MIME-Version: 1.0 Content-Type: multipart/related; boundary="----=_NextPart_01C7036F.B54241E0" Tämä asiakirja on yksitiedostoinen Web-sivu, jota kutsutaan myös Web-arkistotiedostoksi. Jos näet tämän sanoman, selaimesi tai muokkausohjelmasi ei tue Web-arkistotiedostoja. Lataa Web-arkistoja tukeva selain, kuten Microsoft Internet Explorer. ------=_NextPart_01C7036F.B54241E0 Content-Location: file:///C:/1F875A51/luku11.htm Content-Transfer-Encoding: quoted-printable Content-Type: text/html; charset="us-ascii" 11 LEIRIKOKOUKSET

11 LEIRIKOKOUKSET. 1

11.1 Ensimmäiset leirit vuosina 1885 ja 1888. 1

11.2 Loppukauden leirit 11

11 LEIRIKOKOUKSET

&nbs= p;

&nbs= p;

11.1 Ensimmäiset leirit vuosina 1885 ja 1888

&nbs= p;

Alkukes&a= uml;llä 1885 pidettiin Lappeenrannassa ensimmäinen suuri suomalaisten asevelvollisten leiri. Tarkka-ampujapa­tal­joonat, lehtitietojen mu= kaan yhteensä noin 4 500 miestä= [1]= saapuivat varuskunnistaan Lappeenrantaan. Suurin osa niistä mat­ku= sti junalla, Viipurin pa­taljoona marssi ja Sai­maan seu­dun pataljoonat tuotiin vesitse. Mikke­lin tark­ka-ampuja­pataljoona tuli tänne nel­jällä lotjalla ja kah­della höyr= y­aluk­sella. Miehistö sijoi­tettiin lotjiin ja upseerit tuli­vat höyry= ­laivalla. Mikke­lissä käytiin lähtö­p= äivänä  14.6. ensin kir­kossa lähtö­rukouk­ses­sa ja siirryttiin ran­kas­sa= ve­sisateessa aluksiin. Mat­kalla patal­joonan soit­tokun­ta soit­ti = ja laulajat lauloi­vat. Matka kesti yli yön ja seu­raavana päivänä oltiin Lap­peen­rannas­sa.[2]=

&nbs= p;

Asevelvol= listen sotilaiden matka Lappeenrannan leirille he­rätti väestössä suurta kiinnostusta. Muun muassa Turun pa­tal&= shy;joonan matkatessa junalla kohti Lappeenrantaa oli kai­killa pysähdysasemi= lla kasapäin ute­liaita.= [3]= Viipurin patal­joona tuli muista pataljoonista poiketen leirille marssi= en. Viipurissa saatteli sotilaita runsas jouk­ko, jonka Ilmari­nen-lehti väitti suurimmal­ta osal­taan koostuneen "nuorista tyttö-hempu­koista". Sotilaat marssi­= ;vat ensin kymmenen virs­taa, kunnes lepäsi­vät ja sammutti&sh= y;vat janoaan lähita­lois­ta ostetulla maidolla. Yöpy­mispa= ik­kaan Torikan kylään saavut­tiin laulaen ja musii­kin soides&sh= y;sa. Seuraavana päivänä pääs­tiin Lappeen­ranta= an. Siel­lä oli useita patal­joonia ihmette­lemässä pölyisiä ja matkasta väsyneitä marssijoita. Leiril­= lä levät­tiin het­ki, moni ase­velvollisis­ta ensimmäistä ker­taa "vaat­teesta teh­dyssä = tu­vassa". Tämän jälkeen saatiin hernekeit­toa, jota "pojat halulla popsivat aikalailla".= [4]=

&nbs= p;

Kaksi tykkipatteria saapui Lappeenrantaan rautateitse hei­näkuun alussa.= [5]= Tykistöosas­ton mukanaolo oli uutta monille asevelvollisista, jois= ta Kaiku-lehden mukaan "useimmat eivät ole koskaan nähneet kanuunaa".[6]=

Kesä= - ja heinäkuun vaihteessa leirille tuli myös 18 kadet­tia Haminan kadettikoulusta ottamaan osaa harjoituk­siin. Kadetit erottuivat leirillä punalakkisina; niitä he joutui­vat pitä­m&a= uml;än, kunnes suorittivat kokeen, jonka jälkeen sai­vat päällystöunivor­mut ylleen.= [7]=

&nbs= p;

Häme= en Sanomien Lappeenrannan leiriltä saaman kirjeen mu­kaan kau­pun= gin ennen niin hiljainen elämä muuttui sotilai­den saavut­tua tavattoman vilkkaaksi. Maaseudun asuk­kaat toivat tavaroita kaupunkiin, jossa ne menivät hyvin kaupak­si. "Tämä siis vähän virkistää elämää näissä yksinäi­sissä seuduissa, joiden keskellä Lappeenran­= nan kau­punki si­jait­see."= [8]= Leiriä varten saapui tänne Vii­purista usei­ta ajurei­= ;ta. Rat­su­poliisejakin oli lähetetty valvo­maan yleistä jär­jestystä leiripaikan lähei­syydessä.[9]=

&nbs= p;

Leiri herätti siviiliväessä suurta uteliaisuutta ja sitä k&au= ml;­vivät päivittäin katsomassa "korkeammat ja alemmat vie­raat; sillä kaikilla, alkaen kreivistä mökkiläiseen saakka, on täällä omaisiansa." Leiriä katsomaan tulleita uteliai= ta kiinnostivat mahdollisten omaisten lisäksi teltat ja muut sotilaid= en tarvikkeet; ehkä eniten huomiota herättivät kui­tenkin sotilaiden harjoitukset ja sotilaiden neliääninen laulu, jollaist= a ei liene ainakaan yhtä laajassa mitassa paikkakunnalla aiemmin kuultu. La= ulua harrastet­tiin run­saasti, aina harjoitusten jälkeen komennett= iin komp­paniois­sa laulajat eteen ja marssikäskyllä alkoi myös laulu.

&nbs= p;

Lehdist&o= uml;n mukaan ennen leirikokousta pelättiin Lappeenran­nassa jonkin verran yleisen järjestyksen häiriöitä. Leirin alussa tämä ilmeni so­tamiesten vieroksuntana. Eräs Uuden Suome= t­taren haastat­telema Oulun pa­tal­joonan mies kertoi, että ihmis= et Lappeen­rannassa näyt­tivät kammoavan heitä, varsin&= shy;kin naiset: "jos kuitenkin sat­tumalta kohtasi­vat joi­takuita sotamiehiä, niin heti te­kivät näin" (tämä= ;n sa­noes­saan peit­ti hän silmänsä kämmenel&= shy;lään) "vaikka kyllä sormi­en välistä tirkistelivät, = kuin hiiri lattianraosta." "Luu­li­vat kai", lisäsi hän, "meitä samanlaisiksi kuin rys­s= ät Parolan lei­rissä". Uuden Suomet­taren kirjeen­vaihta= ja piti pelkoa tur­hana, sillä leirissä pidet­tiin hyvää kuria ja sotamiesten käytös oli moitteeton. Tämän kaupunkilaiset tunnustivat­kin lehden mu­kaan leirin loppu­puolella ja ko­kous­ten toivot­tiin jatkuvan tulevaisuu­dessakin.

&nbs= p;

Sotav&aum= l;en ja siviiliväestön suhteissa ilmeni joskus kitkaa­kin­. Lappeen­rannan Uutiset kertoi 22.9.1885 kaupungissa kesäisen suuren sotahar­joi­tuksen ai­kana erään ajurin sano­neen kaup­pias Ruotzin puodin kohdalla tykkiväen läsnäolles&s= hy;sa "perke­le". Tästä eräs kaupun­kiin si­= joitetun tykkiväen upseeri kapteeni Staecker, pahas­tui niin, että lähet­ti kir­jeen maistraatille vaatien aju­rin rankaisemi= sta. Maistraat­ti ei lehden mukaan voinut kui­tenkaan tehdä mi­= tään, sillä ajurin numeroa ei saatu selvil­le. Maistraa­tin käytöksestä sydämistynyt kap­teeni valitti edelleen Helsinkiin.

&nbs= p;

Asevelvol= listen leirin arkea olivat ampumakoulutus ja tar­kastukset, taistelu- ja paraatiharjoituk­set. Har­joittelua motivoi erityisesti o= dotettu keisa­ri­vierailu. Osin tähän liittyen pidettiin kenraali Ramsayl­le jo 26.6. 1885 paraa­ti, jota = johti Viipurin patal­joonan komentaja Wallén. Siinä kah­dek&s= hy;san asevelvollis­ta pa­taljoonaa muodostivat yhdessä kaksi prikaat= ia, ja vain kaartin patal­joona oli erikseen.

