MIME-Version: 1.0 Content-Type: multipart/related; boundary="----=_NextPart_01C70299.2AE28A90" Tämä asiakirja on yksitiedostoinen Web-sivu, jota kutsutaan myös Web-arkistotiedostoksi. Jos näet tämän sanoman, selaimesi tai muokkausohjelmasi ei tue Web-arkistotiedostoja. Lataa Web-arkistoja tukeva selain, kuten Microsoft Internet Explorer. ------=_NextPart_01C70299.2AE28A90 Content-Location: file:///C:/D0FC3AD8/luku8.htm Content-Transfer-Encoding: quoted-printable Content-Type: text/html; charset="us-ascii" 8 LAPPEENRANTA – VENÄLÄINEN VARUSKUNTAKAUPUNKI</titl= e> <!--[if gte mso 9]><xml> <o:DocumentProperties> <o:Author>Pontus Blomster</o:Author> <o:Template>Normal</o:Template> <o:LastAuthor>immoneop</o:LastAuthor> <o:Revision>2</o:Revision> <o:TotalTime>0</o:TotalTime> <o:Created>2006-11-07T16:18:00Z</o:Created> <o:LastSaved>2006-11-07T16:18:00Z</o:LastSaved> <o:Pages>1</o:Pages> <o:Words>14327</o:Words> <o:Characters>116057</o:Characters> <o:Company>tkm</o:Company> <o:Lines>967</o:Lines> <o:Paragraphs>260</o:Paragraphs> <o:CharactersWithSpaces>130124</o:CharactersWithSpaces> <o:Version>11.6568</o:Version> </o:DocumentProperties> </xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml> <w:WordDocument> <w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone> <w:DoNotHyphenateCaps/> <w:PunctuationKerning/> <w:DrawingGridHorizontalSpacing>6 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing> <w:DrawingGridVerticalSpacing>6 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing> <w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEve= ry> <w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>3</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery> <w:UseMarginsForDrawingGridOrigin/> <w:ValidateAgainstSchemas>false</w:ValidateAgainstSchemas> <w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid> <w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent> <w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText> <w:DoNotUnderlineInvalidXML/> <w:DoNotShadeFormData/> <w:Compatibility> <w:WPJustification/> <w:NoTabHangIndent/> <w:TransparentMetafiles/> <w:SubFontBySize/> <w:SuppressBottomSpacing/> <w:TruncateFontHeight/> <w:UsePrinterMetrics/> <w:WrapTrailSpaces/> <w:FootnoteLayoutLikeWW8/> <w:ShapeLayoutLikeWW8/> <w:AlignTablesRowByRow/> <w:ForgetLastTabAlignment/> <w:LayoutRawTableWidth/> <w:LayoutTableRowsApart/> <w:UseWord97LineBreakingRules/> <w:SelectEntireFieldWithStartOrEnd/> <w:UseWord2002TableStyleRules/> </w:Compatibility> <w:BrowserLevel>MicrosoftInternetExplorer4</w:BrowserLevel> </w:WordDocument> </xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml> <w:LatentStyles DefLockedState=3D"false" LatentStyleCount=3D"156"> </w:LatentStyles> </xml><![endif]--> <style> <!-- /* Font Definitions */ @font-face {font-family:Wingdings; panose-1:5 0 0 0 0 0 0 0 0 0; mso-font-charset:2; mso-generic-font-family:auto; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:0 268435456 0 0 -2147483648 0;} /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-parent:""; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:none; mso-layout-grid-align:none; text-autospace:none; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman"; mso-ansi-language:EN-US;} h1 {mso-style-next:Normaali; margin-top:12.0pt; margin-right:0cm; margin-bottom:3.0pt; margin-left:0cm; mso-pagination:none; page-break-after:avoid; mso-outline-level:1; mso-layout-grid-align:none; text-autospace:none; font-size:16.0pt; font-family:Arial; mso-font-kerning:16.0pt; mso-ansi-language:EN-US;} h2 {mso-style-next:Normaali; margin-top:12.0pt; margin-right:0cm; margin-bottom:3.0pt; margin-left:0cm; mso-pagination:none; page-break-after:avoid; mso-outline-level:2; mso-layout-grid-align:none; text-autospace:none; font-size:14.0pt; font-family:Arial; mso-ansi-language:EN-US; font-style:italic;} h3 {mso-style-next:Normaali; margin-top:12.0pt; margin-right:0cm; margin-bottom:3.0pt; margin-left:0cm; mso-pagination:none; page-break-after:avoid; mso-outline-level:3; mso-layout-grid-align:none; text-autospace:none; font-size:13.0pt; font-family:Arial; mso-ansi-language:EN-US;} p.MsoToc1, li.MsoToc1, div.MsoToc1 {mso-style-update:auto; mso-style-noshow:yes; mso-style-next:Normaali; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:none; mso-layout-grid-align:none; text-autospace:none; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman"; mso-ansi-language:EN-US;} p.MsoToc2, li.MsoToc2, div.MsoToc2 {mso-style-update:auto; mso-style-noshow:yes; mso-style-next:Normaali; margin-top:0cm; margin-right:0cm; margin-bottom:0cm; margin-left:12.0pt; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:none; mso-layout-grid-align:none; text-autospace:none; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman"; mso-ansi-language:EN-US;} p.MsoToc3, li.MsoToc3, div.MsoToc3 {mso-style-update:auto; mso-style-noshow:yes; mso-style-next:Normaali; margin-top:0cm; margin-right:0cm; margin-bottom:0cm; margin-left:24.0pt; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:none; mso-layout-grid-align:none; text-autospace:none; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman"; mso-ansi-language:EN-US;} a:link, span.MsoHyperlink {color:blue; text-decoration:underline; text-underline:single;} a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed {color:purple; text-decoration:underline; text-underline:single;} /* Page Definitions */ @page {mso-page-border-surround-header:no; mso-page-border-surround-footer:no; mso-footnote-separator:url("luku8_tiedostot/header.htm") fs; mso-footnote-continuation-separator:url("luku8_tiedostot/header.htm") fcs; mso-endnote-separator:url("luku8_tiedostot/header.htm") es; mso-endnote-continuation-separator:url("luku8_tiedostot/header.htm") ecs;} @page Section1 {size:595.25pt 841.85pt; margin:28.3pt 28.3pt 28.3pt 2.0cm; mso-header-margin:28.3pt; mso-footer-margin:28.3pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} @page Section2 {size:595.25pt 841.85pt; margin:28.3pt 28.3pt 28.3pt 2.0cm; mso-header-margin:28.3pt; mso-footer-margin:28.3pt; mso-paper-source:0;} div.Section2 {page:Section2;} @page Section3 {size:595.25pt 841.85pt; margin:28.3pt 28.3pt 28.3pt 2.0cm; mso-header-margin:28.3pt; mso-footer-margin:28.3pt; mso-paper-source:0;} div.Section3 {page:Section3;} @page Section4 {size:595.25pt 841.85pt; margin:28.3pt 28.3pt 28.3pt 2.0cm; mso-header-margin:28.3pt; mso-footer-margin:28.3pt; mso-paper-source:0;} div.Section4 {page:Section4;} @page Section5 {size:595.25pt 841.85pt; margin:28.3pt 28.3pt 28.3pt 2.0cm; mso-header-margin:28.3pt; mso-footer-margin:28.3pt; mso-paper-source:0;} div.Section5 {page:Section5;} @page Section6 {size:595.25pt 841.85pt; margin:28.3pt 28.3pt 28.3pt 2.0cm; mso-header-margin:28.3pt; mso-footer-margin:28.3pt; mso-paper-source:0;} div.Section6 {page:Section6;} @page Section7 {size:595.25pt 841.85pt; margin:28.3pt 28.3pt 28.3pt 2.0cm; mso-header-margin:28.3pt; mso-footer-margin:28.3pt; mso-paper-source:0;} div.Section7 {page:Section7;} --> </style> <!--[if gte mso 10]> <style> /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-ansi-language:#0400; mso-fareast-language:#0400; mso-bidi-language:#0400;} </style> <![endif]--> </head> <body lang=3DFI link=3Dblue vlink=3Dpurple style=3D'tab-interval:36.0pt;tex= t-justify-trim: punctuation'> <div class=3DSection1> <p class=3DMsoToc1 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><!--[if suppor= tFields]><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-element:field-begin'></sp= an><span style=3D'mso-spacerun:yes'> </span>TOC \o "1-3" \h \z \u <sp= an style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686284"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8 LA= PPEENRANTA – VENÄLÄINEN VARUSKUNTAKAUPUNKI</span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686284 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>1</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200380034000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc2 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686285"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.1 = Tilanne pikkuvihan jälkeen</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span><!--[if supportFields]><sp= an style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686285 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>1</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200380035000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc2 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686286"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.2 Kaupunkirakenne 1750-luvun lopussa ja 1760-luvun alussa</span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span= ><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686286 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>2</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200380036000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc2 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686287"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.3 = Vuoden 1774 asemakaavasuunnitelma</span><span style=3D'color:windowtext;display:no= ne; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span><!--[if supportFields]><sp= an style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686287 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>6</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200380037000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc2 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686288"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.4 = Toteutunut kaupunkirakenne vuoden 1774 asemakaavasuunnitelman jälkeen</span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span= ><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686288 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>10</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200380038000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc2 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686289"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5 Varuskuntakaupungin rakennukset venäläisellä kaudella</span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span= ><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686289 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>15</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200380039000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686290"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.1 Komendantin talo</span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hid= e: screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-cou= nt: 1 dotted'>. </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windo= wtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'> PAG= EREF _Toc150686290 \h </span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hi= de: screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element= :field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>17</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390030000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686291"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.2 Päävartio</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span><!--[if supportFields]><sp= an style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686291 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>20</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390031000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686292"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.= 3 Viipurin portin corps de garde</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span><!--[if supportFields]><sp= an style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686292 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>21</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390032000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686293"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.= 4 Kiviset sotilaskasarmit</span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide= :screen; text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 do= tted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686293 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>21</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390033000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686294"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.5 Puukasarmit</span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:scr= een; text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 do= tted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686294 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>24</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390034000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686295"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.= 6 Nikolain linnakkeen rakennukset</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686295 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>27</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390035000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686296"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.7 Insinööritalo</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span><!--[if supportFields]><sp= an style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686296 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>27</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390036000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686297"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.8 Upseerirakennukset</span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-h= ide: screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-cou= nt: 1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'> PAG= EREF _Toc150686297 \h </span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hi= de: screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element= :field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>29</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390037000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686298"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.