Muistomerkki liittyy vuoden 1918 tapahtumiin ja nimenomaan valkoisten suojeluskuntalaisten sotahistoriaan Viipurin alueella.

Suojeluskuntalaisia saapui Viipuriin tammikuun 22. päivänä 1918. Pian saatiin tietää, että punaiset yhdessä venäläisten sotilaiden kanssa aikoivat saartaa suojeluskuntaosastot. Joukot päätettiin siirtää Viipurin ulkopuolelle, suojaan, josta voitaisiin myöhemmin pyrkiä pohjoiseen valkoisten puolelle Antreaan. Joukkueet taivalsivat yöllä jäisen meren kautta turvapaikkaan, jona toimi muutaman päivän ajan viipurilaisen kauppaneuvoksen huvila Venäjänsaaressa, Viipurin eteläpuolella. Retkikunta sai tästä nimityksen "venäjänsaarelaiset". Joukkueiden tarkoitus oli kiertää Viipuri ja päästä läpi Säiniön aseman kohdalla, mutta läpimurto epäonnistui. Läpimurtoa yritettiin uudelleen Kämärän aseman kohdalla yöllä. Kämärän taistelu oli ensimmäinen varsinainen kenttätaistelu. Valkoiset joukot pääsivät läpi ja yhdistyivät pohjoisessa oleviin joukkoihin.

Nämä "venäjänsaarelaiset" tilasivat Kämärän taisteluun liittyvän monumentin kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta vuonna 1939. Reliefin aiheena on kohti itärajaa hyökkäävä soturi, joka kantaa toisessa kädessään miekkaa ja toisessa vapauden lippua. Punagraniittinen Kämärän taistelun muistomerkki piti alun perin sijoittaa Viipurin eteläpuolelle Kämärän asemalle, mutta toisen maailmansodan syttymisen johdosta teosta ei ehditty sijoittaa sinne vaan teos jäi taiteilijalle. Rajan siirtymisen jälkeen teos sijoitettiin vuonna 1949 Kansallismuseon pihassa. Vuonna 1974 teos siirrettiin Lappeenrantaan nykyisen Päällystöopiston mäelle.

mitat: korkeus 3 m, leveys 2 m, syvyys 35 cm
jalusta: korkeus 65 cm, leveys 1,7 m , syvyys 1,3 m
signeerattu: oy. Wäinö Aaltonen

» Katso teoksen sijainti kartalla » Katso lisätietoa tekijästä » Katso muut alueen teokset