VIIPURI Nykyinen Kaakkois-Suomen alue sekä Karjalan kangas sai osakseen erityisen paljon keisarillisia matkailijoita. Syitä oli monia: historia, alueen ja rajan läheisyys suhteessa Venäjään, linnoitukset, tiheät kauppasuhteet, luonnonnähtävyydet. Kaikki tiet, maantie, rautatie, vesireittikin, kulkivat Kaakkois-Suomen kautta Venäjälle. Eniten keisarivierailuita sai osakseen Viipurin kuvernementin pääkaupunki Viipuri, joka oli tärkeä hallinnon, kaupan ja puolustuksen kaupunki. Sen kautta kulki myös lyhyin tie Pietarista Suomeen, joten Viipuri oli aina vähintäänkin pysähdys- tai läpikulkukaupunki, jos kuljettiin hevosella tai junalla. Katariina II - Suomen ensimmäinen keisarillinen turisti Keisarinna Katariina II teki heinä-elokuussa 1772 viisipäiväisen matkan Imatralle, joka kuului tuolloin Venäjään kuuluvaan Viipurin kuvernementtiin. Keisarinnan matka oli puhtaasti lomamatka, sillä keisarinna halusi tutustua henkilökohtaisesti Imatran luonnonnähtävyyksiin. Mukana ollut seurue oli näyttävä: siihen kuului yli kaksikymmentä henkilöä, joita kuljetti peräti 129 hevosta. Matkan valmisteluista vastasi Viipurin läänin kuvernööri Nikolai Henrik Engelhardt. On mahdollista, että juuri hovin suosikkeihin kuuluva Engelhardt oli ehdottanut Katariina II:lle käyntiä Imatralla. Engelhardt otti keisarillisen seurueen vastaan Viipurin kuvernementin rajalla Siestarjoella ja seurasi keisarinnaa koko hänen matkansa ajan. Ennen Viipuria pysähdyttiin Valkeasaaressa ja Kyyrölässä, missä seurue yöpyi kreivi Tjernisjevin maatilalla. Säiniöllä yövyttiin kauppias Henrik Wilhelm Ladon kartanossa. Viipurissa keisarinna vieraili kauppias Filip Weckroothin talossa, jonka sisustus oli uusittu kokonaan keisarinnavierailua varten. Weckroth sai saman kunnian myös 1783, jolloin keisarinna pysähtyi Viipurissa matkallaan tapaamaan Kustaa III:ta. [ Etusivulle ] |
  |