= 8.1 Tykistön upseeritalot</span><span style=3D'color:windowtext;display:no= ne; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686298 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>29</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390038000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686299"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.= 8.2 Varuskuntapataljoonan upseeritalot</span><span style=3D'color:windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686299 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>30</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003200390039000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686300"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.= 9 Muut sotilasrakennukset</span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-h= ide: screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-cou= nt: 1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'> PAG= EREF _Toc150686300 \h </span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hi= de: screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element= :field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>32</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003300300030000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686301"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.= 10 Muut julkiset rakennukset</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686301 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>35</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003300300031000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc3 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686302"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.= 11 Saimaan laivaston rakennukset</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686302 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>36</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003300300032000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc2 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686303"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.6 Kaupunkirakenteen erityispiirteitä venäläisellä kaudell= a</span><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'>. </span></span= ><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686303 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>40</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003300300033000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoToc2 style=3D'tab-stops:right dotted 509.75pt'><span class=3DMsoHyperlink><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><a href=3D"#_Toc150686304"><span lang=3DFI style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.7 Kaupunkirakenteeseen vaikuttaneet tekijät</span><span style=3D'color:w= indowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-tab-count:1 dotted'> </span></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-begin'></span></span>= <span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'> PAGEREF _Toc150686304 \h </span><span style=3D'color:= windowtext; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style=3D'color:windowtext;display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none; text-underline:none'>44</span><span style=3D'color:windowtext;display:none; mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><!--[if gte mso 9= ]><xml> <w:data>08D0C9EA79F9BACE118C8200AA004BA90B02000000080000000E0000005F005400= 6F0063003100350030003600380036003300300034000000</w:data> </xml><![endif]--></span><!--[if supportFields]><span style=3D'color:window= text; display:none;mso-hide:screen;text-decoration:none;text-underline:none'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--></a></span></span= ><span lang=3DEN-US style=3D'mso-no-proof:yes'><o:p></o:p></span></p> <h1><!--[if supportFields]><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-element:field-end'></span></span><![endif]--><span style=3D'ms= o-ansi-language: FI'><a name=3D"_Toc150686284">8 LAPPEENRANTA – VENÄLÄINEN VARUSKUNTAKAUPUNKI</a><o:p></o:p></span></h1> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h2><a name=3D"_Toc150686285"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.1 Tila= nne pikkuvihan jälkeen</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p= ></o:p></span></h2> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrannan linnoitusta kuvaava karttamate= riaali on pikkuvihan jälkeiseltä ajalta kovin puutteellista. Ajalta ei o= le säilynyt varsinaisia asemakaavakarttoja. On kuitenkin säilynyt ti= eto siitä, että vuonna 1758 kaupun­gille saatiin uusi asemakaava.= <a style=3D'mso-footnote-id:ftn1' href=3D"#_ftn1" name=3D"_ftnref1" title=3D""= ><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[1]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Kaupungin asemakaavasta ja kaupunkirakenteesta voidaan kuitenkin tehdä joitakin päätelmiä tutkimalla lähinnä linnoituksen soti­= ;laallis­ta merki­tystä kuvaaviin selostuksiin liit­tyviä kartta­= pii­rustuksia. Vain yhdessä kartassa Lappeen­rantaa kuvataan heti Lap­peenran= nan taistelun jälkeen. Kartta esiintyy venäläisen insinööri­joukkojen upseerin P. Laskovskin linnoitusjouk­= kojen historiaa valottavassa teoksessa "Materialy dlja istorii inzenergono iskusstvo v Rossii" vuodelta 1865. Kartta on piirretty teokseen puhtaa= ksi, ja kaupungin kuvaa­misen sijasta se keskittyy pääasiassa linnoituslait­teiden kuvaamiseen. Kartta kuvaa siinä olevan tekstin mukaan linnoitusta vuonna 1742 – siis sellaisena kuin venäläiset sen saivat haltuunsa Lappeen­rannan taistelun jälkeen.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn2' href=3D"#_ftn2" name=3D"_ftn= ref2" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-speci= al-character: footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup>= <span style=3D'font-size:12.0pt;mso-fareast-font-family:"Times New Roman";mso-ans= i-language: FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-language:AR-SA'>[2]</span></sup></span>= <![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Laskovskin kartan mukaan Lappeenrannan linnoituslaitteet noudattivat vuonna 1742 pitkälti samaa perusmuotoa k= uin ruotsalaisten linnoitusupseerien karttapiirustuksissa esitetyt vallitukset. Karttaan ei ollut piirretty pääosaa linnoitus­niemen asutuksesta.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Ruotsin­val&= shy;lan aikaiset asutut alueet, "yläkaupunki", länsirannan "alakau­punki" ja "itäkaupunki", oli merkitty = vain vinovii­voi­tuk­sella. Karttaan ei ollut piirretty katuverkkoa lukuun­ ot­tamatta ylätasan­teen länsi­osasta koillisnurkan ruot­salaisaikai­selle makasiinialueel­le johtavaa katua.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Karttaan oli kuitenkin merkitty kirkon lisäksi kuusi rakennusta. Kaikki rakennukset sijaitsivat ylätasanteella ja olivat kirkkoa lukuun ottamatta sotilasrakennuksia. Rakennukset olivat luoteisosan ruotsalaisaikaiset varus­varasto ja vuon= na 1727 rakennettu ruutikellari sekä neljä häly­tys­tor= in rakennusta. Rakennukset olivat samankokoi­sia ja sijait­sivat samoi= lla paikoilla kuin Ruotsin vallan aikaiset kaksi makasiinira­kennusta, vara= sto- ja kalkkiait­ta sekä ruotsalaisaikaisen itäisen pitkittäiskadun eteläpäässä sijainnut parak­ki= rakennus. Laskovskin kartan mukaan näyt­täisi siltä, että "häly­tys­torin" rakennukset olisivat säilyneet Lappeenran­nan valtauksessa vahingoit­tumattomina.<a style=3D'mso-f= ootnote-id: ftn3' href=3D"#_ftn3" name=3D"_ftnref3" title=3D""><span class=3DMsoFootnot= eReference><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[3]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> <o:p></o:p= ></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h2><a name=3D"_Toc150686286"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.2 Kaupunkirakenne 1750-luvun lopussa ja 1760-luvun alussa</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></h2> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Insinöörikenraali Laskovskin venäläisiä linnoituksia käsittelevässä teokse= ssa on vuoden 1742 tilannetta kuvaavan kartan ohella myös toinen tärkeä Lappeenran­nan linnoituksen venäläisen kauden alkuvaihetta valottava kartta. Kartta kuvaa otsikkonsa mukaan Lappeenran&sh= y;nan linnoitusta vuonna 1758. Tämän kuten edellä käsitellyn kartankin päätarkoituksena oli esitellä lin­noituslait&s= hy;teita, mistä ilmeisesti johtui se, että kartassa kuvattiin vain kaupun&s= hy;kiniemen eteläosa linnoituslait­teineen. Kartasta ei siis voi päätellä, millaiset niemen poh­joisosassa sijaitsevan kaupunginosan asemakaava ja kaupunkirakenne olivat. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupungin eteläosaakin kuvaava kartta ilmaisee sen, että Lappeenrannan kaupunkirakenteeseen oli tullut muutoksia, niin ruotsalaisen kauden kuin vuoden 1742 tilanteeseenkin verrattuna. Nyt oli linnoituksen ylätasanteen keskellä etelästä pohjoiseen kulkevaa pääkatua korostettu leven&= shy;tämällä sitä. Leventäminen oli karttapii­rustuksen mukaan ollut esimerkiksi siinä kuvat­tujen rakennusten kokoon verrattuna kaupunkirakenteen kannalta merkittävä. Muut kadut, pääk= adun molemmilla puolilla Ruotsin vallan aikaisilla paikoillaan kulkevat pitkittäiskadut, ylätasan­teen vallitusta sen sisäpuolel= la seuraava katu ja kirkon pohjois­puolella kulkeva poikit­tais­ka= tu, joka oli osapuil­leen samalla paikalla kuin ruot­salaiskauden eteläisin kort­teliraja, eivät olleet vuonna 1758 yhtä leveitä kuin pääkatu. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ruotsalaiseen kauteen ja pikkuvihan jälkeiseen kauteen verrattuna oli ainakin kaupungin eteläisen osan kaupun­kirakenne katuverkon tiettyä yhtäläisyyttä lukuun ot­tamatta muut­tunut. Kun ruotsalaisella kaudella heti pääportin jälkeen sijaitsi linnoituskaupungin hälytys&s= hy;tori, niin vuonna 1758 oli tori ja sen ympärillä sijain­neet sotila= srakennukset muutettu aivan toiseen muotoon. Vuonna 1758 pääportin jälkeen sijaitsivat heti korttelit, ja vanhan hälytystorin pohjoislaitaa kulki poikkikatu. Tämän poikkikadun poh­joispuolella sijaitsi kolme kortte­lia, joista kaksi pääkadun molemmilla puolilla ja kolm= as itäisen pitkittäis­kadun itäpuolella. <o:p></o:p></span>= </p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kun pääportin takana sijainnut hälytystori oli pois­tettu, niin pohjoisemmaksi puolestaan oli muo= dos­tettu uusi aukio. Aukiosta ei vuoden 1758 kartassa näy kuin eteläpää. Kartan mukaan aukio oli muodostettu pääk= atua leventämällä. Levennys oli, ainakin eteläpäässä, suori­tettu korttelin sisällä eikä poikkikadun kohdalta. Siten aukion kaakkoinen ja lounainen kulma muodostuivat umpikul­miksi. Aukiolle oli lännessä tehty tilaa laajentamalla sitä pääkadun länsipuolella sijaitsevaan = kort­teliin; idässä levennys ei ollut niin suuri ja aukiolle oli sijoitettu – tai jäänyt uutta aukiota edeltävältä ajalta – pääkadun katuseinämää noudattava pitkänomainen rakennus. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuoden 1758 karttaan oli linnoituslaitteiden= profiilien ja kaupungin eteläosan asemakaavan lisäksi merkitty joitakin rakennuksia, joista muutaman käyttötarkoituksen Laskovski myö= ;s selvitti. Heti linnoituksen pääportin sisäpuolella sijaitsi, kuten aina linnoituksissa, vartiorakennus. Lappeenrannassa vartiorakennus o= li pääkadun länsipuolella. Rakennus oli suorakaiteen muotoinen = ja aumakattoinen. Vastapäätä rakennusta kadun toisella puolella sijait­sevassa korttelissa sijaitsi kaksi pitkää suora­ka= iteen muotoista ja aumakattoiseksi merkittyä rakennusta. Rakennukset olivat = Las­kovskin mukaan varas­tomakasiineja. Kun päävahti oli rakennettu pääkadun katulinjaa noudat­taen, oli maka­siinit taas sijoitettu regula­riteetin vastaises­ti. Pääkadun ja eteläisimmän poikkikadun kulmauk­sessa – kaupunkikuvallisesti tärkeässä paikassa, katujen risteys­= ;kohdassa – sijaitsi linnoituksen komendantin talo. Muiden Laskovskin nimeämien sotilasrakennusten tapaan se oli piirretty aumakattoiseksi ja suorakaiteen muotoiseksi. Vuoden 1758 kartasta selviää vielä yhden sotilasrakennuk­sen sijainti ja käyttötarkoitus: linnoi= tuk­sen länsireunas­sa, lähellä puolustusvallituksia sijaitsi paalutuksella ympäröity ruutikellari.<a style=3D'mso-footnote-id:= ftn4' href=3D"#_ftn4" name=3D"_ftnref4" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteRefer= ence><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[4]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p>= </span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <span style=3D'font-size:12.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-fareast-f= ont-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'><br clear=3Dall style=3D'page-break-before:always;mso-break-type:sec= tion-break'> </span> <div class=3DSection2> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Siviilirakennuksista on selvästi tunnistettavissa vain linnoituksen luterilainen kirkko. Kirkko sijaitsi entisellä paikallaan, mutta oli 1750-luvun puolivälissä valmistuneiden laajojen korjausten yhteydessä muutettu ristikirkoksi, jonka koillisessa ristikulmassa sijaitsi sakasti. Laskovskin kartan kuvan Lappeen kirkon läpikäymistä muutoksista Venäjän va= llan alkuaikoina vahvis­tavat myös muut lähteet.<a style=3D'mso-fo= otnote-id: ftn5' href=3D"#_ftn5" name=3D"_ftnref5" title=3D""><span class=3DMsoFootnot= eReference><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[5]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Kaupungin vallitusten sisäpuo= lella, vuoden 1758 kartan kuvaamassa kaupungin eteläosassa, asutus näyttää keskit­tyneen keskiaukion molemmilla puolilla sijaitseviin kortteleihin. Entisen hälytystorin kohdalle ei ollut sijo= itettu siviilirakennuksia. Vuoden 1758 karttaan piirrettyjen rakennusten perusteel= la näyt­täisi siltä, että pääkadun varrella olisi sijainnut vielä rakentamat­tomia tontteja. Pääkatua tiheämpi näyttää asutus olleen itäisellä pitk= it­täiskadul­la. Kartassa näkyvällä kadun osalla oli rakennukset sijoitettu katulinjaan. Siten itäisellä pitkittäiskadulla lienee ollut kaupunki­mainen rakennusten, porttien ja aitojen muodostama katuseinämä ja seinämien väliin muodostunut kapeahko katutila. Leveälle pääka­dulle ei liene muodostunut kiinteää katu­seinämää. Vuoden 1758 kartasta voidaan vielä havaita nykyisen Kaupungin­lahden rannalla sijaitseva säännötön rakennusryhmittymä. Paikalla sijaitsi jo ruotsalaisella kaudella Lappeen pappila<a style=3D'mso-footnote-id:ftn6' href=3D"#_ftn6" name=3D"_ftnref6" title=3D"">,joka vasta 1700-luvun lop</a>= ­pupuolella siirrettiin kauemmas linnoituksesta.