&nbs= p;

Samana päivänä saapunut kenraalikuvernööri Heiden kiersi = seu­raavana päivänä Ramsayn ja kuvernööri von Daehnin kanssa leirissä. Kierroksen päätteeksi kuultiin muuta­mia musii= kki­kappaleita, joita esitti 220-miehinen kuoro. Esityksiä pi­dettiin mainioina ja kapellimes­tari Leanderia kii­tettiin kovasti. Lappeenrannasta Heid= en mat­kusti Pietariin ilmoit­tamaan leiri­kokouk­sesta keisa&= shy;rille.

&nbs= p;

Turkulain= en Aura-lehti julkaisi Lappeenrannan leiriltä 30.6.1885 lähetetyn kirjeen, jossa nimimerkki "Jäykkä" kertoi leiri­alu= eella olleen juhannuksena toistakymmentä kokkoa. Leirillä vietettiin vapaa-aikaa ja musiikki soi. Lopuksi kirjeen mukaan alettiin tanssia Karjal= an kaunotar­ten kanssa. Lei­rillä oli ennen juhan­nusta jo en= sim­mäinen yhteinen paraati, jota komensi ken­raaliluutnantti Ramsay. Täm&aum= l; ei onnistunut kiitettäväs­ti, sillä kirjeen mukaan kuuma, hel­teinen päivä oli veltos­tanut miehet ja hirveä pöly ja tuh­ka, joka nousi epätasai­sesta nurmesta, teki kaunomarssin ja juoksun lähes mahdot­tomaksi.

&nbs= p;

Perjantai= na iltapäivällä kokoontuivat leirijoukot telttari­vien eteen etulinjalle juhlapukuisi­na. Kenraali­kuver­nööri kul= ki rintamaa pitkin ja tervehti venä­jäksi jokaista patal­joo= naa. Kunkin pataljoonan soit­tokunnat soit­tivat pa­taljoo­nansa marssia Heydenin kulkies­sa ohi. Auran saaman kir­jeen mukaan tällä tavalla otettiin aina lei­riin saapuvat korke­ammat päälliköt vas­taan. Tapaa nimitet­tiin "leiriin sisään­otok­si". Juhannuksen jälkivii­kolla= ei leirillä ta­van­omais­ten harjoitusten ja ampumisen lisäksi ollut merkit­täviä ta­pahtumia. Kirjeen kirjoitta­jan mukaan leiril­äiset kävivät päivittäin uimassa Saimaas­sa, jonne oli telt­talin­j= asta mat­kaa vain puoli virs­taa. Uima­rannalla oli = ajoit­tain jopa 2000–3000 miestä.

&nbs= p;

2.7. 1885 päivätty kirje kuvasi edelleen leirielämää. Kiirettä oli pitänyt ja kuivaa. "Koko leiriolomme ajan on ollut yh­täläinen pölytys sillä ainoastaan kolme erää on sa­ta­nut... Harjoitu= sten välitunnit on aina siivous­töit&au= ml;, jos ei itse kentällä ja telttalinjalla, niin sitten telttarivi&sh= y;en takai­sessa metsässä, joka puiston tapaiseksi siivo­taan = ja tasa­taan." Harjoituksia kirjoit­taja piti rank­koina ja m= onen olikin täytynyt lähteä rivistä kesken harjoi­tuksen. Jotkut valittivat rintaansa ja monilla olivat jalat kipei­tä. "Saa­daan nähdä, jos eletään, että monen keuhkot ovat perin tur­meltuneet kun leiriaika loppuu tuosta tuhkas­= ;ta ja mudas­ta, jota joka askeleella savupil­venä sie­raimiin tupru­aa". Ram­say piti 2.7. taas paraatin, ja nyt se on­n= istui hyvin.

&nbs= p;

Heinä= ;kuun helle lisäsi leiriharjoitusten raskautta. Esimer­kiksi heinäk= uun lopussa oli yli 30 astetta varjossa ja harjoituk­set tehtiin kuuma talvilakki päässä, hartioilla sinellirul­la kattiloineen= ja raskas kivääri kä­dessä. Oulun lehti näki asia= ssa valoisammankin puolen: palkintona oli erinomaisen hyvä ruokahalu, hyvä terveys ja sikeä, makea uni. Erityisen rasittava harjoitus o= li heinäkuun lopussa. Ensin marssit­tiin ja juostiin ampumaketjussa virstamääriä kovassa hel­teessä metsi­en lä= ;pi ja viimein rynnäköitiin vanhoja linnoi­tus­valle­ja vastaan, joille kiivettiin toisten olka­päil­tä. Samana i= lta­na tuli vihdoinkin rajuilma. Satoi niin rankas­ti, että koko leirikenttä oli yhtenä jär­venä; kaar­tin pa&sh= y;taljoonan teltat olivat vähän ylemmällä maalla, mutta Uu­denm= aan, Turun ja Vaasan pataljoonan alueella oli paikoin vettä polvia myö= ten. Hämeen Sanomat kertoi vettä olleen niin runsaasti, että eräs asevelvollinen oli uinut ulos teltas­taan.

&nbs= p;

Auralle 20.7.1885 lähettämässään kirjeessä leiriläinen ker­toi Ramsayn alkaneen pitää ampumatarkastuksia Suomen sota­väelle. Torstain= a oli Turun ja Hämeen patal­joo­nien tarkas= ­tukset. Turun pataljoonan ammunta onnistui erinomai­ses­ti – kirjoitt= ajan mukaan komppani­oiden yhteistu­los oli "yli oi­vallinen, kaikkien arvolau­seitten ulkopuo­lella". Ramsay oli kiittä= ;nyt ampujia kahdesti. 3. heinäkuu­ta odotti Turun pa­taljoonaa Ram= sayn pitämä mie­his­tön ylei­nen katselmus ja kanslia= n ja kassavarain tarkas­tus.

&nbs= p;

Hufvudsta= dsbladetin toimittaja kuvasi elävästi ennen keisa­rivierailua pidettyj&a= uml; paraatiharjoituksia. Kirjoit­taja lähti kaupungista leirille aamul= la klo 8.30. Siellä oli jo täysi hyörinä päällä. Eri pataljoonat harjoitte­livat jo kello seitsemästä alkaen. Kenraali­luutnantti Ram­sayn tie­= dettiin tulevan kello kymmeneltä pitämään har­joi­tuspa= ­raa­tia. "Hetken vain ehtivät joukot levätä, kun trum­pet&sh= y;tisig­naalit kutsuivat ja pataljoonat astuivat musiikin tahdissa kentälle. 5000–6000 miestä jär­jestyi nopeasti. Ensin Ramsay teki kierroksen joukkojen läpi ja tervehti niin päällystö&au= ml; ja miehistöäkin. Sitten hän nousi ratsaille ja siir­tyi = ken­tän länsipuolelle adjutantteineen. Eri soitto­kunnat olivat taas toise= lla puolella kenttää. Kun oli soi­tettu marssi, paraati alkoi.&qu= ot; Hufvudstadsbladetin mukaan hiki­pisarat hel­meilivät kesä= kuu­muudessa sotilaiden kasvoil­la ja paksu pö­lypilvi leijaili marssijoiden ympäril­lä. Ramsay oli tyyty­mätön ensim­m&= auml;iseen harjoitukseen, joten se toistet­tiin vie­lä. Sen jälkeen seurasi juoksumars­si, ja kun ryyty­neet, mus­tanaa­maiset miehet juok­sivat Ram­sayn ohi, hän huusi komp­panialle venäjäksi joko "slava" tai "haraso", tai sit&= shy;ten ei mitään; tämä tuomio lankesi useim­mille komppani= oil­le. Myös juoksumarssi jouduttiin ottamaan uudelleen. Tämän jälkeen paraatiharjoitus päättyi.

&nbs= p;

Leiripalv= elus oli hyvin rasittavaa. Erilaisia harjoituksia oli päivittäin. Esimerkiksi ampumarata sijaitsi 2–3 virstaa leiristä ja sinne jouduttiin lähtemaan kello nel­jältä aa­musta harjoituksen kestäessä kello 12:een asti.

&nbs= p;

Leirin päiväjärjestys oli Oulun Lehden mukaan seuraava.<= /span>

5.30        &= nbsp; Herätys

6.00        &= nbsp; Aamutee

6.30        &= nbsp; Harjoitukset alkavat

11.00        Liha-annosten jako (1/2 naulaa)

11.30        Uimaan

12.00        Vahtien vaihto

12.30        Päivällinen ja pieni päivällisuni

16.30        Iltapäiväharjoitukset alkavat

19.30        Illallinen

21.00        Iltahuuto

&nbs= p;

Aamiaisek= si saatiin teetä ja kaksi sokeripalaa, ruisleipää sai niin palj= on kuin jaksoi syödä ja lisäksi annos silliä. Illalli­= sella voitiin puuron sijasta antaa teetä sillin tai juuston kanssa. Välillä tarjottiin myös maitoa tai piimää. Joissa&= shy;kin yksiköissä, ainakin Vaasan patal­joonassa, sai aterioi­ll= a sah­tiakin. Uuden Suomettaren mukaan leiri­ruo= an laatua ei moitit­tu, joskin jotkut pitivät sitä yksi­toik= ­koisena. Ruoka syö­tiin joissa­kin patal­joonissa fa­jans­s= ias­tioista, joissakin puukupeista ja joissakin varus­tei= ­siin kuuluvista metallias­tioista.

