveluksessa olevaa aliupseeria eli kanta-aliupseeria.
Kapitulanttikoulu vastasi kanta-aliupseerien koulutuksesta 1920-luvulla. RKK tarkoitti Ratsuväen Kapitulanttikoulua.
Kuolemaneskadroona on lisänimitys Uudenmaan rakuunapataljoonan toiselle eskadroonalle.
Nimitys perustuu Puolassa v. 1657 Tycoczinissa tapahtuneeseen taisteluun, jossa kaikki eskadroonassa palvelleet rakuunat kuolivat. Nimitys on annettu rakuunajoukon uskollisuuden ja urhoollisuuden kunniaksi.
Rakuuna on sotilas, joka palveli URR:ssä. Rakuuna on myös termi sotilaalle, joka liikkuu ratsain, mutta taistelee jalan.
Ratsumies on sotilas, joka palveli HRR:ssä. Ratsumies on myös sotilas, joka liikkuu ja taistelee ratsain. Lappeenrannassa
olleiden ratsuväen yksiköiden sotilaat taistelivat kuitenkin jalan nimityserosta huolimatta.
Ratsumestari on kapteenia vastaava sotilasarvo ratsuväessä. Ratsumestarit saattoivat toimia ratsuväessä komppaniaa vastaavan
eskadroonan päällikköinä.
Rehumestari nimitystä käytettiin talleista vastaavista kantahenkilökuntaan kuuluvista vääpeleistä, ylikersantista tai kersantista.
Rehumestari oli vastuussa yhden eskadroonan tallin hevosten ruokinnasta, hoidosta ja varusteista.
SRR on Suomen Rakuunarykmentin lyhenne. SRR toimi Lappeenrannassa vuosina 1889- 1901
ja oli Suomen suurruhtinaskunnan ainoa ratsujoukko.
Standari on yksikön virallinen lippu, joka kuvitus ja symbolit kertovat usein yksikön historiasta.
282.
URR on Uudenmaan Rakuunarykmentin lyhenne.
URR perustettiin 1918 Helsingissä, siirrettiin Lappeenrantaan 1921, jalkautettiin 1947. URR:n tunnuksena on Ruotsin kuningas Fredrik I monogrammi eli ns. ”kaviokoukut”.
Ulaani oli vanhemman varusmiespalveluksensa loppuvaiheessa olevan ratsumiehen nimitys. Kotiuttamista odottavia kutsuttiin
kantaulaaneiksi. Ulaani oli epävirallinen arvonimi. Ulaani on myös historiallinen nimitys ratsuväkeen kuuluvalle sotilaalle, joka taisteli
keihäällä.
Vahtimestari on vanha käytöstä poistunut ratsuväen sotilasarvo, joka vastasi muiden aselajien vääpeliä. Nimitys muuttui myöhemmin virallisesti ratsuvääpeliksi, mutta vahtimestarin nimitys säilyi käytössä. Ratsuväessä oli käytössä myös varavahtimestarin sotilasarvo, joka vastasi ylikersanttia.
Toiminta ja tapahtumat
Jalkautuminen tarkoittaa laskeutumista ratsailta. Viimeinen jalkautuminen suoritettiin, kun hevosten käytöstä luovuttiin
armeijan palveluksessa.
Leiri tai leirikokous tarkoittaa suurta kesällä pidettävää useamman viikon kestävää sotaharjoitusta. Majoitus tapahtui teltoissa,
mutta huoltorakennukset olivat kiinteitä puurakennuksia. Leirin aikana pidettiin useita manöövereita. Lappeenrannan Leirin
kaupunginosa on saanut nimensä 1800-luvulla pidettyjen leirien perusteella. Kesäharjoitukset pidettiin nykyisen lentokentän alueella.
Manööveri tarkoittaa isompaa taistelu- tai sotaharjoitusta, joka saattoi kestää useita päiviä ja johon kuului myös siirtymämarsseja
ja paraateja.
Paraati eli ohimarssi oli osa juhlapäivien ohjelmaa. Paraati suoritettiin yleensä marssien läpi kaupungin ja joukkojen
tarkistus suoritettiin kasarmialueen kentällä. Ratsuväen joukot ottivat osaa paraatiin paraatipuvussa mukanaan joukko-osaston lippu
ja eskadroonaviirit. Kaikilla ratsain olevilla oli miekka kiinnitettynä satulaan sekä henkilökohtainen aseistus. Ohimarssin askellaji oli
yleensä ravi.283.
Tarkastukset olivat ratsuväen toimintaa. Tarkastusten päätarkoituksena on koulutustason ja koulutuksen tarkoituksenmukaisuuden
toteaminen. Erityisesti kiinnitettiin huomiota kuriin ja henkeen, ulkonaiseen esiintymiseen, ryhtiin ja reippauteen, fyysiseen kuntoon, aseistuksen
ja satulavarusteiden kuntoon, opetustapaan ja sen tehokkuuteen sekä yksiköissä vallitsevaan järjestykseen.
Rakennukset ja paikat
Kasarmi on rakennus, jossa asevelvolliset asuivat.
Lappeenrannassa samaan huoneeseen eli tupaan mahtui
30 sänkyä. Kasarmi tarkoittaa myös koko varuskunta-aluetta.
284.
Maneesi on tilava ratsastushalli, jossa harjoitellaan huonolla säällä ja talvisin.
Remonttikoulu, Ratsukoulu tai täydennyshevosten koulu
oli hevosten koulutuskoulu ennen niiden luovutusta ratsuväen palvelukseen. Ratsujen kouluttajina toimivat
mm. aliupseerit ja nuoret ratsastuksen harrastajat. Hevoset opetettiin armeijan tavoille ennen niiden luovutusta
asevelvollisten koulutukseen.
Sotilaskoti oli asevelvollisten vapaa-ajan
viettopaikka iltaisin. Sotilaskodissa järjestettiin myös
asevelvollisille tilaisuuksia ja juhlia. Sotilaskodin
suosituimmat myyntiartikkelit ovat edelleen kahvi
ja munkki.
285.
Upseerikerho oli upseereiden kerhorakennus,
jossa järjestettiin illanviettoja ja muita tapahtumia.
Upseerikerholla asui myös naimattomia upseereita.
Aliupseereilla oli vastaavasti oma kerhorakennuksensa.
286.
Muut
Muistokirjat olivat 20-luvulla ja 30-luvun alussa mustakantisia
paksuja vihkoja, joihin kerättiin laulujen sanoja, muistoja aseveljistä, mietelauseita,
runoja, piirustuksia ym. Rakuunoiden ja ratsumiesten muistokirjat ovat ajan hengen
kuvaajia. Miehet täyttivät muistokirjoja istuessaan päivystystehtävissä tai ollessaan
sairaana. Muistokirjoissa kuvastuu oman aselajin, ratsuväen, henki ja ylpeys.
Toinen suosittu aihe on rakkaus. Lauluissa annetaan tunnustusta myös
Lappeenrannalle varuskuntapaikkakunnalle.