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Edellä mainittujen Laskovskin karttojen lisäksi on säilynyt yksi Lappeenrantaa 1700-luvun puolivälin jälkeen kuvaava Uppsalan yliopiston kirjaston kartta<a style=3D'mso-fo= otnote-id: ftn7' href=3D"#_ftn7" name=3D"_ftnref7" title=3D"">. Kartta on mielenkiinto= inen muuhun Lappeenrantaa kuvaavaan ka</a>rttamateriaaliin verrattuna, sillä siinä kuvataan ensimmäistä kertaa Lappeenrantaa kaupungin kaikkien rakennusten, niin julkisten kuin yksityistenkin rakennusten osalta= . <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupunki­niemeä kuvaava kartta on päivää­mätön ja siinä ei ole tekijän nimeä. Kartan vasempaan alareunaan kirjoitettu teksti "Willman&sh= y;strand" vaikuttaa sijaintinsa ja käsialan perus­teella myöhemmin lisätyltä. Kartta lienee keskeneräinen, työkap­pale= tai kopio, sillä sitä ei ole otsikoitu, ja vaikka siinä onkin mittakaava-asteikko, ei asteikkoon ole kuitenkaan merkitty mitä mittayksikköä asteikko edustaa. Vaikka kartassa on edellä mainittuja puutteita ja vaikka kartan alkuperä ja kulkeutuminen Uppsal= aan onkin hämärän peitossa, se on tärkeä Lappeenrannan kaupunkirakennetta valottava dokument­ti<a style=3D'mso-footnote-id:ftn= 8' href=3D"#_ftn8" name=3D"_ftnref8" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Käytettäessä karttaa lähteenä nousee tärkeäksi kysymykseksi sen ajoitus. Verrattaessa karttaa muuhun lähdeaineistoo<a style=3D'mso-footnote-id:= ftn9' href=3D"#_ftn9" name=3D"_ftnref9" title=3D"">n voidaan Uppsalan yliopis</a>= ­ton kartan päätellä kuvaavan Lappeen­rantaa vuoden 1754 ja 1770-luvun alun välisenä aikana, rakennus­kannan sijainnista = ja hajanaisuu­desta päätellen lähempänä ensin mai= nit­tua vuosilukua. Kartan ajoitusta voidaan vielä tarkentaa, kun otetaan huomioon, että Lappeenrannan insinöörikomen­taja valmisti vuonna 1758 ylempää tulleen määräyksen jälkeen kaupungille uuden asemakaavan<a style=3D'mso-footnote-id:ftn10' href=3D"#_f= tn10" name=3D"_ftnref10" title=3D"">. Aikaisemmilta vuosilta ei ole tietoa uudesta asemakaavas</a>­ta, joten näyttäisi siltä, että juu= ri tämän kaavoituksen yhteydessä Lappeen­rannan linnoitus s= ai Laskovskin vuoden 1758 tilannetta esittävässä kartassa ja Uppsalan kartassa esiintyvän leveän pääkadun ja keskiaukion. Siten Uppsalas­sa säilytet­tävä kartta olisi tehty vuoden 1758 asemakaavan laatimisen jälkeen ja ennen 1770-lukua.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupunki sijaitsi kartan mukaan vielä yksinomaan niemellä – kaupun­gin ulkopuolelle ei kartassa ol= lut sijoitettu muita raken­nuksia kuin nykyisen kaupunginlahden rannalla sijaitsevat pappilan rakennukset. Kaupunkiin johtavista teistä oli karttaan merkitty Haminasta ja Viipurista tulevan tien risteys. Kaupunkinie= mi oli piirretty karttaan topografisesti oikein. Päinvastoin kuin muissa Lappeenran­taa esittävissä kartois­sa, ei Uppsalan kartas= sa kuitenkaan esitetä kaupunkia ympäröivää maastoa – kuvaus keskittyi kokonaan kaupunki­niemeen. Niemen rannoille oli kaupungista joh­tavien porttien jatkoksi merkitty T-muotoiset pistolai&= shy;turit. Näiden kohdalle oli tehty katkoviivalla ja kahdella ellipsillä merkinnät, joiden tarkoitus ei kartasta käy ilmi.<o:p></o:p></spa= n></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupungin kaduista oli pääkatu eli ruotsalaisen kauden Suuri Kuninkaankatu merkitty karttaan tummemmalla pis&s= hy;teytyksellä, samoin pohjoisrannasta niemen länsireunan poikki kulkeva entinen Maaherrankatu. Muut kadut eivät erotu kartasta erityisen hyvin. Rakenn= us­ten sijainnista voidaan kuitenkin päätellä, että ainakin ylätasanteen idänpuoleinen pitkittäiskatu oli jossain muodos= sa olemas­sa; samaten ruot­salaisen kauden "alakaupungin" rakennukset olivat siten sijoittuneita, että vanha katuverkko viel&aum= l; erottui rakennusten lomasta. Kartta kokonaisuudessaan kuitenkin kertoo sen, että kaupungissa oli sen kuvaamana hetkenä paljon autiotont­t= eja ja asutus oli hajanaista ja vaatimatonta. Kaupungin kortteliraken­teesta tai korttelien koosta ei kartan perusteella voida tehdä päätelmiä – kartan mukaan kaupun­gin asutus oli va= in hajaantunut katujen varsille ilman että korttelit olisivat selkeä= sti erottuneet kaupunkira­kenteesta. Tonteista tai niiden pinta-aloista kar= tta ei myöskään anna paljoa tietoa. "Yläkaupungissa&qu= ot; karttaan on merkitty katkoviivalla muutamien rakennusten ympärille merkintöjä, jotka lienevät tarkoittaneet tonttia tai aidattua piha­tilaa. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Uppsalan kartan pääasiallinen tark= oitus lienee ollut kaupungin rakennuskannan kuvaaminen. Verrattaessa karttaan merkittyjä rakennuksia muihin Lappeenrantaa kuvaaviin karttoihin ̵= 1; niin Laskovskin vuoden 1758 tilannetta kuvaavaan karttaan kuin 1700-luvun loppupuolen tilannetta kuvaaviin karttoihin – vaikuttaa rakennuskannan kuvaus varsin luotettavalta ja perusteelliselta aina rakennusten mittasuhte= ita myöten. Kartan kuvaa Lappeenrannasta ennen 1770-lukua vahvistavat myös kaupungissa käyneiden silmin­näkijöiden kuvauk= set<a style=3D'mso-footnote-id:ftn11' href=3D"#_ftn11" name=3D"_ftnref11" title= =3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupungin ylätasanteella sijaitsi kartan mukaan 66 rakennusta, alatasanteilla taas 78, ja pappilan alueelle oli merk= itty 7 rakennusta<a style=3D'mso-footnote-id:ftn12' href=3D"#_ftn12" name=3D"_ft= nref12" title=3D"">. Karttaan lienee merkitty koko kaupunkiniemen rakennuskan</a>&s= hy;ta. Viipurin kuvernementin kuvernöörin Nikolai Engel­hardtin muka= an kaupungissa oli vuonna 1767 kirkon lisäksi 87 taloa<a style=3D'mso-foo= tnote-id: ftn13' href=3D"#_ftn13" name=3D"_ftnref13" title=3D"">. Engelhardtin ja Upp= salassa säilytettävään karttaan merkittyjen rakennusten lukumääräero selittynee sillä, että Engelhardt käytti talo-termiä ennen kaikkea hallinnollise</a>ssa mieless&aum= l; eikä erotellut ajan kaupunkita­loon kuuluvia rakennuksia toisis&sh= y;taan, kun taas Uppsalan karttaan oli selvästi joissakin kohdissa merkitty us= eita samaan taloon kuulu­vista rakennuksista.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kartan rakennuskantaa kuvaavan yksityiskohtaisuuden vuoksi on kiintoisaa verrata Uppsalan yliopiston kartt= aa ruotsalaisen kauden karttoihin ja tarkastella, mitä vuotta 1741 edeltävistä rakennuksista oli kaupungissa jäljellä. Ruotsalaiselta kaudelta oli jäänyt ainakin Lappeenrannan ja Lappe= en seurakunnan yhteinen kirkko, joskin pohjakaa­valtaan muuttuneena. Portin vieressä sijaitsi päävartio, tosin isompikokoinen kuin ruot&= shy;salaisten vartiorakennus – paikka oli tietenkin toiminnal­lisesti paras pai= kka vartiorakennukselle. Päävartiota vastapäätä ei kui= ten­kaan enää ollut ruotsalaisen kauden tullitupaa vaan kaksi pitkä&a= uml; makasiinirakennusta. Kirkon edustalla sijain­neen hälytys­torin muutkin rakennukset olivat kadonneet, eikä uusia rakennuksia enää ollut rakennettu regulari­teetin mukaan. Pääka= dun varrella ei enää esiintynyt yhtään ruot­salaisen ka= uden karttoihin merkittyä julkista raken­nusta, kuten ei myöskään muiden ylätasanteen katujen varrella. Kirkon lisäksi ylätasanteen julkisista rakennuk­sista ainoastaan luoteisnurkan ruotsalaisaikaisen suuren ruutikellarin kohdalle tehtiin Upps= alan kartassa merkintä, joka antaisi ymmärtää, että rakennelma olisi voinut olla edelleen käytössä – joska= an ei välttämättä sellaisena kuin ruot­salaiskaudel&sh= y;la. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h2><a name=3D"_Toc150686287"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.3 Vuod= en 1774 asemakaavasuunnitelma</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p><= /o:p></span></h2> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kesällä 1774 Viipurin kuvernementi= nkans­lia lähetti Pietarin senaatin ukaasin Lappeenrannan komendantille siit&aum= l;, että Lappeenrannasta tuli laatia kartta, jossa ilmenivät julkiset rakennukset ja niiden laatu. Kesällä 1775 taas hyväksyttiin Lappeenrannan asemakaavasuunnitelma.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn14' href=3D"#_ftn14" name=3D"_ftnref14" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteRef= erence><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[6]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Samaan aik= aan senaatti oli vaatinut muistakin Vanhan Suomen kaupungeista vastaavat kartat= .<a style=3D'mso-footnote-id:ftn15' href=3D"#_ftn15" name=3D"_ftnref15" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[7]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> <o:p></o:p= ></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuoden 1774 kaavasuunnitelma ja linnoituksen vahvistaminen ja paran­taminen, johon se tähtäsi, lähti liikkeelle sotilaallisis­ta syistä. Linnoituslaitteiden osalta vuo= den 1774 suun­nitelmat myös suurelta osalta toteutuivat.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn16' href=3D"#_ftn16" name=3D"_ftnref16" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[8]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Kaavan laatimiseen vaikutti epäilemättä myös se, että kaupungin rakennukset olivat vaatimat­tomia ja osittain regulariteetin vastaisesti sijoitettuja. Kaupun­gin ulkonäkö ei vastannut sen asemaa hallinnollisena keskuk­sena.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn17' href=3D"#_ftn17" name=3D"_ftnref17" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteRef= erence><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[9]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p>= </span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <span style=3D'font-size:12.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-fareast-f= ont-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'><br clear=3Dall style=3D'page-break-before:always;mso-break-type:sec= tion-break'> </span> <div class=3DSection3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varsinainen<span style=3D'mso-spacerun:yes'>=   </span>asemakaavakartan nykyinen sijainti ei ole tiedossa, mutta Suomes­= ;sa säily­neen arkistoaineksen ohella varuskunta- ja lin­noituskau= pungin uudesta asema­kaavasuun­nitelmasta saadaan kuitenkin tietoja Pietar= issa laivaston keskusarkis­tossa säilyneistä Vanhan Suomen linnoituksia kuvaavista atlaksista ja yksittäisistä kartoista.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn18' href=3D"#_ftn18" name=3D"_ftnref18" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[10]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Varuskuntakaupungin uutta asemakaavasuunnitelmaa voidaan tarkastella atlaksesta, joka oli laadittu "insinöörikenraali ja ritari Mordvinovin" johdolla. Kansilehteen tehdyn merkinnän mukaan atlas ajoittuu vuoteen 1780,<a style=3D'mso-footnote-id:ftn19' href=3D"#_ftn19" name=3D"_ftnref19" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[11]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> joskin on syytä olettaa, että ainakaan Lappeenrantaa kuvaavat karttalehdet eivät kuvaa tilannetta vuonna 1780 –<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>karttoihin ei ollut merkitty jo vu= onna 1780 rakennettuja rakennuksia eivätkä esikaupungit esiinny kartoi= ssa samankaltaisina kuin toteutuneena 1770-luvun puolivälin jälkeen<a style=3D'mso-footnote-id:ftn20' href=3D"#_ftn20" name=3D"_ftnref20" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Karttalehdet ovat melkoisen varmasti lin­= ;noitus­kaupungin vuoden 1774 linnoitus- ja asemakaava­suun­nitel­maa kuvaavia karttoja. Lähdemateriaalin perus­teella ei kuitenkaan voida päätellä, että kartat olisivat fyysisesti juuri se asemakaavasuunnitelma, joka laadit­tiin todennäköisesti vuonna 1774 ja hyväksyttiin vuonna 1775. Atlaksen karttoihin on kuitenkin varmasti käytetty vuoden 1774 kartoituksen materiaalia tai ainakin kar= ­toituksen perusteella syntynyttä kaavasuunnitelmaa. Siten atlaksen Lappeenrantaa kuvaavat lehdet on kyllä voitu laatia vuonna 1780, mutta vanhemman materiaalin pohjalta.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Mordvinovin atlaksen tai muiden Pietarin lai= vaston keskusarkiston kartastojen alkuperää ei tässä yhteydessä ole mahdollista käsitellä laajemmin. On kuitenkin huomattava, että atlaksia laadittiin ainakin keskushallinnon tarpeisii= n, esimerkiksi vuonna 1776 keisarinna Kata­riina II:lle esiteltiin histori= al­linen kuvaus Venä­jän linnoituk­sista, johon liittyi myös = lin­noituksia kuvaava atlas.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn21' href=3D"#_ftn21" name=3D"_= ftnref21" title=3D""><span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span></a><o:p></o:p></= span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Mordvinovin kartastossa on kolme Lappeenran&= shy;nan linnoitusta kuvaavaa lehteä, numerot XXV, XXVI ja XXVII. Järjesty= s­numerolla XXV merkityssä kartassa kuvattiin linnoitus­niemi ja sen lähi= ympäristö, maaston­muodot vas­tasivat muun kartta­materiaalin mukaan alueen topogra­fiaa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn22' href=3D"#_ftn22" name=3D= "_ftnref22" title=3D"">.. Kartta numero XXVI taas esitteli Lappeen</a>­rannan linnoituksen uuden asemakaavasuunnitelman tarkemmin. Kartassa XXVI linnoitusniemi oli sijoitettu karttakuvan vasempaan reunaan ja kartan alare= u­nassa oli leik­kaukset linnoitus­val­leista. Vasemman­puo­lei= nen leikkaus oli pääportin vieressä sijait­sevasta corps de gardesta etelärantaan, nykyiselle Kaupunginlah­delle asti – = leik­kauk­sessa näkyy myös raken­net­tavaksi suunnitellun kasarmin eteläinen julkisivu sekä toisen suunnitellun kasarmin eteläpääty. Toinen leikkaus oli linnoituksen itäportin = eli Vesiportin vierestä itärinnettä pitkin osapuilleen hiukan kauempana sijait­sevan Halkosaa­ren tasalle rantaan. <o:p></o:p></s= pan></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kolmas Mordvinovin atlaksessa oleva Lappeenr= annan lin­noitusta 1770-luvulla esittävä kuva, numero XXVII, on perspektiivikuva linnoituksesta. Kyseessä lienee ainoa Lappeenrantaa kuvaava muu kuin karttapiirros 1700-luvulta. Verrattaessa perspek­tiivi= kuvaa atlaksen muihin lin­noitusta kuvaaviin karttoihin todennäköisimmäksi perspek­tiivi­kuvan piirtä&s= hy;mispaikaksi osoittautuu linnoituk­sen edustalla sijainnut Myllymäki, johon atlakses­sa on merkitty etulinnake ja johon todellakin myöhemmin rakennettiin Nikolain mukaan nimetty etulinnake. Tätä käsitystä vahvistaa se, että 1800-luvulla Nikolain etulin&sh= y;nakkeen raunioille rakennetusta näkötornis­ta otetut useat valo­k= uvat osoittavat linnakkeen piirtyvän mäeltä kuvattuna lähes Mordvinovin atlaksen kuvan mukai­sena. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Perspektiivikuvan "aitoutta" –<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>siis sitä ett&au= ml; se tai sen luonnos oli tehty itse paikalla Lappeenrannassa – vahvis­= tavat jotkut kuvassa esiintyvät kiintoisat ja atlaksen kahdesta muusta karta= sta poikkeavat piirteet. Perspek­tiivikuvaan oli nimittäin piirretty linnoitusniemen länsirantaan, vanhaan Ruotsin ­vallan aikaiseen ha= llin­tokes­kukseen, puisto ja joitakin yksittäisiä rakennuksia. Länsirantaan oli merkitty myös lähellä eteläisiä vallituk­sia sijainnut ruutikellari, jota ei atlaksen kahdessa pohjakartassa esiinny. Se= n, että länsirannassa todella oli linnoitus­laitteista huolimatta rakennuksia 1700-luvun lopussa, vahvis­tavat muut lähteet<a style=3D'mso-footnote-id:ftn23' href=3D"#_ftn23" name=3D"_ftnref23" title= =3D"">.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Myös länsirannan puisto, "Maaherran puisto", on yhä olemassa. Kaikkia Mordvinovin atlaksen lehden XXVII esittämiä rakennuksia</a> ei kuitenkaan voi varmentaa muista lähteistä. Esimerkiksi kuvan alareu­nassa, Tyysterniemeen johtavan tien ja linnoitusvallien väliin oli perspek&sh= y;tiivikuvassa piirretty rakennusryhmit­tymä, jonka tarkoitus jää hämä­räksi. Rakennukset kuitenkin lienevät olleet todellisuu­dessa olemassa – ainakin on vaikea kuvitella mitään tähdellistä syytä, miksi rakennuk­set o= lisi kuvaan piirret­ty, jollei niitä olisi ollut olemassa.<o:p></o:p></= span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Mordvinovin atlaksen Lappeenrannan asemakaavasuunnitelmaa kuvaavissa kartoissa linnoituksen kadut oli sijoitet= tu kohtisuoraan toisiaan kohtaan. Etelästä pohjoiseen linnoituksen pääportilta lähtien kulki kaupungin läpi leveä pääkatu. Katu oli merkitty muita katuja leveämmäksi. Itä-länsisuunnassa pääkadun katkaisi viisi linnoituksen ylätasanteen mittaista poikkikatua. Keskimmäinen poik­kikatu, idästä Vesiportin luota lähtevä ja pääkadun päävartion luona leikkaava, oli hieman leveämpi kuin muut poikkikadut. Leveämmät pääkadut siis muodostivat linnoitusniemen ylätasanteen neljään osaan jakavan ristin. Etelästä pohjoiseen suuntautuvan pääkadun lisäksi voidaan linnoituksesta eritellä muutama samansuuntainen kadun osa. Kaakkoiskulmassa kulki ortodoksisen kirkon takana kahden korttelin mittainen katu ja luoteiskulmassa muodostui suunniteltujen kasarmirakennusten ja kaup= unki­korttelien väliin pitkittäiskatu. Lisäksi vallitusten yläreunaa seurasi karttojen mukaan alue, jota ainakin muutamassa kohdassa voi nimittää kaduksi. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuoden 1774 asemakaavasuunnitelma ei ollut pelkästään sotilasrakentamista jaotteleva kaava. Tärkeä tekijä oli Lappeenrannan asema provinssin hallintokeskuksena. Asemakaavasuunnitelman mukaan kaupungin keskustaan tuli umpikulmainen tori, jonka sivustoille suunniteltiin sijoitettaviksi komendantin, insinööri­komennuskunnan ja upseerien asuinraken= nuk­set sekä käskynhaltijan kansliarakennukset. Keskusaukion ei ollut tarkoitus toimia kauppatorina, vaan kaavassa oli keskusaukion ja luterilais= en kirkon väliin, vastapäätä ortodoksista kirkkoa, sijoite= ttu U-volyyminen kauppahalli, jonka edessä oli tilaa kaupan­käynt= iä varten<a style=3D'mso-footnote-id:ftn24' href=3D"#_ftn24" name=3D"_ftnref24= " title=3D"">. Linnoituk</a>­sen keskusaukion ympärillä sijaitsivat siis sotilaallisen ja hallinnollisen vallan edus­tajien raken­nukset, ja aukion keskelle oli vielä sijoitet­tu päävartio. Varusku= n­takaupungin asuinrakennukset, sotilaskasarmit, varastot ja makasiinit oli kaavassa sijoitettu ylätasan­teen laitamille lukuun ottamatta pohjoisrantaan sijoitettuja kasarmeja. Yksityisille asuin­rakennuksille oli varattu linnoituksen pohjois­reunasta kolme korttelia sekä ortodok­sis= en kirkon ympä­riltä kaksi korttelia. Ranta-alueet olivat jääneet linnoitus­laitteiden vyöhykkeeksi, joskin kaava&= shy;suunnitelmaan liittyvässä perspektiivikuvassa länsirannas­sa oli vielä joitakin rakennuksia. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennuskorkeus rajoittui vuoden 1774 asemakaavasuunnitel­maa kuvaavien karttojen mukaan yhteen kerrokseen. Leveät kadut ja matalat, joskin pinta-alaltaan suuret rakennukset aiheuttivat sen, että asemakaavasuunnitelman mukainen katutila oli ominaislaadultaan matala ja leveä. Katusei­nämä pyrittiin saamaan tiiviiksi sijoittamalla usein koko korttelin mittaisiksi suunnitell= ut uudisraken­nukset suorakulmaisesti katujen varsille. Niiltä osin k= uin katua ei reunustanut rakennus, oli katutilaa luomassa aita. Erityisesti julkisten rakennusten sijoittelulla korostettiin kaupun­gin etelästä pohjoiseen lävistävää pääkatua. Kadun merkitystä kuvastaa se, että 1770-luvus= ta alkaen sitä alettiin kutsua Isoksi kivikaduk­si<a style=3D'mso-foo= tnote-id: ftn25' href=3D"#_ftn25" name=3D"_ftnref25" title=3D"">. </a><o:p></o:p></sp= an></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen alue siis toimi vuoden 1774 kaavasuunnitelmassa varus­kunnan sijoituspaikkana, linnoituksena sek&au= ml; hallintokes­kuksena. Siviiliasutus siirrettiin Paldon ja Viipurin esikaupunkeihin, jotka insinöörikomendantin käskyllä liitettiin kuuluvaksi kaupunkialueeseen<a style=3D'mso-footnote-id:ftn26' href=3D"#_ftn26" name=3D"_ftnref26" title=3D"">. Mordvinovin atlaksen karto= issa esikaupungeista kuvattiin vain Viipurin esikaupunki osalta ja sekin k</a>ai= kesta päätellen vain alus­tavana suunnitelmana, joka myöhemmin muuttui suuresti.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Kiintoisaa = on kuitenkin huomata, että esikaupungin suunnitelma toisti periaatteessa myös linnoitusmäen kaavan rakennetta, vaikkakaan esikaupunki ei kaavasuun­nitelman mukaan liittynyt suoraan linnoituksen kaavaraken­= ;teeseen, vaan oli ikään kuin oma erillinen kaupunkinsa. Molemmissa oli suorakaiteen muotoiset kort­telit sijoitettu yhden pääkadun ympärille pitkä sivu katulinjaa vastaan. Siten kaava-alueesta muodostui pitkä ja kapea. Molemmille "kaupungeille" oli myös suunniteltu rakennettavaksi umpikulmainen tori symmetrisesti kesk= elle kaupunkia<a style=3D'mso-footnote-id:ftn27' href=3D"#_ftn27" name=3D"_ftnre= f27" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Siviiliasu­tuksen esikaupunkeihin siirron syynä oli ainakin se, että linnoitusniemellä ei linnoituslaitteiden lisä­rakentamisen jälkeen enää olisi ollut samalla tapaa tilaa siviiliraken­tamiselle. Etenkä&aum= l;n niemen ranta-alueet eivät uusien linnoituslaitteiden rakentamisen jälkeen enää olisi soveltuneet asutukselle. On toisaalta muistettava, että siviilien ja venäläisten sotilaiden suhteet eivät aina olleet erityisen sydämellisiä ja että sotila= at ovat voineet pitää laajaa siviiliasutusta linnoitusalueella my&ou= ml;s linnoituksen turvallisuuden kannalta vaarallisena<a style=3D'mso-footnote-i= d: ftn28' href=3D"#_ftn28" name=3D"_ftnref28" title=3D"">. </a><o:p></o:p></sp= an></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h2><a name=3D"_Toc150686288"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.4 Tote= utunut kaupunkirakenne vuoden 1774 asemakaavasuun­nitelman jälkeen</span>= </a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></h2> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrantaan suunniteltiin jo vuonna 1778 = uutta kaavaa. Kaavasuunnitelmista ei ole säilynyt tarkkoja tietoja, eivätkä lähteet kerro huomattavista asemakaava­muutok&sh= y;sista.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn29' href=3D"#_ftn29" name=3D"_ftnref29" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[12]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Ne lienevät lähinnä täydentäneet vuoden 1774 asemakaa= va­suun­nitel­maa linnoitus­laitteiden tarvitsemien alueiden hankkimisen ja esikau­pu= nkien kaavoituksen osalta. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1770-luvun jälkeen ei linnoitusalueelle enää suunniteltu varsinaista uutta asemakaavaa. <o:p></o:p></span= ></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1780-luvulle tultaessa ei linnoitukseen ollut ehditty rakentaa kaikkia asemakaavan esittämiä julkisia rakennuks= ia. Rakennustyön ilmeisestikin katsottiin sillä erää riittävän, sillä vuodelle 1780 ajoittuvan atlaksen kartta mainitsee vuonna 1773 aloitettujen rakennustöiden kestäneen 8 vuo= tta ja siten töiden olleen 1780-luvun alussa valmiina. Rakennustyöt olivat maksaneet 45 854 ruplaa 9 kopeekkaa. Töissä todellakin seu= rasi rakennusten osalta hiljaisempi kausi, sillä seuraavan, tammikuussa 1794 päivätyn Lappeenrantaa kuvaavan kartan mukaan linnoitukseen ei ol= lut rakennettu kuin muutama puurakennus lisää. Linnoituslaitteiden rakentamista oli sen sijaan jatkettu vuosien 1788–1790 Kustaan sodan jälkeen 1770-luvun puolivälin suunnitelman mukaisesti.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn30' href=3D"#_ftn30" name=3D"_ftnref30" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[13]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> <o:p></o:= p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ennen 1770-luvun puoliväliä tehty linnoitustöihin liit­tynyt asemakaavoitus oli ratkaiseva kaupungin tule­vaisuu­delle. Kaavasuunnitelman kantava periaate, siviili­= asutuk­sen ja sotilaallisten toimintojen erottaminen toisistaan, toteutui kaavasuunnitelman mukaan. Siten vuoden 1774 asemakaavasuunnitelma aloitti 1800-luvulle asti kestäneen kehityksen, jossa linnoitusalue toimi muus= ta kaupungista erillisenä varuskuntakaupunkina. Toisaalta kaavasuunnitel&= shy;ma ei kaikilta yksityiskohdil­taan toteu­tunut lin­noitukses­s= a. Kuitenkin kaavasuunnitel­man mukaan rakennet­tiin Lappeenrannan ensimmäiset kivirakennuk­set. Kaavasuun­nitelma toteutui pääsääntöi­sesti myös katuverkon osalta.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn31' href=3D"#_ftn31" name=3D"_ftnref31" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[14]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p= ></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <span style=3D'font-size:12.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-fareast-f= ont-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'><br clear=3Dall style=3D'page-break-before:always;mso-break-type:sec= tion-break'> </span> <div class=3DSection4> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1790-luvun loppupuolella myös lopullise= sti luovuttiin toteuttamasta vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmaa kokonaisuutena. Vielä vuonna 1794 – yli vuoden<span style=3D'mso-spacerun:yes'>&= nbsp; </span>kreivi Suvorovin Suomesta poistumien jälkeen – esitettiin vuoden 1774 asemakaavasuunnitelman rakennukset vaaleammalla värill&aum= l; ja toteutetut tummemmalla.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn32' href=3D"#_ftn3= 2" name=3D"_ftnref32" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[15]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Vuosisadan vaihteeseen ajoittuvissa kartoissa ei enää tällaista "kaksoisesitystä" esiinny, vaan karttoihin on merkitty vain = rakennettu kaupunki<a style=3D'mso-footnote-id:ftn33' href=3D"#_ftn33" name=3D"_ftnref= 33" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmasta oli 1790-luvun puoliväliin tultaessa toteutunut kaavasuunnitelman pääajatus – linnoituksen varaaminen varuskunnan ja hallinnon käyttöön sekä siviili­asutuksen eriyt­tämi= nen erikseen kaavoitettuun esikaupun­kiin. Linnoitusniemelle sijoitettu hallinto- ja sotilasrakennusten ympäröimä tori taas toteutui vain osittain. Rakentamatta jäivät torin ja pääkadun reunoille suunnitellut käskynhaltijan kanslia sekä kauppahalli. Myöskään kaikkia vuoden 1774 kaavan sotilas­rakennuksia = ei rakennettu. Linnoitus jäi siten entistä enemmän varuskunnan käyttöön, kun otetaan huomioon vielä se, että Lapp= een kirkko rakennettiin vuoden 1790 tulipalon jälkeen Suuren esikaupungin kupeelle<a style=3D'mso-footnote-id:ftn34' href=3D"#_ftn34" name=3D"_ftnref= 34" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lisätietoja Lappeenrannasta ja sen asem= akaavan toteutu­misesta 1790-luvulla, Suvorovin aloittamien linnoitustöi&s= hy;den päätyttyä, saadaan Valtionarkistos­sa säilytettävästä päivää­mätt&oum= l;mästä, mutta todennäköisesti 1790-luvun puoliväliin ajoittuvasta kartasta. Kartta on arkistossa maanmit­taushal­lituk­sen kartto= jen kokoelmassa. Kartta kuvaa sen oikeassa alareu­nassa olevan tekstin muka= an Lappeenrannan linnoitus­ta, molem­pia esikaupunkeja sekä lähistöllä olevia erilai­sia asumuksia<a style=3D'mso-fo= otnote-id: ftn35' href=3D"#_ftn35" name=3D"_ftnref35" title=3D"">.</a><o:p></o:p></spa= n></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Verrat­tuna säilyneisiin venäläisten linnoitusupseerien tekemiin linnoitustöiden kulk= ua esitteleviin selostuskarttoihin, on huomionarvoista, ettei kartassa esitetty lainkaan linnoitusval­lituk­sia. Sen sijaan sotilasrakennukset esitettiin, kivirakennukset väril­lisinä<a style=3D'mso-footn= ote-id: ftn36' href=3D"#_ftn36" name=3D"_ftnref36" title=3D"">. Kiintoisaa on, ett&= auml; kartassa on ainoana 1700-luvult</a>a säilyneenä karttana esitetty siviili­asutus niin tarkkaan, että esikaupunkeihin on merkitty kortteli- ja jopa tonttinumerot. Karttaan on myös merkitty Saimaan laivaston rakennukset.