&nbs= p;

Tyysterni= emen leipomossa valmistettiin Uuden Suomettaren mukaan "kuivaa läpileipää eli kyrsää". Kotitienoillaan lei&s= hy;reilevät Itä-Suomen pataljoonat kuitenkin söivät pehmeää ru= is­leipää. Aiemmin oli ollut tapana jakaa annos viinaa so­tamiehelle erityisesti rasittavimpien harjoitusten jälkeen, mutta Lappeenrannan leirillä tämä ollut enää käytössä. Sen sijaan jos= kus saatiin olutta.

&nbs= p;

Ruoka-ann= oksia pidettiin hyvinä. Kahdesti päivässä saatiin teetä, sitten 1/2 naulaa lihaa, päivälliseksi oli herne- tai perunasoppa= a ja puuroa ja illalliseksi puuroa tai vel­liä. Leipä oli ainakin Oulun Sanomien saamien leiri­kuulu­misien mukaan hyvin maukasta. Ou= lun Sanomat myös kertoi, että monet vapaaehtoiset, joiden täytyi itse kus­tantaa elatuksensa, söivät artelleis­sa sotamies= ten ruokaa, vaikka he olisivat voineet käyttää myös upseeriravin­toloi­ta. Ruo­ka myös riitti, sillä kruununvouti oli jo tal­vella 1885 kerännyt Lappeelta ruokaa seura= a­van kesän leiriä var­ten.

&nbs= p;

Teltoissa= oli tietenkin hankalampi asua kuin ka­sarmiolosuh­teis­sa. Miehillä oli mukanaan runsaasti varus­teita, joi­den säil= ytys ahtaissa teltoissa tuotti omat vaikeu­tensa. Lisäk­si täällä piti olla koko ajan valmiustilassa hä­lytyk&= shy;sen va­ralta. Rauman Lehdessä julkaistujen Lappeen­ran­nan lei= ri­muistelmien mukaan Turun pataljoonalle tuli kui­tenkin vain kerran kiire. Sateisena aamu­yönä useat asevelvolliset, nu­kuttuaan siihen asti täydessä varustukses­saan, riisuutui­vat ja arvelivat, et= tei hälytys­tä enää an­nettaisi. Silloin kui­te= nkin alkoivat jo­kaisessa vahdissa olevat tor­vensoitta­jat soittaa häly­tystä. Kaikki yhdeksän pataljoo­naa saatiin kuitenkin kentälle nopeasti. Siellä Ramsay tervehti joukko­ja= ja kertoi mistä päin vihol­linen oli hyö­kännyt. Tätä vas­taan sitten sodit­tiinkin seu­raavaan puoleen päivään asti.

&nbs= p;

Asevelvol= liset saivat ainakin eräinä sunnuntaina käydä kau­pungiss= a, mutta ravintolassa käyntiä ei suvaittu. Laatok­ka-lehden kirjeenvaihtaja nimi­merkki J.L. kuva­si ti­lannetta näin: "Iltapuolella saa osa luvan kävellä kaupun­gis­sa, v= aan ei päällikköjen nähden kapakas­sa. Tämä on hyvä ja kiitettä­vä tapa. Mutta ompa kyllä tiedetty keinoja kek­siä tämänkin hankaluuden poistamiseksi asevelvollisil­tamme. On näet ase­tettu kaupungin syrjäpuo­leen likaisenlai­nen annis­kelu (ka­= ;pakka), jossa asevelvol­liset saavat va­paasti pi­tää juo­= ;ma-seurojan­sa, sillä semmoiseen kapak­kaan ei min­käänlai­nen u= p­seeri velvoita itseänsä käymään, kun kaupungin kes­k= ellä on puhtaampia ja kaikinpuolin hie­nompia kokonaista neljä. Tämä anniskelu on mielestäni suuri turme­luksen pesä= ;; ikä­vin, hyvin ikävin silmin katselin tuota kurjaa paikkaa, mikä on tuohon tiensyrjään asetettu koko maamme turmiok­= si."

&nbs= p;

Auraan lähetetyssä kirjeessä taas valitettiin, että huvi­t= ukset eivät tyydyttäneet kaikkia, sillä Mikkelin pa­tal­jo= onasta oli karannut kolme asevelvollista – kirjoitta­jan mukaan "niitä herran heikoimpia".

&nbs= p;

Karkaamis= et uhkasivat lisääntyä, sillä elokuun alus­sa Au­r= an saaman kirjeen mukaan oli seitse­män leirin pää­vah&= shy;tiin lukittua asevelvollista yrittänyt pakoa. Eräs vaa­salainen oli näet saanut kuljetetuksi puukkonsa arestiin ja nyrhinyt sillä lattiaparrut poikki. Pakoyritys tuli kuiten­kin ajois­sa ilmi ja ehdittiin estää.

&nbs= p;

Leirill&a= uml; sattuneet rikkomukset rangaistiin yleensä kahdella tavalla. Rangaistu voitiin panna ares­tiin tai asettaa täy­sissä varusteissa seisomaan linjal­le. Viimeksimainittua pi­dettiin vaikeam­pana kestää, sillä siinä oli siedettävä sei­so= misen lisäk­si muiden ilk­kuminen. Myös sota-oi­keutta tar&= shy;vittiin käsittelemään va­ka­vampia rikko­muksia.

&nbs= p;

Sunnuntai= -iltaisin suurin osa miehistä laskettiin lomalle kaupunkiin tai matkoille sen lähiympäristöön. Leirille jää­neet huvittelivat pelaamalla krokettia, lyömäl­lä palloa tai heittämällä keilaa. Lisäksi laulet­tiin ja tanssit&= shy;tiin viu­lun tai hanurin tahdissa – tosin ilman tyt­töjä. Yleensä tarkkailijat pitivät leirin elämää sangen siivona ja hil­jaisena, rähinää ja juopuneita ei näkynyt. Kaupungilla kulki myös patrulleja tarkastamassa, ett&aum= l; kai­killa oli lo­malaput. Kaupungista lomalta saapuneista Uuden Suo= met­taren mukaan oli humalassa vain yksi, mutta tämäkin koetti sitä salata. Kirjeenvaihtaja piti tilannetta lähes ihan­teellise­na mutta huomasi, että leikkiä laske­vien sota­mies­ten = kes­kuudesta jotkut käyttivät törkeitä kirosanoja: eikö tätäkin voisi rangaistuksen uhalla kiel­tää?

&nbs= p;

Kello yhdeksältä pidettiin iltahuuto, jolloin päiväksi lo­= ;malle laskettujen oli oltava leirillä. Tosin voitiin luo­tettavaksi tunnetuille miehille myöntää parin tunnin piden­nys loma-aikaan. Tämän jälkeen ei kukaan saanut enää lähteä leiriltä; nukkumaan saatiin käydä oman miel= en mu­kaan.

&nbs= p;

Ilmarisen kirjeenvaihtajan mukaan leiriltä käytiin vapaa­hetkinä ihailemassa Imatran koskea. Sotaväkeen kuulu­va kir­jeenvaihta= jakin oli 50 aliupseerin mukana erik­seen vuokra­tulla "Leporello"-höy­rylai­valla. Sillä ajettiin Joutsenon rantaan ja jatket­tiin sieltä jalan koskelle, jota katse= l­tiin "tehokkaan vaiku­tuk­sen vallas­sa".

&nbs= p;

Imatran lisäksi jotkut leirillä olijat ajoivat höyry­laival­= la Lauritsalaan ja erityisen useasti käytiin Sai­maan kana­valla. Lappeenrannassa oli myös "Don Juan"-niminen höyry­l= aiva, jolla leiriltä käytiin Punkaharjua ihailemassa. Juh­latunnelm= aa lisäsi kaupungin ja leirin väli­alueel­le si­joi­= tettu karuselli. Leirikentän vie­reen raken­netussa esi­tysti&sh= y;lassa esitelmöi "loihtutaiteen pro­fesori" tyt­tärens= ä neiti Rudolphinen kanssa "loih­tutempuistaan ja suk­keluuk­= ;sis­taan". Sama norjalainen taikuri kauniine tyttärineen esiin­tyi myös kaupungin kylpylän salongis­sa. Yleisöä oli kuiten­k= in vähän, sillä erään kirjeen­vaihtajan mu­ka= an "Ar­voisat lap­peenranta­laiset pysyttelevät mieluumm= in verhojen­sa taka­na...". Tämä oli kuulemma yleist&au= ml; maamme pikkukau­pungeissa.

