SIITOLAN VANHA LAUTTAPAIKKA


Ennen Imatrankosken siltaa (joka valmistui 1893) kulkeminen Vuoksen itä- ja länsirannan välillä tapahtui lautoilla. Siitolan lauttapaikka, joka mainitaan ensimmäistä kertaa 1638, oli järjestyksessä kolmas Vuoksella Jääsken kihlakunnassa. Lautturin velvollisuus oli maksullisten kuljetusten lisäksi pitää soudettava 12 metriä pitkä lauttansa kunnossa, tervata ja korjata sitä. Jalankulkijat lautturi kuljetti soutuveneellä Vuoksen yli. Kummallakin puolella Vuoksea olivat lauttatuvat, joissa lautturi asui.

Talonpojat ylläpitivät käytännössä lauttatoimintaa, sillä he olivat velvollisia maksamaan lautturille palkka viljassa. Siitolan lauttapaikka oli vilkas kohtauspaikka. Sen viereen rakennetusta kestikievarista pääsi suoraan verannalle, jolta saattoi ihailla vaikka aamukahvia juoden, kuten taiteilija Severi Falkman teki, lautan lastausta ja purkamista. Lauttapaikasta on jäljellä pari kiveä ja seljaa Vuoksen länsipuolella lähellä siltaa.

Katarina II 30.07.1772

Keisarinna matkasi Imatran koskelle vanhaa maantietä pitkin, joka kulki Meltolasta Portsillan ja Korvenkylän kautta ja yhtyi Lappeenrannan maantiehen lähellä nykyistä Rauhan asemaa. Leveä Vuoksi ylitettiin lautalla Siitolassa, joten Imatran koskea ihasteltiin itärannalta. Katariinaa varten paikalle oli pystytetty kaksi huvimajaa, joita yhdisti laudoista, kaiteista ja portaista rakennettu kävelytie. Luonnonnähtävyyden tehoa lisättiin laskemalla tynnyreitä ja koskiveneitä koskesta alas. Keisarinna ihasteli kosken villiä voimaa ja koko Viipurin kuvernementin kauneutta.


[ Takaisin ]

[ Etusivulle ]


Kuva vanhasta lauttapaikasta. [2004]

Lauttaranta.