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoitusniemellä sijaitsi kartan mukaan yhteensä 53 rakennusta. Kortteleita niemelle oli merkitty 7 kappaletta. Kaikki korttelit sijaitsivat kartan mukaan linnoituksen ylätasanteella. Korttelinume­rointi eteni ylätasanteen eteläosasta pohjoiseen. Tasan­teen etelästä pohjoiseen halkaisevan pääkadun itäpuolella sijaitsi viisi korttelia, länsipuolella neljä. On kuiten­kin huomattava, etteivät korttelimerkinnät kata koko aluetta, vaan osa ylätasanteesta on niemen rantojen tavoin merkit­= semättä korttelinumeroin. Voitaneen ajatella, että lin­noituksessa korttelinumerointi esitti selkeästi olemassa olevaa asutusta: korttelit oli muodos­tettu mäellä sijait­sevien, käytössä olevien talojen ympärille. Sen­ sijaan joutomaana tai sotilaskäytössä olevaa aluetta ei katsottu tarpeelliseksi mitata ja merkitä korttelialueek­si. Linnoitusniemen länsireunalla olevaa vanhaa Ruotsin val­lan aikaista hallintokesku= sta ei myöskään merkitty erilliseksi kortteliksi.<o:p></o:p></sp= an></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Siviiliasutus oli keskittynyt linnoitus­= niemestä kaakkoon sijaitsevaan esikaupunkiin. Siinä oli kaksi pitkittäiska= tua ja kolme etelästä poh­joiseen suuntautuvaa poikittaiskatua. K= adut jakoivat esikaupungin kahdeksaan suorakaiteen muotoiseen kortte­liin. Lisäksi esikaupungista koilliseen sijaitsi vapaasti järven rannan tuntumaan sijoitettuja taloja. Kauimpana koillises­sa sijaitsi Lappeen = pappilan rakennusryhmä. Vuonna 1792 valmistunut Lappeen kirkko sijaitsi esikaup= un­gin etelä­puolella, aivan neljännen korttelin vieressä. <o:p= ></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Viipuriin ja Savonlinnaan johtavien teiden risteyksessä sijaitsevan esikaupungin eli Suuren esikau­pungin ens= im­mäinen kortteli sijaitsi län­nessä. Korttelissa oli vain kaksi tontt= ia, joista molem­mil­la sijaitsi kartan mukaan vain kaksi taloa. Kortte= lin eteläpuolella sijaitsi vielä erillinen yhden tontin ja talon "kortteli". Toinen kortteli sijaitsi ensimmäisestä kort= telista itään ja se oli kaupungin suurin. Suora­kaiteen muotoiselle alueelle oli sijoitettu 12 tonttia, joilla sijaitsi yhteensä 27 rakennusta. Toinen ja seit­semäs kortteli olivat saman­kokoisi= a, kolmatta ja kuudetta oli ilmeises­tikin Viipurin tien linjauksen vuoksi pitänyt kaventaa niukasti. Tien etelä­puo­lella sijaitsev= at kort­telit neljä ja viisi taas olivat leveydeltään puolet täysistä kort­teleista. Puolik­kaissa kortteleissa oli myös vähemmin tontteja ja taloja: neljännessä kort­= telissa oli vain 5 tonttia, joilla oli yhteensä 7 rakennus­ta. Suuren esikaupungin kahdeksas kortteli oli itäisim­pänä; se ei ollut yhtä pitkä kuin muut korttelit, ja leveydeltään se oli puolet kokonaisista kortteleista. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Korttelit oli periaatteessa muodostettu suorakaiteen muotoisista tonteis­ta, joskaan kaikki tontit eivät kartan piirtämishetkellä olleet samankokoisia tai edes tiukan suorakulmaisia. Tonttien kapeampi sivu oli aina kadun puolella, ja rakennuk= set oli tiiviimmän katutilan aikaan­saamiseksi sijoitettu tontin kadun= puolei­seen sivuun. Korttelin leveys muodostui aina kahdesta peräkkäin olevas= ta tontista. Kortteleiden ja tonttien sijoittelu Suuressa esikaupungissa vastaa siten pitkälti jo Lappeen­rannan ensimmäisen asemakaavan aikaa 1600-luvun puoli­välissä. Kuitenkin kadun leveys oli Suuressa esikaupungis­sa suurempi kuin 1600-luvun kaupunkiniemellä, joten katutilasta oli muodostunut 1600-luvun kaupunkiin verrat­tuna erilainen= . <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Suuren esikaupungin lisäksi Lappeenrann= assa oli vielä toinen esikaupunki. Valtionarkiston karta<a style=3D'mso-foo= tnote-id: ftn37' href=3D"#_ftn37" name=3D"_ftnref37" title=3D"">n mukaan kaupunki oli sijoitettu linnoitusniemeltä länteen, Tyysterniemeen päin kulkevan tien ja rannan väliseen kaistaleeseen. Alueella oli vain yksi kortteli, joka oli kartassa merkitty numerolla IX. Siellä sijaitsi vai= n 26 taloa. Alueen talot oli s</a>ijoi­tettu maastoon rantaviivan muotojen mukaan, eikä raken­tamisessa kartan mukaan noudatettu samanlaista sään­nöllistä ruutu­kaavaa kuin Suuressa esikaupungissa. Pienemmän esikaupun­gin tonttikoko lienee kuitenkin ollut osapuil­leen sama kuin toisessakin esikaupungissa, sillä Tyy= ster­niemeen johtavan maantien ja rannan välissä ei kartassa ollut enä&au= ml; muuta katua, vaan tien ja rannan välinen kannas vastasi Suuressa esikaupungissa käytettyjen tonttien pituutta.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Suurta ja Pientä esikaupunkia ei kartas= sa nimetty. Muut lähteet kuitenkin osoittavat kaupunkien niminä käytetyn Suuren esikaupungin osalta nimiä Suuri esikaupunki tai Viipurin esikaupunki, Pienen esikaupungin osalta taas Paldo tai Paldon esikaupunki tai vain Pieni esikaupunki<a style=3D'mso-footnote-id:ftn38' href=3D"#_ftn38" name=3D"_ftnref38" title=3D"">. Kartan lounaisosaan oli </= a>sijoitettu Meriesikaupunki-nimen saanut kaupunginosa. Kyse ei ole esikaupungista siinä mielessä kuin sana perinteisesti käsitetään = ja kuten se voidaan käsittää Lappeenrannan Suuressa esikaupungi= ssa ja Paldossa. Hauhon rantaan sijoitetussa Meriesikaupungissa sijait­sivat Saimaan laivaston venevajat ja rakennukset. Meri­sotilaiden käytössä oli kartan mukaan 13 rakennusta, tämän lisäksi vielä erikseen nimetty pajarakennus, varasto ja Haminaan johtavan tien varressa sijaitseva vartiotalo. Näiden lisäksi oli = Saimaan laivas­ton veneille rakennettu suojat, jotka oli vielä ympäröity paalutuksella. Meriesikaupungin lähettyvillä sijaitsi myös siviiliasutusta. Alueelta linnoitukseen johtavan tien varrella sijaitsivat Terperin ja Puhakan kylät tai ennemminkin talot. = <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Valtionarkiston kartan mukaan asutus ja rakennuskanta oli siten Lappeenrannassa 1790-luvun puolivälissä keskittynyt pääosin sotilaskäytössä olleisiin linnoitukseen ja Meriesikau­punkiin ja toisaalta siviilikäytössä olleisiin Suureen ja Pieneen esikaupunkiin. Hajanaisia taloja ja asutusta sijaitsi kartan mukaan lisäksi Suuren esikaupungin jatkona nykyisen Kaupunginlahden rannalla, "Dysterniemessä" eli nykyisessä Tyysterniemessä (t= alot laivaston), sekä Viipuriin johtavan tien varrella oli vielä posti= talo<a style=3D'mso-footnote-id:ftn39' href=3D"#_ftn39" name=3D"_ftnref39" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1790-luvun jälkipuolisko oli linnoituks= en rakentamisen kannalta hiljaista aikaa. Asemakaavan ja linnoituksen kaupunkirakenteen osalta tärkein muutos oli vuonna 1792 palaneen luterilaisen kirkon tontin muuttaminen sotilas­rakennusten tontiksi, tontille rakennettiin kolme kivikasarmia. Muuten asemakaavaan ei enä&a= uml; tehty vuoden 1774 asemakaavan tapaisia suuria muutoksia. Linnoituksen umpikulmaista keskusaukiota ei rakennettu suunnitelman mukaisesti, vaan hal= lin­nollisen keskusaukion tilalle muodostui kaksi aukiota. Vuoden 1774 suunnitelmasta toteutui aukion poh­joisosa, jonka päävartio sulki omaksi aukiokseen etelästä. Sen eteläpuolella komendantin talon edessä taas sijaitsi isompi aukio, komendantin talon, upseerirakennust= en, muonamakasiinin ja ylätasanteen reunan paalutuksen reunustama aukio. A= ukio oli luonteeltaan varuskunnan paraatiaukio tai "äksiisikent­t&= auml;"<a style=3D'mso-footnote-id:ftn40' href=3D"#_ftn40" name=3D"_ftnref40" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuosisadan vaihteen molemmin puolin Lappeenr= annan insinöörikomennuskunta laati linnoituksesta laajoja selostuspiirustusten sarjoja. Selostuspiirustuksissa<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>linnoitusta kuvaaviin karttoihin merkittiin vallitukset sekä lin­noituksessa ja sen ympäris­töss= ä sijaitsevat rakennuk­set. Rakennuksista tehtiin myös erilliset piirustukset. Näistä myös annet­tiin käyttötie= dot karttoihin ja piirustuksiin kirjoitetuissa selit­teissä. Piirustuk= set osoittavat linnoituksen kaupunkirakenteen vakiintuneen 1790-luvun puolivälin tilanteeseen<a style=3D'mso-footnote-id:ftn41' href=3D"#_ft= n41" name=3D"_ftnref41" title=3D"">.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </sp= an></a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuonna 1803 Alek­santeri I:n tarkas­= taes­sa linnoituk­sen se katsottiin jo täysin valmiik­si<a style=3D'mso-footnote-id:ftn42' href=3D"#_ftn42" name=3D"_ftnref42" title= =3D"">. Tämän jälkeen ei Lappeenrannassa enää enne</a>n linnoituksen lakkauttamista<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>v= uonna 1810 tehty asemakaavamuutoksia, jotka olisivat ratkaisevasti vaikuttaneet vuoden 1774 kaavasuunnitelman perusteella vuosisadan vaihteeseen menness&au= ml; rakennetun kaupungin kaupunkirakenteeseen.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Myös sotilasraken­nukset olivat suurimmalta osaltaan valmiita. Ylätasanteen pohjoispäähä= ;n rakenteilla olleista tykistön kivimakasii­neista saatiin toinen valmiiksi kevättalvella 1803, toisessa oli kesän koittaessa vielä perustuksen teko kesken ja työt jatkuivat kesällä. Makasiinien ohella suurimmat työt kohdis­tuivat linnoituk­sen pääportin eli Viipurin portin kunnostukseen. Portti sai marraskuu= ssa 1803 päättyneen työkauden aikana sen harmaakivestä muur= atun ulkoasun, joka sillä on vielä nykyäänkin<a style=3D'mso-footnote-id:ftn43' href=3D"#_ftn43" name=3D"_ftnref43" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituslaitteet ja rakennukset pidettiin kuitenkin kunnossa. Tässä vaiheessa muun muassa etelärinteen linnoitus­laitteet ja nuolilin­nake suojattiin aidalla. Sillä = ei ollut puolus­tuk­sellista merkitystä, vaan se lienee ennemmink= in rakennettu estämään kaupunkilaisten kotieläinten pääsy valleille. Koristeelliset puuaidat näyttävät muutenkin olleen 1800-luvun linnoituksen varuskuntamiljöölle ominaisia<a style=3D'mso-footnote-id:ftn44' href=3D"#_ftn44" name=3D"_ftnre= f44" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vielä vuonna 1809 kiinnitettiin linnoit= uksen ylläpitoon huomiota. Silloin muun muassa korjat­tiin länsiran= nan vallitusta ja korjattiin sotilas­rakennuksia. Lisäksi suunniteltiin rakennettavaksi suuri kasarmirakennus ja uusi ruutikellari linnoituksen yläta­santeen luoteis­nurkkaan<a style=3D'mso-footnote-id:ftn4= 5' href=3D"#_ftn45" name=3D"_ftnref45" title=3D"">. Suunnitelmat eivät ku= iten</a>­kaan toteutuneet, sillä Suomen sodan jälkeen strategisen merkityksensä menettänyt linnoitus ja varuskunta Lappeen­rann= assa lakkautettiin. Paikalle jäi enää vaatimaton vartiomiehist&ou= ml; ja insinöörikomennuskunta valvomaan ja huoltamaan raken­nuksi= a<a style=3D'mso-footnote-id:ftn46' href=3D"#_ftn46" name=3D"_ftnref46" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h2><a name=3D"_Toc150686289"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5 Varuskuntakaupungin rakennukset venäläisellä kaudella</span>= </a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></h2> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1750-luvun puolivälin jälkeen Ruot= sin puolella sijait­sevassa osassa Suomea kaupunkirakentaminen on jaettu kahteen eri tyylikauteen: vuosien 1743–1775 väliseen kauteen, jo= ta on nimitetty hyödyn ajaksi, sekä vuosien 1775–1809 väliseen klassismin aikakauteen. Liliuksen mukaan hyödyn kaudella kaupunkien rakennuskantaan tulivat mukaan kaksikerroksiset puutalot ja mansardikatot. Nämä tyyli­piirteet edelleen vahvistuivat kustavilaisella kaudella. Kaupunkien perin­teisen yksikerroksisen ja satulakattoisen puutalon rinnalle tulivat joko satula-, auma- tai mansar&sh= y;dikatolla katetut kaksikerroksinen rakennus, kahdesta siivestä muodostuva vinkkelitalo ja pseudovinkkelitalo.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Valtaosa taloista oli ilmeisesti hyvin pitkään hirsipin&sh= y;taisia. Seinät yleensä kuitenkin punamullattiin ja ikkunankehykset maalat= tiin. Ulkoseinien vuoraus yleistyi vain hyvin hitaasti. Pohjakaavoissa karoliinin= en poh­jakaava yleistyi porvariston asuintaloissa.<a style=3D'mso-footnote= -id: ftn47' href=3D"#_ftn47" name=3D"_ftnref47" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[16]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p= ></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrannassa kaupunkikuvalle olivat aiemm= an linnoitus­kauden tapaan tyypillisiä lukuisat sotilasrakennukset. Siviilirakennusten ulkonäöstä ei ole säilynyt kovin pal= jon tietoja. 1770-luvulta lähtien siviilirakentamisen valvonnan keskittyessä sotilasviranomaisille kiinnitettiin huomiota rakennusten edustavuuteen eikä enää itse lin­noituksessa sallittu turvekattoisia rakennuksia.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn48' href=3D"#_ftn= 48" name=3D"_ftnref48" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[17]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Kaupun&sh= y;kia kuvaavien pohjakarttojen mukaan siviilirakennukset olivat ainakin vielä 1790-luvulla suorakaiteen muotoisia, kulmatonteille ei yleensä ollut rakennettu vinkkeli- tai pseudo­vinkkelitaloja.<a style=3D'mso-footnote= -id: ftn49' href=3D"#_ftn49" name=3D"_ftnref49" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[18]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p= ></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Venäläisellä kaudella Lappeenrantaan rakennetut sotilas­rakennukset olivat funktioltaan samoja kuin jo ruotsalai­sella kaudella. Edelleen tarvittiin upseerien ja miehistön majoitusrakennuksia, varastorakennuksia ja työrakennuk&= shy;sia. Puusta rakennetut sotilasrakennukset olivat ruot­salaisen kauden tapaan= mahdollisimman yksinkertaisia ja käytännöllisiä konstruktioita. 1770-luvulta lähtien tuli rakennuksiin kuitenkin uusia tyylipiir­t= eitä. Vanhan Suomen sotilasarkkitehtuuria tutkineen Rainer Knapaksen mukaan aluee= lle kehittyi 1700-luvun lopussa oma klassistinen provinssiarkkitehtuurinsa, joka vastasi Venäjän muissa provinsseissa vallalla ollutta tyyliä= .<a style=3D'mso-footnote-id:ftn50' href=3D"#_ftn50" name=3D"_ftnref50" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[19]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Knapaksen mukaan tyylille ominaiset piirteet olivat voimakkaasti profi­loidut kattolistat, kevyet pilasterit seinäpinnoilla, kellon muotoiset tornien katot ja koros­tetut aumakatot. Klassistisia piirteitä täydensivät balustradit, rustikoin­nit ja kattoikkunat.