&nbs= p;

Iltaisin kokoontuivat kaikki yhdeksän soittokuntaa soitta­maan keisaripaviljongin eteen. Helsingfors Dagblad piti en­sembleta todella hyvänä etenkin ottaen huomi­oon lyhyen yh­teisen harjoitteluajan. Tämäkin toiminta keskeytyi&s= hy;si pian, sillä kaartin soit­tokunta oli määrätty mu&sh= y;kaan keisa­ri­parin saaris­to­kierrok­selle kunhan keisarill= i­set saapui­sivat.

&nbs= p;

Kuopion pataljoonan laulajat niittivät eri yksiköiden lau­lajista eni= ten mainetta. Nämä lähetettiin heinäkuun alku­pu= olella ennen keisarin saapumista leirille Koiviston ank­kuripaikalle laulamaan keisa­riparille; mukana seurasi myös kaartin pataljoonan soittokun= ta kapellimestari Leanderin johdol­la.

&nbs= p;

Ruotsinki= elinen jumalanpalvelus pidettiin kaartin patal­joonan telttaryhmän vieressä, varjoisassa paikassa vasti­kään puistoksi raivatussa metsässä. Alttari oli raken­nettu lautalavalle ja koristeltu sinisellä same­tilla ja ho­peoi­dulla ristillä. Suomenkielinen palvelus taas oli Viipurin pataljoonan teltto= jen kohdalla. Tääl­lä tyy­dyttiin maalaa­mattomista laudoista tehtyyn kateede­rin tyyp­pi­seen saarnas­tuoliin. Jumalanpalveluksissa ei käynyt kovin run­saasti asevelvollisia, si= llä niissä käymi­nen oli vapaaeh­toista.

&nbs= p;

Leirin juhannusjuhliin oli kokoontunut myös siviiliväestöä. Näin asevelvolliset pääsivät Sanomia Turusta -lehden mu= kaan ensimmäisen kerran tapaamaan "Karjalan impiä". Miesten hu­vitellessa leirikentällä kokko­jen leis&sh= y;kuessa kokoontui pääl­lystö leirin oikealle siivelle, jossa pidettiin puhei­ta, juotiin maljoja ja Kuo­pion patal­joonan ku= oro lauloi.

&nbs= p;

Lappeenra= nnan leirikokouksen yhteydessä kiinnitettiin eri­tyistä huomiota alkokoholin käytön säännöstelyyn. Ennen lei­ri= ä toivottiin lehdistössä, ettei kenellekään annettaisi anniskeluoikeutta leirin yhteydessä. Sen sijaan sotilaiden olisi saata= va kohtuullisin hinnoin ostaa ruokatavaraa. Lä­hiseudun maanviljelijät voisivat viedä leirin keittiöiden luokse piimää ja maitoa myytäväksi aamuin ja illoin. Tar­v= ittaisiin myös kauppapuoti lähellä leiriä myytävinä&aum= l;n so­tilas­tarpei­ta: rasvoja ja mus­teita jalkinei­siin, nahkaa ja muita tar­peita saappaitten paikkaa­miseen; pape­ria, kirje­kuoria ja postimerkkejä kir­jeisiin; verkaa, nap­pej= a, haka­sia, lankoja ja nauhaa ym. vaatteiden korjaa­miseen.

&nbs= p;

Lisä= ksi ei haittaisi, jos leirin lähellä ravintolakin (siis raittiusravintol= a) tarjoaisi kohtuul­lisin hinnoin ruokaa ja erilaisia raittius­juomia. Ilmarisen mukaan "Siel­lä kun Suo­men nuori sotaväki tutustuu­ toisiin­sa, niin olis­ipa jos­kus lomahet­kin= ä (esim. jonakin raukkana sa­deiltana, jolloin ei sotilaista ole kui­= vaa paik­kaa muual­la kuin kai­nalon alla) sangen sovelias­ta istahtaa hetkeksi to­verien kera pöydän ääreen, (h&= ouml;yryävä kuppi nenän alla tuota maail­man mainiota tschajua), jutte­lem= aan ja mie­lipi­teitä vaihta­maan tämän suuren Suome= mme erinomaisista luon­non ihanuuk­sista." Ilma­risen kirjeenvaihtaja, nimimerkki Jukolan Juha­ni, korosti lopuksi leirin kasvattavaa henkeä – mikä­li nouda­tettaisiin raittiutta, säädyllisyyttä, tarkkaa vel­vollisuu­den= tuntoa ja yhteistä sopusointuista toveruut­ta – tällöin voitaisiin yhtyä runoilija­kunin­kaan mai­nioihin runonsäkei­siin:

&nbs= p;

"Viel osatahan voittaa,

Oi kiitos Jumala!

Viel elää isäin henki,

On Suomes= s' urhoja".

&nbs= p;

Ilmarinen kantoi vielä myöhemminkin huolta sotilaiden si­veellisyydest&= auml;, jota pidettiin myös armeijan voiman läh­teenä.

Ilmarisen kirjeenvaihtaja raportoi har­joi­tusten ollessa jo käynniss&au= ml;, miten lehden evästyk­set raittiuden ja siveelli­syyden noudat&= shy;tamisesta toteutuivat käytän­nössä. Lei­rin ta­kalinj= alla oli "pari pientä, sievää myymä­lää&q= uot;. Toi­sessa myytiin limonadia ja seltteriä ym. kiven­näisve= siä, toisessa myymälässä oli kahvila. Kahvin hintaa ja makua eiv&= auml;t ase­velvolliset kui­tenkaan kiitelleet. Kuiten­kin kir­jeen= vaihta­ja piti kahvilaa sangen toivottava­na, "koska tuo kahvi-kulta on eräs niistä ylellisyyksistä joka ei pane miesten päätä pyörälle eikä töppösiä taivasta koh­den".

&nbs= p;

Maitoa ja= muita vastaavia tarvikkeita oli kaupan vähän ja hinnat epävakaita.= Jos myyjä tuli lei­riin, kauppa kävi ja toista myyjää ei näkynyt lähet­tyvillä, niin tuotteiden hinnat nousivat. Myöhemmin leirin kahvilaa käy­tettiin jo vilkkaasti, kahvin h= inta alentui koh­tuul­liselle ta­solle ja sieltä sai myös ruokaa ja sotilas­tarvik­keita.

&nbs= p;

Eri rapor= toijat pitivät leirin järjestystä hyvänä. Hämeen Sanomien kirjeenvaihtajan mukaan tähän "luultavasti pää­asiallisesti vaikuttaa se seikka, että viinaa on, ra= n­gais­tuksen uhalla, kielletty viljelemäs­tä".

&nbs= p;

Ilmarisen kirjeenvaih­tajan mukaan tavoitti leirin valles­manni kuitenkin 16. heinäkuuta leirin takaises­sa metsässä viinan salakauppi= aan. "Viina-astiat olivat huolel­lisesti maahan kaivetut 7 lekkeriä= ;, jota nuo lurjuk­set olivat vie­koit­telemassa sotilaillemme, tu= ota 'metelivettä` koettaneet kaupitella, saaden siten törkeäll&a= uml; vääryydellä ansaittuja rahoja." Viina ja rahat takavarikoitiin ja kaup­piaat lähe­tettiin Lappeen nimis­m= iehen huostaan. Myöhemmin 25. päivän iltana oli leirin ohjelmassa pastori Bergrot­hin esitelmä raittiudesta. Se aiottiin pitä&a= uml; leirin vasem­malla si­vulla, samalla paikalla, jossa toi­mitett= iiin suo­menkielistä juma­lanpalvelusta. Pastori Bergrothin pit&aum= l;mä rait­tiusesi­telmä keräsi Sanomia Turusta -lehden muk= aan hyvin vä­hän kuunteli­joita; se oli silti "mitä= pon­tevinta laa­tua".

&nbs= p;

Jyrkä= ;sti kielletyn viinakaupan ohella leiriltä karkoitet­tiin Uuden Suomet&= shy;taren mukaan "eräänlaiset huo­no­maineiset naiset, jotka mielel­lään ilmestyvät sotaleirien lähei­syy&sh= y;teen".

&nbs= p;

Heinä= ;kuun lopussa harjoiteltiin jo päivittäin keisarin ja keisarinnan tulev= an vierailun aikana tapahtuvaa suurta"ma­nööveriä"= ;, sotaharjoitusta varten, samoin pataljoonien vä­listä kil­= pasoutua. Heinäkuun 28:ntena pidet­tiin sou­tukil­pailu, jossa jokai= sta patal­joonaa edusti neljä venet­tä, joissa upseerit pitivät perää. Nopein oli Viipurin pa­tal­joonan ven= e. Saman päivän aamuna Lappeenrantaan saapunut kenraa­likuvern&o= uml;öri piti aamupäiväl­lä paraa­tikat­selmuksen ja illa= lla tykkien jyrinän ja kivää­rien paukkeen säestämän sotahar­joituksen.

