KYLPYLAITOS


Tunnelmallinen ilta kylpylässä


Lappeenrannan kylpylää oli kunnostettu kiireellä keisarivierailu varten. Keisarillisen istuimen yläpuolelle oli rakennettu katos ja sisäänkäynnin eteen pystytetty kunniaporttia. Arkkitehti Jac. Ahrenberg oli mukana kunnostustöissä ja tutki, ettei lattialautojen alle oltu piilotettu pommeja. Keisarin turvallisuutta valvoi illanvietossa suuri joukko sotilaita ja salapoliiseja. Illan ajaksi ovet ja ikkunat naulattiin kiinni ja Ahrenbergille tehtiin selväksi, että jos jotain sattuisi, hän vastaisi seurauksista päällään. Henkivartioston päällikkö sai kuitenkin pian huomata, että Suomi oli keisarin kannalta Venäjänmaan turvallisin kolkka.

Ilta kylpylässä alkoi teen juonnilla verannalla, josta siirryttiin kylpylän saliin. Musiikkipitoinen ilta huipentui yhden keisarinnan veneen soutajattaren, näyttelijä Ida Aalbergin suomen kielellä lausumaan runoon. Keisarilliset vieraat eivät olleet kuulleet käytettävän aikaisemmin suomen kieltä julkisesti ja ilmaisivat olevansa ihastuneita sen kauneuteen. Julius Krohnin eli Suonion runossa viitataan keisareihin kuin hyviin kylväjiin. Runo jaettiin seurueelle ranskaksi käännettynä.

Aalberg, joka oli lähdössä Kööpenhaminan teatterilavoille, löysi pian yhteisen sävelen tanskalaissyntyisen keisarinnan kanssa. Hänestä tuli sittemmin peräti kahdeksikymmeneksi vuodeksi Pietarin seurapiirien kiintotähti. Eräs toinen soutajista, Ellen von Troil, nimitettiin keisarinnan hovineidiksi. Keisarilliset huvialukset sekä kaikki kaupungin talot oli valaistu tuona iltana. Illan hämärtyessä keisari piipahti kylpylän verannalla katsomassa ilotulitusta.

Alla videopätkä Kylpylaitoksesta.

Video (3,4 Mt)

(Videon katsomiseen tarvitset esim. Windows Media Playerin.)


[ Takaisin ]

[ Etusivulle ]


Kuva Kylpylästä 1800-luvun lopussa/1900-luvun alussa.


Kuva kylpylaitoksesta. [2004]