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn51' href=3D"#_ftn51" name=3D"_ftnref51" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[20]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p= ></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1770-luvulla provinssiklassismia sovellettiin Knapaksen mukaan komendantin­taloihin, päävartioihin, vartiorakennuk­siin, kasarmeihin ja upseerien sekä esikuntien rake= nnuk­siin Haminassa, Lappeenrannassa, Käkisalmessa ja Viipuris­sa. Rakennuks= et pohjautuivat sotakollegion tykistö- ja linnoituskanslian tyyppipiirustuksiin. 1790-luvulla rakennettiin pääasiassa julkisivultaan äärimmäisen yksinkertaisia, vain kattolistan = ja ikkunapenkin koris­tamia kasarmeja. 1800-luvun alussa otettiin kasarmei= ssa käyttöön uusi avoin pohjakaavatyyppi ja julkisivuja koris&sh= y;tivat enää kattolista ja usein aumakatto kattoik­kunoineen.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn52' href=3D"#_ftn52" name=3D"_ftnref52" title= =3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[21]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> <o:p></o:= p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <span style=3D'font-size:12.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-fareast-f= ont-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'><br clear=3Dall style=3D'page-break-before:always;mso-break-type:sec= tion-break'> </span> <div class=3DSection5> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Venäläisen kauden kasarmirakennuks= et eivät itse asiassa poikenneet perusvolyymiltään ruotsalaisen kauden raken­nuksista. Tyypillistä rakennuksille oli edelleen mata= la rakennusrunko ja korkea kattoikkunoin varustettu aumakat­to. Tähän tyyppiin antoi kuitenkin lisänsä 1770-luvun<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>klassisismi ja ennen kaikkea arvok= kaampi rakennusmateri­aali. Pohjakaavoiltakaan venäläiset sotilasrakennukset eivät erityisemmin eronneet ruotsalaisen kauden rakennuk­sista. Lappeenrantaan 1770-luvun aikana tehty kivikasar­mi, jossa talon läpi kulki eteinen ja sen molemmille puolille oli ryhmitet= ty tuvat, vastasi ennen pikkuvihaa laaditun Haminan kaksikerroksisen puuparakin suunnitel­mapiirustuksen pohjakaavaa. 1790-luvun lopussa rakennet­t= ujen kolmen kivikasarmin pohjakaava taas oli periaattees­sa aivan samankal&s= hy;tainen kuin ruotsalaisen insinööriup­seerin ennen pik­kuvihaa Haminaan suunnitteleman upseeri­parakin pohjakaava. <o:p></o:p></span><= /p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Venäläisen kauden sotilasrakennust= en mallipiirustusten ja niiden mukaan rakennettujen rakennusten esikuvina eivät varmaankaan olleet ruotsalaiset puu­parakit, vaan sekä Ruotsin että Venäjän sotilasrakentajil­la olivat esikuvi= na mannereurooppalaiset sotilasrakennukset. Voidaan havaita ainakin ranskalais= en Belidorin vuonna 1729 ilmes­tyneen ja venäjäksi vuosina 1765 = ja 1802 kään­netyn in­sinööritaidon oppaan mallipiirustusten poh­jakaa­voissa esiintyvän samalla tapaa järjestettyjä pohjakaavoja kuin Lappeenran­nan kasarmirakennuksissa ja esimerkiksi Viipurin portin corps de garde -rakennuksessa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn53' href=3D"#_ftn53" name=3D"_= ftnref53" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen ja varuskunnan käyttöön rakennettiin 1740-luvulta lähtien useita erityyppisiä rakennuksia. Ne olivat yleensä puusta ja monet olivat hyvin lyhytik­äisiä. Kokonaistilanteen selvittämiseksi voidaan tarkastella, mitä rakennuksia insinöörikomennuskunta sisällytti karttoihinsa vuonna 1803, linnoituksen rakennustöiden pääasial­lisesti valmistut­tua<a style=3D'mso-footnote-id= :ftn54' href=3D"#_ftn54" name=3D"_ftnref54" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksessa ja Nikolain etulinnakkeessa sijaitsivat seuraavat kiviset rakennukset:<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Komendantin talo<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Päävartio<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Corps de garde eli Viipurin portin vartio<o:= p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Sotilaskasarmit (5 kpl)<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ruutikellari<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Insinöörikunnan paja<o:p></o:p></s= pan></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tykistön makasiinit (2 kpl)<o:p></o:p><= /span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:51.3pt;tab-sto= ps:8.1pt 51.3pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-tab-count:1'>  =      </span>Kasarmi, kaponieeri ja ruutikellari Nikolain etulinnakkeessa<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Puisia rakennuksia oli runsaasti, niistä insinöörikomen­nuskunnan laatimat kartat erittelivät eri ryhmiin seuraa­vat:<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Komendantin talon puinen siipi<o:p></o:p></s= pan></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Insinöörijoukkojen talo<o:p></o:p>= </span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:51.3pt;tab-sto= ps:8.1pt 51.3pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-tab-count:1'>  =      </span>Varuskuntapataljoonan yliupseerien asuintalot<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tykistön yliupseerien asuintalot<o:p></= o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Sotilaskasarmit<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Verstaat<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varastot<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tykistön laboratorio<o:p></o:p></span><= /p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vaja<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Paja<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varuskuntapataljoonan varasto<o:p></o:p></sp= an></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Muonavarastot<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varalla oleva varastomakasiini<o:p></o:p></s= pan></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Pataljoonan sairaala<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ruutikellari<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tuomio- ja vankitiloja<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupungin koulu<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Asukaskorttelit<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen ulkopuolella sijaitsivat<o:p></= o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kenttävarustukset ja niiden vartiot<o:p= ></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:51.3pt;tab-sto= ps:8.1pt 51.3pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-tab-count:1'>  =      </span>Nikolain etulinnake ja siellä kivinen kasarmi, kaponieeri ja ruutikellari<o:p><= /o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Suomalainen kirkko<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Suuri esikaupunki<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Pieni esikaupunki<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Saimaan laivaston venevajat<o:p></o:p></span= ></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vartio<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Merihallinnon palvelijoiden asunnot<o:p></o:= p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Merihallinnon päällikön asuin= talo<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Muonahallinnon heinälatoja<o:p></o:p></= span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:51.3pt;tab-sto= ps:8.1pt 51.3pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-tab-count:1'>  =      </span>Kalkkikiven louhimiseen ja kairaamiseen käytetty alue rakennuksineen<o:p></o:p></s= pan></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Postipiha<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Papin talo<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Puhakan kylä<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;text-indent:72.9pt;tab-sto= ps:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Maanmittari Londinin talo<o:p></o:p></span><= /p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Venäläisen kauden rakennuksista ov= at Lappeenrannassa säilyneet Suuren kivikadun varrella sijainneet Viipurin portin corps de garde, kolme kasarmirakennusta, kirkko, komendantin talon kivinen osa, ylätasanteen pohjoisosan kaksi harmaakivistä makasii= nia ja luoteisosan kaksi kasarmirakennusta sekä Viipurin esikaupungin puin= en kirkko. Jo tässä vaiheessa voidaan esittää jäljempänä käsitellyn aineiston perusteella laadittu taulukko, josta käyvät ilmi näiden Lappeenrannan vanhimpien rakennusten rakennusajat.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennus<span style=3D'mso-tab-count:3'>&nbs= p;            &= nbsp;           &nbs= p;     </span>rakennusaika<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Komendantin talo<span style=3D'mso-tab-count= :1'>            = ;       </span>1778 <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kasarmi n:o 4<span style=3D'mso-tab-count:2'= >            &n= bsp;            </sp= an>1779 <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>Corps de garde<span style=3D'mso-t= ab-count: 2'>            =           </span>1778 <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span lang=3DEN-GB style=3D'mso-ansi-language:EN-GB'>Ortodoksinen kirkko<span style=3D'mso-tab-count:1'>        &= nbsp;     </span>1782–1785<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kasarmi n:o 8<span style=3D'mso-tab-count:2'= >            &n= bsp;            </sp= an>1798<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Luterilainen kirkko<span style=3D'mso-tab-co= unt: 1'>            =       </span>1792<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Pääkadun varrella <o:p></o:p></spa= n></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>sijaitsevat 3 kasarmia<span style=3D'mso-tab= -count: 1'>            =   </span>1798<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 51.3pt 72.= 9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Harmaakiviset makasiinit<span style=3D'mso-t= ab-count: 1'>         </span>1802–1803<= o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686290"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.1 Komendantin talo</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p>= </span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen komendantti asui Lappeenrannassa pitkään yksityistalossa. Ensimmäinen komendantti, kapteeni Kuprianov, asui 1740-luvulla viipurilaisen kauppiaan Kristian Sesemanin Lappeenrannassa sijaitsevassa talossa. Myöhemmin hän siirtyi kaup= pias Henrik Schmidtin taloon. 1750-luvun alussa komendantille oli nimetty oma rakennus, jossa hän ei kuitenkaan kaikesta päättäen asu= nut ainakaan koko aikaa; 1750-luvun puolivälissä komendantti nimittäin asui postimes­tarin virka-asunnossa. 1764 kaupunkiin saapunut komen­dantti Barbot de Marni taas asui aluksi venälä= i­sen kauppiaan luona, mutta vaati kaupunkilaisia raken­tamaan itselleen oman talon<a style=3D'mso-footnote-id:ftn55' href=3D"#_ftn55" name=3D"_ftnref55"= title=3D"">. Komen</a>­danttia varten myös rakennettiin oma rakennus puusta, sillä Marnin komendantinkauden jälkeiseen aikaan ajoit­tuvat myöhemmät lähteet kertovat kaupungissa sijainneen "vanh= an komendan­tin talon". Uusi komendantin talo eli nykyisin linnoituk&= shy;sen kaupunginosan käräjätalona toimiva rakennus taas rakennettiin kivestä vanhan talon jatkeek­si<a style=3D'mso-footnote-id:ftn56' href=3D"#_ftn56" name=3D"_ftnref56" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen komentaja oli kaupungin ylin henkilö. Kaupunki toimi sotilaiden ehdoilla ja komendantti oli varusku= nnan päällikkö. Komendantin talo taasen oli varuskuntakaupungin kaupunkikuvassa yhtä tärkeä kuin komendantin asema. Komendan= tin kivisen talon raken­taminen liittyi Lappeenrannan linnoituksen merkityk= ­sen kasvuun ja sitä kautta vuoden 1774 asema­kaavan toteut­tamisee= n<a style=3D'mso-footnote-id:ftn57' href=3D"#_ftn57" name=3D"_ftnref57" title= =3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Komendantin talon suunnittelijoista ei ole säilynyt tietoja. Myös rakennusaikaiset suunnitelmapiirustukset puuttuvat. Knapaksen mukaan ajan sotilasrakennuk­sille oli kuitenkin tyypillistä, että ne seurasivat Pietarin sotakollegion mallisuunn= itel­mia – kuitenkin usein paikal­lisin poikkeuk­sin<a style=3D'mso-fo= otnote-id: ftn58' href=3D"#_ftn58" name=3D"_ftnref58" title=3D"">. Komendan</a>­ti= n talolla ei linnoituksen muiden talojen tapaan ole siten välttämätt&a= uml; yhtä suunnit­telijaa, vaan linnoitusupseerit ovat todennäköisemmin suunnitel­leet ja rakentaneet rakennukset kollektii­visesti samaan tapaan kuin jo lin­noituk­sen ruotsalaisella kaudel­la<a style=3D'mso-footnote-id:ftn59' href=3D"#_ft= n59" name=3D"_ftnref59" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Säilyneen kiviosan (numero 1A) julkisiv= uja jäsentävät ikkunoiden väliin muodostetut vertikaalit, pilasterimaiset seinänosat. Ikkuna-aukkojen ylä- ja alapuo­le= lla on vaaka­suorat koristelistat. Julkisivun keskiosaa korostavat hieman muusta seinätasosta ulkonevat neljä kaksoispilasteria. Yksiker&sh= y;roksista rakennusta kiertää profiloitu tiilinen räystäs­list= a. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Komendantin talon ulkoasua on muuttanut suur= esti kattomuodon vaihtaminen satulakatoksi. Aiemmin rakennuksessa oli laudasta t= ehty aumakatto. Rakennuksen julkisivu oli aiemmin, kuten nykyäänkin, linnoituksen keskiaukiolle päin. Fasadi kaksoispilastereineen korosti rakennuksen arvoa linnoituksen muiden rakennusten joukossa.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Valtionarkistossa säilytettävän, 1790-luvun loppuun ajoittuvan Viipurin kuver&= shy;nementin rakennuksia kuvaavan atlaksen mukaan julkisivu olisi ollut vielä rikkaammin koristeltu; keskiosan pilas­terit olisivat kannattaneet atti= kaa ja sen huipulla olevaa uurnakoristet­ta. Atlaksen fasadipiirustuksen luotettavuus on kuitenkin jo aiemmin asetettu kyseenalaiseksi, ja Pietarin laivaston keskusarkistossa säilynyt insinöörikomennuskunnan Lappeenrannassa 13.kesäkuuta 1799 laatima fasadikuva vahvistaa epäilykset: Viipurin kuvernementin atlaksen kuvaamia attikaa ja uurnaa= ei rakennuksessa ollut<a style=3D'mso-footnote-id:ftn60' href=3D"#_ftn60" name=3D"_ftnref60" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Komendantin taloon liittynyt puinen osa, ns.