&nbs= p;

Keisarivi= erailua odoteltaessa luotiin leirillä tunnelmaa juhlimalla keisarinnan nimipäivää 3. elokuuta. Sen aloitti kello 11 rukous­tila= isuus. Joukot kokoontuivat kah­teen neli­kulmioon, ensimmäi­sess&= auml; Kaartin patal­joona ja neljä ensim­mäistä tarkka-ampujapataljoonaa Uudenmaan patal­joonan telt­tojen edustall= e, toisessa muut patal­joonat ja Lappeen­rannan reservikomppania H&aum= l;­meeenlin­nan pa­tal­joonan telttojen eteen. Samalla paikalla pidettiin myös jumalan­palvelus. Sitten esi­tettiin hymni "Kolj Slav&sh= y;jen" ja virsi "Vår Gud är oss en väldig borg". = Täm&= auml;n jäl­keen joukot siirtyivät leirin eteen, jossa kenraa­lil= uut­nantti Ramsay tervehti niitä. Tilaisuus päättyi hur­raa-huutoih= in ja mu­siikkijouk­kojen soittamaan Venäjän kan­sal­= ;lislauluun "Jumala tsaaria suojelkoon".

&nbs= p;

Ns. kenraaliparaatissa pataljoonat marssivat plu­toon­it­tain kentälle ja muodostivat renkaan muotoisen jonon. Ram­say tarkasti hänen ohitseen marssivat joukot. Kenraa­lin kohdal­la asevelvo= l­liset tervehtivät häntä venä­jäksi ja soittokun­= nat soittivat marssia. Ramsayn mukana leiriharjoi­tuksia joh­ti ainakin heinäkuun puolivälissä kenraalimaju­ri Enck­ell, joka edusti Pietarin sotaminis­teriössä Suomea.

&nbs= p;

Tykist&ou= ml; otti muiden joukkojen tapaan osaa harjoituksiin ja paraateihin. Sitä seurattiin mielenkiinnolla, sillä asevel­vollisten joukoilta puutt= ui oma tykistö. Sanomia Turus­ta ‑lehti kertoi, että eräänä lauantaina Ram­sayn pitämässä pa&s= hy;raatissa patteri juoksuparaatissa pysähtyi yht­äkkiä Ramsayn etee= n ja "ampua jymähytti neljästä tykistä yhtäaikaa&q= uot;.

&nbs= p;

Kenraalik= uvernööri Heyden saapui 28.7. taas Lappeenrantaan. Edellisenä päivän&a= uml; pidettyyn harjoitukseen kaikki leirijou­kot ottivat osaa. Tuntia ennen harjoi­tuksen alkua siirtyi­vät Uuden­maan, Turun ja Vaasa= n patal­joonat sekä kaksi plu­toonaa tykistöä leirikentän yli raut= a­tieaseman vastaiseen suuntaan ja toinen osasto, joka käsitti Oulun, Kuopion, Mikkelin, Hämeen ja Viipurin patal­joonat ja lopun tykistön, leiriytyi rautatieaseman lähistölle. Ensim­mäinen osasto= sai käskyn tehdä hyökkäys lei­riy­tynyttä yli&= shy;voimais­ta vihollista vastaaan; se joutui kuiten­kin pe­rään­tym= ään lähes entiseen paikkaansa, sillä toinen osasto alkoi kiertää hyökkäävän osaston oike­aan sivus= taan.

&nbs= p;

Ramsayn lauantaisin pitämissä paraateissa saattoi ken­raali huutaa hy= vin marssineelle komppanial­le: "Hyvin, po­jat!". Täh&au= ml;n vastattiin "Ahkeruus on ilomme, herra paro­ni". Heinä&sh= y;kuun loppupuolella huudot kuitenkin vaihdet­tiin venä­jäksi, sillä harjoiteltiin keisarin tuloa var­ten.

&nbs= p;

Ajankohta= iset kielikysymykset heijastuivat myös Lappeenran­nan leirille. Uusi Suometar arvosteli leirin jälkeen sitä, että upseerit käyttivät liian vähän Suomen kieltä. Sota­mies= ten puhuttelu suomeksi olisi lehden mukaan erityi­sen suota­vaa, kun ko= men­nuskielenä oli venä­jä. Oli pelättä­vissä synty­v= än katkeruutta, kun sotilaiden enemmis­tölle oli sekä venäjän että ruotsin kieli vie­rasta. Tästä ol= i jo oi­reita, kun juhannus­päivänä pide­tyissä = Kuo­pion pataljoonan komenta­jan hautajai­sissa ei käy­tetty yh­= ;tään suomenkielistä sanaa.

&nbs= p;

Myös Aura-lehden heinäkuun alussa 1885 saama kirje va­laisee kie­le= nkäyttöä leirillä. Kirjoit­tajan mukaan suoma­lainen ja ruotsalainen kulkivat täälläkin päin Suomea rin­natus­ten, ei ainostaan Lappeenrannan kaupun­gissa – josta tosin löytyi myös paljon venäjää puhuvia – vaan myös lei&= shy;rissä. Esimer­kiksi iltasoitossa aset­tuivat kaikki komppani­at paikoilleen iltakat­sastuk­seen ja yhteisiin rukouksiin. Yh­des= sä komppa­niassa rukoiltiin kirjoittajan mukaan suomek­si, toisessa ruotsik­si. Yhdessä pataljoonassa luettiin vää­pelin päivä­käskyt suomeksi ja toisessa ruotsik­si. Päiväkäs­kyt kirjoi­tet­tiin molemmilla kielillä, kir­joittajan mu­kaan vain Vii­purin ja mahdollisesti Kuopion ja Hämeen pa­taljoo­nissa ne ilmestyivät ainoastaan suomeksi.

&nbs= p;

Viipurin Sanomat kertoi heinäkuun lopussa leirijoukkojen jo edistyneen sotilaallisissa taidoissa; rivit olivat nyt pal­jon suoremmat ja kulku tasaisempaa ja vakaampaa kuin leirin alussa. Parhaita pataljoonis­ta tässä olivat kaartin ja Hä­meenlinnan pataljoonat. Lehti kertoi myös Lappeenran­nan reservikomppanian tois­vuotelais&sh= y;ten ottaneen osaa kat­selmuk­seen. Nämä eivät tietenkään vetäneet vertoja vaki­naisel­le väel= le "tasaises­sa kul­jeskelussa", mutta leh­den mukaan re= ­servikomppanioiden oikea paikka olikin taiste­lus­sa. Lehti toivoikin, etteivät k= omp­paniat taistelukentäl­lä antaisi ai­hetta nauruun, kuten oli käynyt lauantain kat­sel­muksessa, jossa yksi mies juos­te= s­saan kompastui ja kaa­tui.

&nbs= p;

Lappeenra= nnan leiri ja keisarin vierailu leirillä he­rätti kiinnostusta myös maan rajojen ulkopuolella, sillä muun muassa englantilainen Standard-lehti lähetti kir­jeen­vaihta­jan seuraamaan leiriharjoituk­sia.

&nbs= p;

Keisaripa= rin saapumista edeltävän viikon perjantaina kau­punkiin tuli 110 hovivirka­miestä sekä lauantai­na 100 hevos­ta ja noi= n 40 vaunua keisa­riparille ja muille korkeil­le vie­rail­le.

&nbs= p;

25.7 päivätyssä kirjeessä kertoi Aura lukijoilleen Lappeen&s= hy;rannan leiriläisten odottavan jo keisarin tuloa. Hän saapui vihdoin tänne 4.8.1885. Soti­laat ottivat rautatien varteen asettuneina vieraat hurraa-huudoin vastaan. Sama­na iltana keisari tar­kasti le= i­rin. Patal­joonat asettuivat etu­linjaan kivääreittä ja keisari ratsasti joukkojen ohi ter­veh­tien jokaista pataljoonaa erikseen.

&nbs= p;

Seuraavana päivänä pidet­ty paraati onnistui hyvin. Kuuden­tena elokuuta keisari tarkasti sotaharjoituksen, joka myös onnistui hyvin. Jokaiselle miehelle oli an­nettu 60–100 pat­ruunaa, jotka harjoituksessa ammuttiin parissa tun­nissa. Lisäksi tykistöosaston kahdeksan tykkiä ampui lähes tauko­amatto= masti, joten – Rauman Lehden mukaan – "voi arva­ta, ettei paukkeesta ollut puutetta".

&nbs= p;

Keisarivi= erailun musiikillisesta annista vastasi noin 300 miehestä koottu laulukuoro laulaen vie­raille heidän olles­saan illallisella. Kun useita lauluja oli jo laulettu, tu­livat keisari ja keisarinna valkeassa kesäpuvussaan kiittä­mään kuoroa. Tällöin laulettiin vielä "Maamme" ja "Keisarin hymni". Lappeenrannan kaupunki oli vierailun kunniak­si li­putettu ja juhlavalaistu. Leiri taas oli Rauman Lehden mukaan kuin tulimeri ilotulituk= sen valos­sa. Vierailu päät­tyi kei­sarin lähtiess&a= uml; 7.8. Lappeenrannas­ta Helsinkiin. Asemalla laulettiin jälleen Keis= arin hymni. Keisari lah­joitti jokaiselle sotilaalle ruplan, josta mie­h= et saivat Suomen rahassa neljä markkaa.