= vanha komendantin talo (numero 1B) toimi uuden valmistuttua muun muassa Lappeenra= nnan varuskuntapataljoonan majurin asuntona. Rakennuksessa oli laudasta rakennet= tu aumakatto, ja se oli koristettu klassis­tisin ikkunalaudoin. Rakennuk&s= hy;sessa oli seitsemän huonetta, eteinen ja kolme sisäänkäyn­= ;tiä. Kivisessä komendantin talossa oli kymmenen huonetta ja eteinen. Vuonna 1803 talon huoneista oli viisi komen­dantin ja pataljoonan komentajan Tromberin hallussa ja kaksi huonetta sotatuomarin käytössä. = Muut kolme olivat vapaina ja niissä asuivat kenraalikunnasta vierailevat<a style=3D'mso-footnote-id:ftn61' href=3D"#_ftn61" name=3D"_ftnref61" title= =3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vanhan ja uuden komendantintalon pohjakaavat olivat hyvin samankaltaiset. Sisäänkäyn­ti molempiin oli pihan puolelta, puiseen osaan tosin myös kivirakennuksen julkisivun puolelta, mutta kuitenkin puurakennuksen länteen osoit­tavan julki= ­sivun vastakkaiselta puolelta. Pihan puolen huoneet olivat pienempiä kuin fasadipuolen. Pihan puolella sijaitsivat muun muassa keittiöt. Julkisivupuolella huoneet taas olivat isompia ja edustavampia. Molempien rakennusten pohjakaavalle on myös tyypillistä, että julkisiv= un puoleis­ten huoneiden läpi avautuivat ovet linjassa koko talon pituudelta<a style=3D'mso-footnote-id:ftn62' href=3D"#_ftn62" name=3D"_ftnr= ef62" title=3D"">. Komendantin talon kokonaisuuteen kuului lisäksi tontin itäosassa pääty vesiportille johtavalle kadulle päin sijainnut huoltorakennus/talli. Vuonna 1800 sen tilal</a>le rakennettiin aumakat­toinen puinen talli<a style=3D'mso-footnote-id:ftn63' href=3D"#= _ftn63" name=3D"_ftnref63" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Komendantin talon lisäksi linnoituksen ensimmäiset kivitalot ja rakennukset, joiden ulkonäköön kiinnitettiin eniten huomiota, olivat keskusaukiolla sijaitseva päävar­tio, Viipurin portin corps de garde ja yksi kivikasarm= i. Rakennukset liittyvät vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmaan sekä sijaintinsa että tyylinsä ja rakennus­materiaa­linsakin p= erus­teella. Rakennusten ajoituksen kannalta tärkein lähde on laivaston keskusarkistossa Pietarissa säilytettävä Suomen departementin linnoituksia ja niiden rakennuksia kuvaava atlas. Atlaksen sivuista Lappeenrantaa kuvaavat sivut 31–38 (lehdet I–VIII). Lappeenrann= an insinöörikomennuskunnan kesällä 1799 päiväämissä lehdissä<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>on rakennusten selostuksissa ilmoitettu rakennuksista myös rakennusvuodet. Atlaksessa komendantin talon rakennusvuodeksi ilmoitettiin 1778, "komendantin vartion" eli päävartion 1774, corps de garden 1778 ja satulakattoisen kivikasa= rmin 1779<a style=3D'mso-footnote-id:ftn64' href=3D"#_ftn64" name=3D"_ftnref64" = title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kartaston rakennusajoille saadaan tukea my&o= uml;s muista lähteistä. Ainakin vuonna 1780 kiviset vartioraken­nuk= set, komendantin­talo ja kivikasarmi on merkitty linnoitusta kuvaavaan kartt= aan<a style=3D'mso-footnote-id:ftn65' href=3D"#_ftn65" name=3D"_ftnref65" title= =3D"">. Linnoituksen raken</a>­nusten ikää raastuvanoi­keuden pöytäkir­jojen perus­teella selvittänyt Raimo Ranta = taas ajoittaa sekä päävar­tion että corps de garden 1770-luvun puolivä­liin. Ranta myös kirjaa tiedon vuonna 1774 myönnetystä pienestä vuosittaisesta määräraha= sta päävartiossa sijaitsevien vankisel­lien lämmit­t&aum= l;miseen<a style=3D'mso-footnote-id:ftn66' href=3D"#_ftn66" name=3D"_ftnref66" title= =3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686291"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.2 Päävartio</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o= :p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen pääkatujen risteyskoh= dassa sijainneen päävartion (numero 2) julkisivu oli kohti Viipurin porttia, joka toimi linnoituksen pääporttina. Fasadi­puolella= oli kuuden pylvään muodostama pilarikäytävä. Pilareiden välien kohdalla sijaitsivat päävartion julki­sivun puole= i­set neljä ikkuna-aukkoa koristeineen. Oviaukon kohdalla pilareiden vä= li oli hiukan suurempi. Pilarikäytävässä oli vielä rakennuksen ikkunoiden väli­sellä osuudella seinässä pilasterit. Oviaukkoa korostet­tiin kaksoispilasterein. Rakennuksen aumakatossa oli julkisivun puolella kattoik­kuna. Oleel­linen osa rakennuksen pääjulki­sivun arkkiteh­tuuria oli vielä rakennuksen mittainen, kolmeen suuntaan las­keutuva ja kolmiaskelmainen porras. Rakennuk­sen muista seinistä oli pohjoisseinämä kattolistaa lukuun ottamatta koris­telematon. Vesiportille johtavan kad= un puoleista seinää rytmittivät kulmassa sijait­sevat kaksoispilasterit ja yksi pilasteri keskellä rakennusta, Haminan porti= lle johtavan kadun suuntaisella fasadilla kulmien kaksois­pilasterien lisäksi myös kaksi keskemmälle seinää sijoi­te= ttua pilas­teria<a style=3D'mso-footnote-id:ftn67' href=3D"#_ftn67" name=3D"= _ftnref67" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Päävartiossa oli neljä huonet= ta ja rakennuksen keskellä sijainnut eteinen. Pohjoiseen Savonlinnan portille päin oli yksi ikkuna, itään Vesipor­tille avautui kaksi ikkunaa ja länteen Haminan portille samoin kaksi ikkunaa. Eräässä säilyneessä suunnitelmapii­rustuksessa= oli päävartion huonetiloja varattu upseerille, sotilaille, varuskunnan kassalle ja vangeille<a style=3D'mso-footnote-id:ftn68' href=3D"#_ftn68" name=3D"_ftnref68" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Päävar­tiolla, vaikka se olikin kooltaan pienempi kuin esimerkiksi Viipurin portin corps de garde, oli linnoituk­sessa merkittävä periaatteel­linen merkitys komendantin vartiona. Päävartiossa muun muassa säilytettiin linnoituk­sen tunnuksia, lippua ja avaimia<a style=3D'mso-footnote-id:f= tn69' href=3D"#_ftn69" name=3D"_ftnref69" title=3D"">. Kun tarkastelee rakennuk</= a>­sen sijoittamista vuoden 1774 asemakaavaan, keskelle toriaukiota ja porteilta s= uun­tautuvien teiden leikkauspis­teeseen, tuntuu selvältä, että asemakaavan laatijat halusivat korostaa päävar­tiota ja niitä arvoja, joita se edusti<a style=3D'mso-footnote-id:ftn70' href=3D"#_ftn70" name=3D"_ftnref70" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686292"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.3 Vi= ipurin portin corps de garde</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p><= /o:p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Viipurin portin corps de garde (numero 3) si= jaitsi linnoitukseen tultaessa portin vasemmalla puolen. Viipurin portilla sijaitsi vartiorakennus jo 1750-luvul­l<a style=3D'mso-footnote-id:ftn71' href=3D"#_ftn71" name=3D"_ftnref71" title=3D"">a. Tällöin kyseess= ä oli kuitenkin puuraken</a>­nus. Uuden tiilestä rakennetun suorakaiteen muotoisen rakennuksen fasadi oli kohti Suurta kivikatua. Julkisivun keskein= en elementti oli päävartion tapaan avoin pilarik­äytäv= ä. Corps de gardessa pilarikäytävän muodosti balustra­diaid= an lisäksi kaari-aihe, lakikivin varustetut arkkivoltit, joiden väle= ihin oli sijoitettu pilasterit kannattamaan voimak­kaasti profiloitua kattolistaa. Oviaukon kohtaa korostet­tiin julkisivussa leveämmällä kaarella.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Corps de gardessa oli muiden sotilasrakennus= ten tavoin aumakat­to, johon oli julkisivun puolelle sijoitettu molemmin pu= olin oviaukkoa kaksi kattoikkunaa. Päävartion tavoin oli corps de gardessakin pylväskäytävän sisäsei­nän ikkunoiden ja oven väleihin sijoitettu pilasterit. Suurta kivi­kat= ua korkeammalla sijaitsevan rakennuksen edustalla oli myös kolmeen suunta= an laskeutuva porras. Pääjulkisivun lisäksi oli rakennuksen lyhyille sivuille sijoitettu rakennuksen kulmiin pilas­terit ja kattoli= sta kiersi koko rakennuksen. Pohjakaa­vassa oli eteinen koko rakennuksen levyinen; eteisen eteläpuolella sijaitsi kolme pientä huonetta ja= poh­joispuolella yksi, koko rakennuksen mittainen huone.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>&nb= sp; </span>Huoneiden käyttö ilmenee jo rakennuksen nimestä: rake= nnuk­sessa majailivat ne sotilaat, jotka kulloinkin huolehtivat pääportin vartioinnista, avaamisesta ja sulkemisesta<a style=3D'mso-footnote-id:ftn72' href=3D"#_ftn72" name=3D"_ftnref72" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686293"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.4 Ki= viset sotilaskasarmit</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p><= /span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ensimmäiset kasarmirakentamiseen liittyvät pyrkimykset tulivat Venäjälle vasta Pietari Suuren aikana. Hänen aikanaan ei kuitenkaan vielä edetty rakentamisessa järjestelmällisesti tai laajamittaisesti, ja suunnitelmat raukesi= vat Pietarin kuolemaan. Pietarin jälkeen kasarmeja rakennettiin jokseenkin= satunnaisesti. Asenteet kasarmien rakentamiseen kuitenkin muuttuivat 1700-luvun jälkipuoliskolla. Fabritsiuksen mukaan keisari Paavali I noudatti periaatetta, jonka mukaan kasarmit eivät olleet tarkoi­tetut vain sotilaiden majoittamiseen, vaan ne olivat koulu, jossa kasvatettiin parempia sotilaita. Paavalin aikana alkoivatkin ensim­mäiset merkittävät kasarmien rakennustyöt niin Pietarissa kuin provinsseissakin. Paavalin seuraajan Aleksanteri I:n aikana laajat kasarmien rakennustyöt jatkuivat<a style=3D'mso-footnote-id:ftn73' href=3D"#_ftn= 73" name=3D"_ftnref73" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Aluksi rakennettiin pääosin kaarti= n kasarmeja Pietariin, sittemmin myös Moskovaan ja provinssikaupunkeihin – etenkin rajaseuduille. Linnoituksissa kasarmeja rakennettiin etenkin jos siviilimajoitusta ei ollut saatavissa. Keep mainitsee Baltian maiden olleen poikkeus muuhun valtakuntaan verrattuna: siellä aatelisto rakennutti jo varhain sotilaille erityisiä majoitusrakennuksia eli "Quartierhäusereita". Kasarmien rakentaminen yleistyi Keepin mukaan 1800-luvun alkupuolella.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Sotilaat eivät paikallisella tasolla it= se olleet innostuneita asumaan kasarmeissa. Venäjän joukoista oli 1700-luvulla vain pieni osa majoitettuina kasarmeihin tai kaupunkeihin; suu= rin osa oli majoituksessa maaseudun viljelijöiden rakennuksissa. Majoituks= essa oltiin suurin osa vuotta, siitä poistuttiin vain kesäharjoitusten= tai sotien aikana.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Kasarmit eiv&a= uml;t kuitenkaan olleet suosittuja sotilaiden keskuudessa – elämä paikallisen väestön majoituksessa katsottiin vapaammaksi. Kasarmit miellettiin palveluspaikoiksi, lisäksi kasarmien on huomautettu olleen epäterveellisiä ja ylikansoitettuja, lian ja epäjärjestyksen pesiä<a style=3D'mso-footnote-id:ftn74' href=3D"#_ftn74" name=3D"_ftnref74" title=3D"">. Siviilimajoituksessa my&ou= ml;s lämmityk</a>­seen ja muuhun huoltoon liittyvät rasitukset jäivät suurelta osaltaan siviilien niskoille. Lappeenrannastakin = on vielä 1760-luvulla tietoja siitä, että sotilaita ei suostuttu muuttamaan heille rakennettuihin kasarmeihin, vaan heitä pidettiin mieluummin siviilimajoituksessa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn75' href=3D"#= _ftn75" name=3D"_ftnref75" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoitusniemellä sijaitsi viisi kivist= ä sotilaskasarmia. Näistä vanhin sekä käytöltään että ulkoasultaan muista kasarmeista jossain määrin poikkeava sijaitsi ylätasanteella, pääty Haminan portille ja länsirantaan johtavan tien varrelle päin (numero 4). Erään vuodelle 1780 ajoittuvan kartan mukaan rakennus oli tykistön upseerikasarmina, vuonna 1795 rakennuksen taas mainittiin olevan kivinen sotilaskasarmi, ja ainakin 1800-luvun alussa rake= nnuk­sessa toimi varus­kun­tapatal­joonan sairaala<a style=3D'mso-footnote= -id: ftn76' href=3D"#_ftn76" name=3D"_ftnref76" title=3D"">. Kasarmin rakentamin= en ajoittuu samaan 1770-luvun puolivälissä tapahtuneeseen linnoituks= en kaavoittamis- ja rakentamis</a>­kauteen kuin kivisen komen­dantinta= lon sekä päävartion ja corps de garden raken­taminen. Rakenn= us valmistui viimeisenä 1770-luvun kivirakennuksista, vuonna 1779<a style=3D'mso-footnote-id:ftn77' href=3D"#_ftn77" name=3D"_ftnref77" title= =3D"">. Rakennus oli muista myöhemmin pystytetyistä kivikasarmeista poike= ten satula</a>­kattoinen<a style=3D'mso-footnote-id:ftn78' href=3D"#_ftn78" name=3D"_ftnref78" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennuksen julkisivu osoittaa sen kuuluvan myös tyylil­lisesti päävartion ja corps de garden kanssa samaan vaiheeseen. Fasadille on ominaista selkeä ja niukka klassistist= en elementtien käyttö. Julkisivun kuusitoista ikkunaa ja kaksi oviau= kkoa oli reunustettu samantyyppisillä klassistiseen muotokieleen pohjautuvi= lla koristeaiheilla kuin komendantin talossakin. Myös ikkunat sijaitsivat komendantin talon tapaan seinä­pinnasta sisäänvedetyissä komeroissa. Siten komeroiden väliin jäävistä kapeista vertikaaleista osista muodostui koko seinän mittainen pylväikkö, jota kat­tolis­tan alla yhdisti julkisivun mittainen horisontaali seinän osa. Oviaukkoja taas korosti niitä ympäröivä voimak­kaasti profi­loi= tu ja kattolistaan asti ulottuva kehys. Korkeassa satulakatossa sijaitsi oviau= k­kojen yläpuolella kaksi kattoikkunaa ja vielä niiden yläpuo­le= lla rakennuksen savupiiput<a style=3D'mso-footnote-id:ftn79' href=3D"#_ftn79" name=3D"_ftnref79" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennuksen pohjakaava oli tiukan sym­me= trinen. Keskellä rakennusta sijaitsi umpinainen seinä. Sen molemmin puolin sijaitsevat kasarmin osat olivat toistensa peili­kuvia. Kasarmin puolik= kaan jakoi kahtia rakennuksen läpi kulkeva eteinen – kasarmista oli uloskäyn­ti molemmille puolille. Eteisestä oli käynti ta= as symmetrisesti sen molemmilla puolin sijaitseviin neliön­muotoisiin huonei­siin. Kasarmissa siis oli kahdeksan samankokoista huonetta ja ka= ksi eteistä. Tulisijat sijaitsivat alun perin etei­sissä, mutta myöhemmin rakennettiin jokaisen huoneen nurkkaan vielä oma uunins= a<a style=3D'mso-footnote-id:ftn80' href=3D"#_ftn80" name=3D"_ftnref80" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Seuraavat kivikasarmit rakennettiin linnoitu= kseen 1790-luvulla. Kasarmeista kolme (numerot 5, 6 ja 7) sijoitet­tiin vuonna 1792 palaneen luterilaisen kirkon kohdalle, vastapäätä ortod= ok­sista kirkkoa. Alueelle oli vuoden 1774 asemakaavassa suunniteltu sijoitettavaksi U-volyy­minen kauppahalli eli gostinnyj dvor. 1790-luvulla lin­noit= us oli kuitenkin jo niin selkeästi vain varuskunnan käytöss&aum= l;, että kasarmien rakentamista pidettiin tärkeäm­pänä. Nämä kolme samankal­taista kasar­mirakennusta sijoi­t= ettiin asemakaavaan siten, että niiden päädyt olivat kohti Suurta kivikatua, ortodok­sisen kirkon fasadi kadun toisella puolella osui kah= den etel­äisimmän kasarmin väliin. Lisäksi rakennettiin vielä neljäs samaa tyyppiä oleva kasarmi (numero 8). Se sijo= i­tettiin 1770-luvulla rakennetun kivikasarmin jatkeeksi, paikalle johon jo 1770-luvun puolivälin kaavassa oli suunniteltu kasar­mirakennusta.