&nbs= p;

Lappeen&s= hy;rannan Uutiset kertoi leirikentän tyhjenneen jo 11.8. mennes­sä. Nuo= ­rem­mat esiupseerit jäivät Lap­peenran­taan har­joittele­= maan 11.8­. – 23.8. välisek­si ajaksi. Ohjelmaan kuului marss= i­leirin perustami­nen, etuvar­tioiden asettami­nen, oman aseman puolustaminen, vi­hollisen aseman val­loit­taminen ja marssi&sh= y;järjestys sodan aikana. Harjoitukset teh­tiin itse­näisesti ja tarkastet= tiin ja korjattiin esikunta­päälliköiden, everstien Boxst­= ;römin ja Palinin joh­dolla.

&nbs= p;

Suomalais= ten pataljoonien vuosipäiväksi määrättiin myöhem&= shy;min 5.8. edelläkuvatun keisaripa­raa­tin mukaan.

&nbs= p;

Vuoden 18= 85 Lappeenrannan leiriharjoituksen päätteeksi toivoi Uusi Suometar manöövereihin mu­kaan ratsuväkeä. Leh­den mukaan tällöin toisiaan vastaan asetetut sotajoukot voisivat toimia itsenäisesti eivätkä pelkästään tarkan ennakkosuunnitelman mukaan. Siten harjoi­tuksista saatava hyöty ol= isi suurem­pi.

&nbs= p;

Hufvustad= sbladetin toimittaja piti asevelvollisten koulu­tuksessa tärkeämpänä sotilaille tärkeitä taito­ja kuten am­pumista, ma­nöövereitä jne. kuin paraatihar= joi­tuksia, joiden tavoitteena kir­joitttaja näki sotilai­den saa­misen kävele­viksi ja juokseviksi koneiksi. Koko leiria­jan tehtiin = muu­tama tunti paraatihar­joituksia joka lauan­tai. Tätä kirjoit&s= hy;taja piti lii­kana; ajan olisi voinut käyt­tää hyödy= lli­sem­piin harjoituk­siin. Pääl­lystöllä t= oki oli vuo­den 1885 kei­sarivierailussa hyvä syy harjoitella paraa&sh= y;ti­a – vierai­lun ohjelmaanhan kuului myös suuri paraati.

&nbs= p;

Laatokka-= lehden mukaan asevelvolliset Lappeenrannan leiril­lä tunsivat itsensä sotilaina isänmaan puolustajik­si, ja li­säksi kansallist= unne oli heissä heräämässä. Sotilaista olikin tulossa kunnon kan­salaisia ja isän­maan ystäviä. Kir­jo= ittaja toi esiin myös armeijan merkityk­sen kansan sivis­täj&aum= l;nä: oli toivottavaa, että kansaan tarttuisi hyviä tapo­ja, sivist= ys­tä ja kansallistunnetta sotilaiden palattua kotiin. Tähän oli hyv&au= ml;t edellytykset, sillä "Harvoin sain kuulla heidän keskuudessaan epäsiveellisiä ja kirosanoja, vaan ainoas­taan viatonta leikk= iä ja semmoisia miehuullisia keskus­teluja, jotka kyllä sopivat miest= en ja kunnon soti­lasten keskuudessa".

&nbs= p;

Lappeenra= nnassa pidettiin seuraava suomalaisten joukkojen kesäleiri jälleen kahden vuoden kuluttua, vuonna 1888. Nyt miesmäärä nousi kesäk= uun puolivälistä lähtien noin 4500 henkeen. Harjoitus­kentt&= auml; oli jo jonkin verran nurmet­tunut, mutta pölisi kyllä edellee= n.

&nbs= p;

Leirin oh= jelma noudatti vuoden 1885 mallia paitsi kei­sari­vierailua. Kesällä 1888 sotaväen ja kaupun­kilaisten välit lämpenivät edelleen, ute­liaita vie­raili leirillä ja asevel­volliset jär­jestivät usein tans­seja lei­= rikentäl­lä. Illalla leirijoukko­jen soittokunnat kävivät kaupungin rantapuistos­sa soitta­massa. Alkoholikäyt­ön katsot&= shy;tiin osin uuden väki­juoma-asetuksen an­siosta edelleen vähentyneen.

&nbs= p;

Uutta väriä leirijoukkoihin toi heinäkuun viimeisellä vii­= ;kolla ratsuväki. Ratsuväki­osasto venä­läi­sest&a= uml; henkikaar­tin rakuu­narykmentistä käsitti kaksi es­ka= droonaa eli noin 300 miestä ja hevosta.  Lappeen­rannan Uutiset määritteli ratsu­väen olevan leiri­har­joituk­sissa kuvaamassa mie­histölle "tä­män aselajin omitui­suuksia, keinot ratsuvä= en voittami­seksi ja sen oma voima taistelussa sel­laista vihol­li= sta vastaan, jolla on erilai­sia ominai­suuk­sia". Käytän­nössä koulutusta­voit­teisiin py­= ;rittiin si­ten, että ratsuväki teki erilai­sia hyökkäyksiä jalka­väkeä vas­taan. 1888 lei= rin venä­läisesssä tykistöosas­tossa oli kolme patteria, joissa jo­kaisessa neljä tykkiä.

&nbs= p;

Huomiota leirillä herättivät myös polkupyörät, joita käy­tettiin jo runsaasti. Lehdistössä jopa tiedettiin erään upseerin ajaneen leirille polkupyö­rällä Krasnoje Selosta neljässä vuorokaudessa.

&nbs= p;

Kaupungin lehdessä mainittiin venäläisten sotilaiden panok­sen leirihar­joituk­sissa ja yleensäkin käytöksen olleen erittäin hyvää. Keisarinnan nimipäivänä 3.8.1= 888 oli lin­noituk­sen venäläis­ten kasarmien edustalla s= uuri juhlatilai­suus. Suomalai­sista pataljoonista oli kunniavie­raa= na kah­deksan miestä jokaisesta pataljoonasta. Kasarmit koristel­= tiin juhlan kunniaksi lipuin ja köynnöksin. Ka­sar­meissa maja= ili leirien aikana tykistö ja siellä ollut jalkaväki oli sill&au= ml; aikaa leirissä. Leirin aikana järjes­tetiin myös kutsuja tykistöupseerien klubilla linnoi­tukses­sa.

&nbs= p;

Keisarinn= an nimipäivän lisäksi toinen suuri juhlatilai­suus oli heinäkuun lopussa Venä­jän kansan kris­tinuskoon kas= tami­sen 900-vuotisjuhla. Siihen kuu­lui muun muassa suuri paraa­ti linnoituksessa ja kirkko­kul­kue. Juhlan päätteeksi ammut= ­tiin linnoituksessa 101 tykin­laukausta

&nbs= p;

Vuoden 18= 88 leirin yhteydessä kiinnitettiin huomiota sen hou­kuttelemiin kaupustelijoihin, joita ainakin lehdistössä nimitettiin tataarikauppiaiksi. He pukeutuivat ku­vausten mukaan pitkään, ruskeaan takkiin ja kulkivat kaup­patavaroi­ta sisältäv&a= uml; pussi olallaan. Tällaiset kaup­piaat lie­n= evät olleet tuttuja muual­lakin Venäjän armeijan kokouksissa, sillä Kaiku-lehteen Lappeenrannan leiriltä kirjoitta­nut nimi= ­merkki "Eenokki" kertoi jopa tunteneensa erään näistä heistä. Hän oli tavannut tämän 10 vuotta aiemmin Krasno= je Selon leirillä. Kyseessä oli "Eeno­kin" mukaan "tuon liikku­van kaup­pahuoneen omistaja ja muut ovat hän= en yhtiönsä asiamiehiä."=

&nbs= p;

Tataarika= uppiaat myivät muun muassa nenäliinoja, rihmaa ja saippuaa. Venäjältä oli tullut appelsiinien ja makeisten myyjiä sekä jäätelön kauppiaita. Lisäksi kaupungista oli paikalla muun muassa siman myyjiä ja ympäröivän maaseud= un emäntiä myymässä voita, maitoa, kananmunia ja kahvia.

&nbs= p;

Leirikoko= ukset karkoittivat linnut leirin lähei­syy­destä me­telill&= auml;än. Vuonna 1888 vieraili leiril­lä kuiten­kin kesy korp­pi, jo= ka kävi eri pataljoonis­sa. Kaiku-lehden kirjeen­vaihtajan mukaan= se tunsi "arvoero­tukset pa­rem­min kuin joku nah­kapoika= ". Korpin omisti kap­teeni Lei­denius ja asevelvol­liset ristiv&au= ml;t sen Kalleksi.

&nbs= p;

Vuoden 18= 88 leiri loppui 6.8.1888. Päätöspäivien oh­jelmaan kuu= lui 4.8. pidetty sotaharjoitus. Leirin he­rätti hälytys puoli neljältä aamulla. Tark­ka-am­pujapatal­joonat ehtivät leirikentälle nopeasti ja odotti­vat siellä tunt= ia myöhem­min linnoituksen kasarmeista tulevaa tykistöä ja = kahta tuntia myöhemmin Reijolan ja Juvakan kylistä tulevaa ratsu­v&= auml;keä. Näiden saavuttua alkoi har­joitus, jossa osa joukosta puolusti Lap= peen­rantaa ja osa hyökkäsi. Seu­raavana päivänä oli pa&sh= y;taljoonien juhlapäivä ohjelmassaan muun muas­sa juma­lan­palvelu= s ja se­remoniam­arssi. Lisäksi keisaripa­vil­jongis­sa= oli runsas aa­miai­nen, jolle kut­suttiin upsee­ris­to ja i= so joukko ylei­söä. Ilta­päivällä ajet­ti= in ylimää­räi­sellä junal­la Saimaan rantaan, josta noustiin Elias Lönn­ro­tiin seuraa­maan pataljoonien kilpasoutua. Höy­rylaiva palasi satamaan kello kahdeksan, yhdek&sh= y;sältä kokoon­nuttiin keisa­ripaviljon­kiin ja kymmeneltä oli lei= ris­sä ilo­tulitus. Elo­kuun kuuden­tena, leirin päätöspäivä­nä, pi­dettiin vielä= ta­vanomaiset harjoitukset, joiden jäl­keen kenraalima­juri Ramsay kiitteli miehiä hyväs­tä me­nesty­mises­ta ja kä= y­tökses­tä.

&nbs= p;

&nbs= p;

11.2 Lop= pukauden leirit

&nbs= p;

Leirikoko= ukset jatkuivat edelleen 1890-luvulla. Vuoden 1891 leiriä korosti jälle= en keisari Aleksanteri III:n vierailu. Keisaripari saapui kaupunkiin 5. elokuu= ta junal­la. Asemalta ajettiin kukkia heittelevien kaupunki­laisten oh= itse keisa­rin­taloon, johon vieraat majoittuivat. Vierailun kunniaksi linnoituk­sen vallit valaistiin ja Kaupungin­lahden rannas­sa o= li ilotulitus. Leirikentällä pidettyyn keisaripa­raatiin ko­= mennettiin kaikki Suo­messa olevan 24. jalkavä­kidivisioo­nan rykment= it sekä kaksi pataljoonaa linnoitusjoukoista.

&nbs= p;

Birger Åkerman kertoo muistelmissaan, että keisarille lau­loi vie&s= hy;railun päätteeksi aamiaisella ennen junan lähtöä mu­s= iikkilehterillä – siis kaiketi ra­kuunaryk­men­tin up­seeri­kerho= l­la – Kuopion pataljoonan kuoro. Keisari piti laulusta niin, että hovimar­salkka ruhtinas Obo­lensky joutui kaksi kertaa muistuttamaan junan odot­tavan lähtöval­miina.

&nbs= p;

Suomalais= ten joukkojen vakiintuneen kesäleirijärjestelmän mukaan komennet= tiin kaksi patal­joonaa niistä useaan ot­tee­seen Krasnoje Selo= on suu­riin harjoituk­siin. Ne kesti­vät elokuun puolivä= ­listä alkaen kaksi viikkoa. Muut kuusi pa­taljoonaa olivat sillä aikaa pienemmissä leirihar­joituk­sissa Lappeen­rannassa Suo­= ;meen komennettujen venäläis­ten joukkojen kans­sa. Lap­pee= n­rannan leirit kestivät yleensä heinäkuun seitsemännestä n= oin 20. elokuuta. Tästä ajasta varattiin kaksi viimeistä viikkoa yhteisharjoituk­siin.

&nbs= p;

Suomen ka= artinpataljoona osallistui viimeisen kerran vuoden 1891 leirikokoukseen muiden suoma­la= isten joukko-osastojen kanssa. Suomen rakuunarykmentti oli nyt mukana ensim­m= äis­tä kertaa. Vuosien 1885 ja 1891 "keisari­kokousten" ohe­lla = suo­ma­laiset joukot olivat yhteisellä Lappeenrannan lei­rillä vuosina 1888, 1894 ja suureen sotaharjoitukseen Vii­purin ja Lappeenrannan välillä päättyneellä leirillä vuonna 1896.

&nbs= p;

Venä= läisten ja suomalaisten joukko-osastojen välit kiris­tyivät ensim­= ;mäisten leirien jälkeen. Jo 1890-luvulla esiin­tyi rii­toja niiden kes= ken. Kazanzovin mukaan en­simmäinen huo­mat­tavampi riita Suomen rakuunaryk­mentin miesten ja suo­menmaalaisten tarkka-ampujien välillä syntyi vuonna 1893, kun suomenmaa­laiset tarkka-ampuj= at olivat ensim­mäistä ker­taa mukana Lappeen­rannan leirillä.

&nbs= p;

Kesä= kuun lopussa tapahtuneen välikoh­tauksen aiheutti ilmei­sesti osalt= aan rakuunoiden juhannuksena ottama "hyvä huma­la". Muutama rakuuna hyökkäsi näet sel­vit­tämättö= mästä syys­tä 1. suomen­maalaisen tarkka-ampujapa­tal­joonan venelaiturin ja uimapaikan luona seisovan päivys­täjän kimppuun haukkuen tätä ryssäksi. Päivystä­jän avuksi tuli pyykkiä lai­turilla pe= se­viä sotilaita sekä pian myös 4. suo­men­maalaisen rykmen­= tin ampumaharjoituksis­ta palaava osasto. Samaan aikaan ohi ajanut prikaatin komentaja kenraalimajuri Popoff sai tappe­lun loppu­maan. Sen päätteeksi vietiin 15 sidottua rakuu­naa lei­rille taltee= n. Saman kesän heinäkuussa suoma­laisten ja suomen­maalaisten tarkka-ampujien kesken syntyi vielä tappe­lu pyykki­laiturien käy­töstä –  suomenmaalaisilla rykmen&sh= y;teillä ei näet vielä ollut omia laiturei­ta.

&nbs= p;

Suomalais= ia asevelvollisia joukkoja oli vielä vuoden 1899 leirillä. Lehdist&o= uml; epäili jo keväällä, että katselmus jäisi uuden asevelvollisuuslain takia vii­meisek­si. Rakuuna­ryk­mentti= oli näiden harjoitus­ten aikana leiril­lä Krasnoje Se­los= sa. Suomalaisten leirikokoukset loppuivatkin vuon­na 1899 ja koko leirialue jäi venäläisten haltuun. Heidän leirinsä täällä jat­kuivat aina ensimmäi­seen maailmanso= taan saakka.

&nbs= p;

Kaupungin= ja sotaväen kesken syntyi kitkaa kansal­listen joukko-osastojen lakkauduttua. Nyt esi­merkiksi kaupunki ja venä­läiset jo= ukot kiistelivät lei­ri­alueen puuston hakkaut­tami­sesta. Kaupunki kuitenkin edel­leen hyötyi lei­reistä taloudelli= ­sesti. Täällä vieraili muun muassa kesäisin Pie­ta­ris= ta pal­jon leirille saapu­neiden upseeri­en perhei­tä.

&nbs= p;

 

 

 

 

 

&nbs= p;


     [1]Folkvännen 29.6.1885.<= span style=3D'mso-ansi-language:FI'>

     [2]Helsingfors Dagblad 16.6.1885; Lappeenrannan Uutiset 22.6.1888.

     [3]Åbo Tidning 1.7.1885.=

     [4]Ilmarinen 4.7.1885.

     [5]Sanomia Turusta 15.7.188= 5.

     [6]Kaiku 25.7.1885= .

     [7]Sanomia Turusta 6.7.1885; Viborgsbladet 16.7.1885.

     [8]Hämeen Sanomat 14.7.1885.

     [9]Aura 25.7.1885.=

Hämeen Sanomat 21.7.1885.

Laatokka 21= .7.1885.

Uusi Suomet= ar 26.8.1885.

Lappeenrannan Uutiset 22.9= .1885. Tykistö oli osa kaupun­kiin sijoit= etuja venäläisiä joukkoja, jotka olivat majoit­tuneena linnoituksessa. Suomalaisilla joukoilla ei vielä au­tonomian kaude= lla ollut tykistöjoukkoja.

Sanomia Turusta 21.7.1885.

Folkivä= ;nnen 29.6.1885.

Folkvä= nnen 29.6.1885.

Aura 7.7.18= 85.

Rauman Lehti 12.12.1885.

Aura 16.7.1= 885.

Oulun Lehti 29.7.1885.

Hämeen Sanomat 28.7.1885.

Aura 25.7.1= 885.

H= ufvudstadsbladet 7.7.1885.=

H= ufvudstadsbladet 7.7.1885.=

O= ulun Lehti 29.7.1885.

Uusi Suomet= ar 15.8.1885.

Uusi Suometar 15.8.1885.

Oulun Lehti 29.7.1885.

Helsingfors= Dagblad 20.4.1885.

Rauman Lehti 5.12.1885.

Laatokka 4.= 8.1885.

Aura 25.7.1= 885.

Aura 8.8.18= 85.

Hämeen Sanomat 28.7.1885.

Uusi Suomet= ar 23.7.1885; Oulun Lehti 29.7.1885.

Uusi Suomet= ar 23.7.1885; Kaiku 3.7.1888.<= o:p>

I= lmarinen 25.7.1885.

A= ura 25.7.1885; Ilmarinen 30.7.1885; Hufvudstads­bladet 7.7.1885.

H= elsingfors Dagblad 1.7.1885.

Oulun Lehti 25.7.1885.

Uusi Suomet= ar 17.7.1885.

Uusi Suomet= ar 23.7.1885.

SAnomia Turusta 30.6.1885.

&= Ouml;stra Finland 8.7.1885.

I= lmarinen 14.2.1885.

Ilmarinen 1= 1.6.1885.

Ilmarinen 2.7.1885; Ilmarinen 25.7.1885.

Ilmarinen 2.7.1885; Hämeen Sanomat 28.7.1885.

Ilmarinen 2= 5.7.1885.

Sanomia Turusta 31.7.1885.

Uusi Suomet= ar 23.7.1885.

Ilmarinen 3= 0.7.1885.

F= inlands Allmänna Tidning 5.8.1885.

Sanomia Turusta 21.7.1885; Laatokka 4.8.1885.<= /o:p>

Sanomia Turusta 21.7.1885.

Sanomia Turusta 31.7.1885.

Uusi Suomet= ar 30.7.1885.

Uusi Suomet= ar 26.8.1885.

Aura 16.7.1= 885. Suomenkielisten komentosanojen käyttö oli jo 1600-luvun loppupuol= ella Ruotsin aikana esillä, silloin hanke ei kuitenkaan liene toteutunut. Aleksanteri I:n kauden loppupuolella vuonna 1826 taas oli koottu komitea valmis­tele­maan suomenkielisten komentosanojen ehdottamista Suomen sota­väelle. Ruotsinkielisten ja venäjän­kielisten komentojen rin­nalle ehdotetut komen­tosanat jäivät kuiten­kin vain ehdotuksek= ­si. Historiallinen Arkisto IX, s. 222, 223.

Viipurin Sanomat 29.7.1885.

Viipurin Sanomat 5.8.1885.

F= innlands Allmänna Tidning 5.8.1885.

Rauman Lehti 12.12.1885.

Lappeenrannan Uutiset 11.8.1885; Uusi Suometar 26.8.1885.

Lappeenrannan Uutiset 3.8.1888.

Uusi Suomet= ar 26.8.1885.

Hufvudstads= bladet 7.7.1885.=

Laatokka 21= .7.1885.

Savo 30.6.1888; Lappeenrannan uutiset 29.6.1888.

Lappeenrannan Uutiset 6.7.1888; Kaiku 21.8.1888.

Lappeeenrannan Uutiset 31.7.1888; Mikkelin Sanomat 21.7.­1888, 28.7.1888. Ratsuväkeä oli vastaanottamassa runsaasti yleisöä. Rakuunat majoitet­tiin kaupungin lähistön kyliin Vii­purin suunnalle. Es­kadroonat ottivat loppuleirin aikana osaa useisiin harjoituksiin. Tykistö oli tullut lei= rille voimin jo 13.7. Hel&s= hy;singfors Dagblad 28.7.1888; 8.8.1888; Hufvud­stads­bladet 29.7.1888; Kaiku 4.8.1888.

 

Oulun Ilmoituslehti 30.6.1888.

Laatokka 31.7.1888; Hufvudstadsbladet 1.8.1888, 7.8.1888; Lappeenrannan Uutiset 10.8.1888; Sanomia Turusta 11.8.1888; Tapio 15.8.1888.

H= ufvudstadsbladet 29.7.1888; Kaiku 4.8.1888.<= o:p>

K= aiku 28.7.1888. Nimimerkin mukaan kaupustelijoiden li­säksi leirikokoon­tumiset keräsiv&aum= l;t myös jäätelökaup­piaita ja "taiteili­joita= " piiriinsä. Viimeksi mainitut tulivat ja antoi­vat muutaman näytännön; näyttelijöitä oli yleensä vain kaksi, mies ja nainen. Sama.

Laatokka 7.= 7.1888.

Sanomia Turusta 24.7.1888; Kaiku 28.7.1888; Tapio 4.8.18­88.

H= ufvudstadsbladet 7.8.1888; Kaiku 21.8.1888.<= o:p>

C= astrén 1957, s. 640; Finsk Militär Tidskrift 1901. Kort­fattad öfversikt af den värnepliktiga finska militärens ut­bildning under åren 1881-1901, s. 599.

VA Valtion itsenäisyyshistoriakokoelma n:o 13. Finska Militären 1880-1902, s. 26. Åkermanin mukaan Aleksanteri III terve= hti suomalaisia joukkoja sanomalla "goddag finnar", kun taas Nikolai = II:n tervehdys oli varmasti ei-separatistinen "goddag skarpskyttar". S= ama.

VA Valtion itsenäisyyshistoriakokoelma n:o 13. Finska Militären 1880-1902, s. 31, 32.<= /span>

F= insk Militär Tidskrift 1901. Kortfattad öfversikt af den värnepliktiga finska militärens utbildning under åren 1881-1901, s. 599. Pietarista lähetettiin leireille kenraali tar­kas­tamaan ja harjoittamaan suomalaisten joukkojen maaliinam­pumistaitoa. Esimerkiksi heinäkuussa 1898 lähetettiin Lappeen­rantaan kenraaliluutnant= ti Skarjatin. Skarjatinin adjutantiksi ja tulkiksi komennettu Birger Åke= rman muisteli myöhemmin teh­tävän olleen vaivalloista, sill&a= uml; kenraali oli ollut mies, joka piti ruoasta ja juomasta niin paljon, ett&aum= l; yöpuulle käytiin myöhään, sen sijaan ylös nou= stiin aikaisin. Koko Lappeenran­nassa vietetyn viikon ajan käytiin Åkermanin mukaan nukkumaan kello kaksi ja kello viideltä aamulla oltiin jo ampumapaikal­la. Suomalaiset joukot ampuivat Åkermanin mukaan hyvin. Koko Venäjän armeijasta olivat Mikkelin pataljoonan tulokset par­haat, Vaasan pataljoona oli toinen, Oulun pataljoona kolma= s, Viipurin pataljoona viides, Kuopion pataljoona kuudes, Hämeen­linn= an pataljoona yhdeksäs ja Suomen rakuunarykmentti kym­menes. Rakuunarykmentti oli lisäksi ensimmäinen, jos tulosta verrattiin = koko Venäjän ratsuväkeen. VA Valtion itsenäisyys­histori= akokoelma n:o 13. Finska Milit&= auml;ren 1880-1902, s. 26, 27.

LKA Kazanzo= vin muistiinpanot Lappeenrannan linnoituk­sesta; Upseeriston keskuudessa välit tiettävästi pysyivät kor­rekteina. Esimerkiksi aina elokuun viidentenä - suomalaisten pataljoonien vuosijuhlan aikana - venäläis­ten joukkojen upsee­rit kutsuttiin päivälliselle keisaripaviljonk= iin. Kanssakäymi­nen oli muuten kuitenkin vähäistä. VA Valtion itsenäisyyshis­toriakokoelma n:o 13; Finska Militären= 1880-1902, s. 29.

Castr&eacut= e;n 1957, s. 642, 644, 645; Pravila o slunb b lager pod gorodom Vilmanstrandom 1908, Pravila o slunb b lager pod gorodom Vilmanstrandom 1912, P= ravila o slunb b lager pod goro&= shy;dom Vilmanstrandom 1913, Pravila o slunb b lager pod gorodom Vilmanstrandom 1914.

LKA Kazanzo= vin muistiinpanot Lappeenrannan linnoituk­sesta; Castrén 1957, s. 644, 645.

------=_NextPart_01C7036F.B54241E0 Content-Location: file:///C:/1F875A51/luku11_tiedostot/header.htm Content-Transfer-Encoding: quoted-printable Content-Type: text/html; charset="us-ascii"

------=_NextPart_01C7036F.B54241E0 Content-Location: file:///C:/1F875A51/luku11_tiedostot/filelist.xml Content-Transfer-Encoding: quoted-printable Content-Type: text/xml; charset="utf-8" ------=_NextPart_01C7036F.B54241E0--