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>   </span><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennusten valmistumisvuonna 1798 suuret rakennushankkeet heijastuivat koko kaupungin elämään, sill&a= uml; sotilaiden voimat eivät yksinään riit­täneet kasarm= ien rakentamiseen. Insinöörikomennuskunta kuulutti kirkossa Rannan mu= kaan kaupunkilaisia ja lap­peelaisia töihin. Kirvesmiehille komennuskun= ta oli valmis maksamaan 50 kopeekkaa päivässä ja tavallisille työ­miehille 30 kopeekkaa. Lisäksi kaupunkiin tuli talvike&sh= y;leillä kuljettaa kiviä kolmen virstan etäisyydellä lähisaarist= a<a style=3D'mso-footnote-id:ftn81' href=3D"#_ftn81" name=3D"_ftnref81" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuonna 1798 rakennettujen neljän kasarm= in julki­sivuarkkitehtuuri poikkeaa 1770-luvun eli Katariina II:n kauden sotilasrakennuksista. Verrattuna kaksikymmentä vuotta aikaisempiin rakennuksiin olivat uudet kasarmit pelkistetympiä. Julkisivuissa ei ol= lut enää 1770-luvun tapaan pilastereita eikä profiloi­tuja ikkunankehiä. Kun 1770-luvun puolivälissä rakennetus­sa kasarmissa ikkunat sijaitsivat seinäpinnasta sisään­vede= tyissä komeroissa, niin vuoden 1789 kasarmeissa ikkunat oli puhkais­tu suoraan seinälinjaan ja ainoastaan ikkunan alalauta erkani seinälin­j= asta. Molemman kauden rakennuksilla oli kuitenkin ulkoarkkitehtuurissaan myös yhteisiä piirteitä. Rakennuksissa oli suhteellisen korkealta perustalta nouseva matala runko-osa ja korkea katto, useimmiten aumakatto. Siinä sijaitsivat symmetrisesti sijoitetut ikkunat. Vuonna 1798 raken&= shy;nettujen kasarmien julkisivuarkkitehtuuriin kuului oleellisena osana 1770-luvun tapa= an tiilistä muurattu kattolista<a style=3D'mso-footnote-id:ftn82' href=3D= "#_ftn82" name=3D"_ftnref82" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuoden 1798 kasarmien pohjakaavat poikkeavat myös jossain määrin 1770-luvun puoli­välissä rakennetusta kasar­mista. Tässä oli kaksi oviauk­koa, kak= si koko rakennuksen läpi kulkevaa eteistä ja yhteensä kahdeksan samankokoista majoitushuonetta. Vuoden 1798 kasarmeihin sijoitettiin kuiten= kin vain yksi oviauk­ko. Eteiset ulottuivat vanhemman kasarmin tapaan l&aum= l;pi koko rakennuksen. Enää ei kuitenkaan jokaisesta tuvasta ollut omaa sisäänkäyntiä eteiseen, vaan uloimpana sijaitseviin majoitushuo­neisiin piti kulkea toisen tuvan läpi. Siten vuoden 17= 98 kasarmityypissä eteinen jakoi kasarmin kahteen nelihuo­neiseen blo= kkiin. Vuoden 1798 pohjakaava oli epäilemättä tehokkaampi kuin 1770-luvun: kun eteistilaa oli vähemmän, voitiin huoneisiin majoi= ttaa enemmän sotilaita. Parantunut tehokkuus ei liene kuitenkaan parantanut kasarmeissa majailevien sotilaiden asumisen laatua, koska uloimpiin tupiin joutui aina kulkemaan välissä olevan majoitushuo­neen kautta<a style=3D'mso-footnote-id:ftn83' href=3D"#_ftn83" name=3D"_ftnref83" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686294"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.5 Puukasarmit</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'> <o:p></o:p></sp= an></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Sotilaita ei venäläisen kauden alussakaan majoitettu Lappeenrannassa pelkästään yksityismajoitukseen. Lin­noitukseen 1770-luvulta lähtien rakennet= tujen yhteensä viiden kivi­kasarmin lisäksi siellä sijaitsi us= eita puukasarmeja. Ne saattoivat usein olla hyvin vaatimattomia, parakkimaisia, eikä niiden käyttöikä vält­tämätt&au= ml; ollut kovin pitkä. Jo vuonna 1745 ilmoitettiin kaupungissa olevan usei= ta pieniä kasarmeja. Nämä sijait­sivat lin­noitusniemen länsirannalla, lähellä entistä maaherran residenssirakennusta. Rakennuk­set olivat huonokuntoisia ja palovaarall= isia<a style=3D'mso-footnote-id:ftn84' href=3D"#_ftn84" name=3D"_ftnref84" title= =3D"">. Majoitus</a>­rakennukset ovat saattaneet olla Lappeenrannan valloitukse= sta jäljelle jääneitä entisiä kauppiastaloja tai myöhemmin paikalle siirrettyjä tai rakennettuja hirsirakennuksia. Länsiran­nassa joka tapauksessa sijaitsi vielä venäläiskauden alussa 1750-luvulla runsaasti rakennuksia<a style=3D'mso-footnote-id:ftn85' href=3D"#_ftn85" name=3D"_ftnref85" title= =3D"">. Länsirannan kasarmiraken</a>­nukset eivät kuitenkaan olleet pitkäikäisiä, sillä linnoitustöiden edistyttyä länsirantaan jäi enää sivii­lihallinnon käytössä olevia rakennuksia eli provins­sikans­lian käytössä oleva talo, ruutikellari ja muutama varus­kunnan varastorakennus<a style=3D'mso-footnote-id:ftn86' href=3D"#_ftn86" name=3D"= _ftnref86" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuonna 1756 rakensivat kaupunkilaiset sotila= ille kasarmiraken­nuksia. Niitä oli kaksi, jois­ta toinen valmistui talvella 1756–1757. Toinen oli pitkään keskeneräinen ja valmistui aivan 1750-luvun lopussa. Kasarmi oli kuitenkin vielä pitkään tyhjillään ja sitä käytettiin 1760-lu= vun alussa heinä­varastona<a style=3D'mso-footnote-id:ftn87' href=3D"#= _ftn87" name=3D"_ftnref87" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Majoitusrasituksen vaivaamat kaupunkilaiset pyrkivät edelleen rakentamaan kasarmeja ja ehdottivat vuonna 1766, että kaupunkiin rakennettaisiin uusi kasarmi. Vuosikymmenen vaihteesta= on myös tietoja vanhan kasarmin purkamisesta ja uuden rakentamisesta sen tilalle<a style=3D'mso-footnote-id:ftn88' href=3D"#_ftn88" name=3D"_ftnref8= 8" title=3D"">. Näiden puuraken</a>­teisten kasarmien sijainnista tai ulkoasusta ei ole kuitenkaan säilynyt tarkempaa tietoa. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1780-luvun tilanteesta muodostuu jo selke&au= ml;mpi kuva. Raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa vuodelta 1786 säilyne= en kaupungin rakennus­ten inventoinnin mukaan linnoituksessa sijaitsi tällöin kivisen kasarmin lisäksi yhteensä kolme puista kasarmia ja tykkimiesten majoitus­talo. Kaksi kasarmeista sijaitsi kaupungin pohjoisosassa. Kolmannella on saatettu tarkoit­taa provinssikanslian korpraalille ja kuuden miehen vah­vuisen vartiolle vu= onna 1757 valmistunutta rakennusta<a style=3D'mso-footnote-id:ftn89' href=3D"#_f= tn89" name=3D"_ftnref89" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Inventoinnin mainitsemalla tykkimiesten majoitustalolla lienee tarkoitettu tykistön käytössä ollutta pientä linnoitusniemen luoteisosassa sijainnutta tykistön puukasarmia. Suorakaiteen muotoinen ja aumakat­toinen rakennus oli sijoitettu pitkä sivu ylätasan­teen poh­joisimman poikkik= adun varteen (numero 9). Pääty oli kohti pääkadun länsipuolella sijainnutta luoteisosan pitkittäis­katua. Kasar= min poh­jakaava oli äärimmäisen yksinkertainen. Suorakaiteen muotoinen rakennus koostui kahdesta saman­kokoisesta huonees­ta, jo= iden välissä oli eteinen. Etei­sestä oli myös käynti ullakolle. Julkisivun puolella huoneissa oli kaksi ikkunaa. Yksinkertaista = ja symmetristä julkisivua jäsensivät lisäksi korkean aumak= aton kaksi katto-ikkunaa. Eteiseen johti kaksiaskel­mainen leveähkö porras. Rakennuksessa oli ainakin 1800-luvun alussa lautakatto<a style=3D'mso-footnote-id:ftn90' href=3D"#_ftn90" name=3D"_ftnref90" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennus rakennettiin jo ennen vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmaa, 1700-luvun lopussa rakennusvuodeksi ilmoitettiin 17= 70<a style=3D'mso-footnote-id:ftn91' href=3D"#_ftn91" name=3D"_ftnref91" title= =3D"">. Vuoden 1774 asemakaa</a>­vasuun­nitelmassa sen tilalle oli suunniteltu neljää suurta kasarmirakennus­ta. Näistä rakennetti= in loppujen lopuksi 1770-luvulla vain yksi. Vuonna 1798 valmistui toinen kivikasarmi luoteis­nurkkaan, mutta vielä tällöinkin jäi puukasarmi paikalleen. Kuitenkin jo vuonna 1803 insinöö&= shy;rikomennuskunta raportoi rakennuksen olevan huonokuntoinen ja tyhjä. Kasarmi purettiin vihdoin vuosi­kymmenen lopus­sa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn92' href=3D"#_ftn92" name=3D"_ftnref92" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaksi muuta puukasarmia sijaitsivat linnoitu= ksen pohjoisosan ranta-alueella. Vuoden 1774 asemakaa­vasuunnitelmassa linnoituksen pohjoisrantaan oli suunniteltu rakennettavaksi kaksi aumakatto= ista kasarmiraken­nusta ja niiden väliin varastorakennus. Puurakennukset esiintyvät kartassa vuodelta 1780 ja 1790-luvun lop­pupuolen kartt= amateriaalis­sa, mutta eivät enää vuosisadan alun rakennustöitä kuvaavissa kartoissa. 1800-luvun alussa linnoitus­laitteiden raken­= nustyöt nimittäin etenivät pohjois­rantaan ja kasarmit purettiin niid= en alta<a style=3D'mso-footnote-id:ftn93' href=3D"#_ftn93" name=3D"_ftnref93" = title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1790-luvun loppuun ajoittuvassa Viipurin kuv= er­nementin atlaksessa on esitetty Lappeenran­nan kohdalla piirustuksessa n:o 6 vanhaksi kasarmiksi nimetyn kasarmirakennuksen puolikasta kuvaava julkisivu= - ja poh­japiirustus. Rakennuksen pohjakaava on näkyvältä osaltaan identtinen linnoituksen vanhimman, 1770-luvun alussa rakennetun satulakattoisen kivikasarmin kanssa. Fasadi taas muistuttaa vuonna 1798 rakennettujen neljän aumakattoisen ja kes­kenään samankaltaisen kivikasarmin julkisivuja. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Pietarissa säilyneisiin atlaksiin kuulu= vien, Lappeenrannan insinöörikomennuskunnassa laadittujen piirustusten mukaan puukasarmien pohjakaavat todella olivat identtisiä satulakattoi= sen kivikasarmin kanssa. Toiseen piirustukseen liittyvän maininnan mukaan rakennus oli rakennettu vuonna 1778, siis vuotta ennen satulakattoista kivikasarmia. Pietarin julkisivupiirustuksen mukaan Viipurin kuvernementin atlaksen julkisivun puolikas pitää paikkansa lukuun ottamatta savupiippujen lukumäärää – vuoden 1788 puukasarme= issa oli vuoden 1798 kasarmeihin verrattuna, erilaisesta pohjakaavasta johtuvina, kolme oviaukkoa ja enemmän savupiippuja. Julkisivuiltaan rakennukset eivät siten, etenkin kun muistetaan, että ne oli tehty puusta, ol= leet volyymiltään yhtä "tiiviitä" ja suljettuja kokonaisuuksia kuin kivikasarmit. Puukasarmit olivat lisäksi pidempi&a= uml;<a style=3D'mso-footnote-id:ftn94' href=3D"#_ftn94" name=3D"_ftnref94" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1790-luvulla rakennettiin kaupunkiin lisää kasarmeja. Tällöin pyrittiin yleensäkin sijoittamaan Vanhan Suomen linnoituksiin enemmän joukkoja ja varastoja. Vuosikymmenen loppupuolella, vuonna 1798, valmistuivat linnoituksessa yh&au= ml; edelleen sijaitsevat neljä jo mainittua samojen piirustusten mukaan rakennettua tiilikasar­mia. Vuosisadan vaihteessa suunnitel­tiin Lappeen­rantaan rakennet­tavaksi vielä kivistä kak­si= kerroksista kasarmia. Rakennus olisi vuodelta 1799 olevan kartan mukaan sijoitettu pääkadun varteen vuonna 1798 rakennettujen kolmen kasarmin ja cor= ps de garden väliin. Kasarmisuunnitelman pohjakaava oli yksinker­tain= en ja noudatti 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa venäläisiss&a= uml; sotilaskasarmeissa käyttöön otettua pohjakaavatyyppiä.<= o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Suorakaiteen muotoisen rakennuksen lävi= sti keskeltä molemmilta puoliltaan avoin eteiskäytävä, josta oli käynti molemmilla sivuilla sijaitseviin suuriin, avoimiin majoitustiloihin. Piirustuksen mukaan olisivat eteiskäytä­v&a= uml;stä myös johtaneet portaat toiseen kerrokseen. Majoitus­huoneiden molemmissa päissä sijaitsivat suuret uunit. Makuulaverit kiersivät huonetilojen laidoilla, keskellä huoneita sijaitsivat k= aton tukipilarit. Suunnitellun rakennuksen ulkoarkkitehtuuri oli hyvin askeettis= ta. Julki­sivu oli täysin koristelematon. Ikkuna-aukot sijait­sivat symmetrisesti oviaukon molemmilla puolin. Rakennuk­seen olisi suunnitel= man mukaan tullut korkea harjakatto, jota rytmittivät savupiippujen lisäksi kolme symmetrisesti sijoitettua kattoikkunaa<a style=3D'mso-fo= otnote-id: ftn95' href=3D"#_ftn95" name=3D"_ftnref95" title=3D"">. </a><o:p></o:p></sp= an></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kesäkuussa 1800 päivätty suun= ­nitelma ei kuitenkaan toteutunut<a style=3D'mso-footnote-id:ftn96' href=3D"#_ftn96" name=3D"_ftnref96" title=3D"">. Suunnitellun rakennuksen sijaan rakennettiin kuitenkin vuonna 1800 puinen yksikerroksinen kasarmi ylätasanteen koillisosaan (numero 10). </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tykistön varuskun­nan käyttöön valmistuneessa kasarmissa poh­jakaava oli sama = kuin suunnitellussa kivikasarmissa. Julkisivu kuitenkin poikkesi jo rakennusmateriaalin vaihtumisen vuoksikin suunnitellusta kivirakennuksesta. Yksikerrok­sisen puukasarmin ulkonäköön vaikutti tehokka= asti korkea kolmella kattolautarivillä suojattu ja kahdella kattoikkunalla varustettu aumakat­to – kivirakennukseen oli suunniteltu satu­= ;lakattoa. Puukasarmin seinäpinta ei ollut myöskään yhtä sileä ja eleetön kuin suunnitellun kivikasarmin. Puukasar­min julkisivun jakoi suorakaiteen muotoisiin ja neliö­mäisiin kenttiin kahdeksan kiviperustasta räystääseen ulottuvaa hirttä. Kentät sijaitsivat symmetrisesti: ensin oli neliömäinen kenttä, sen jälkeen kaksi suorakai­teen muotoista kenttää ja taas neliömäinen kenttä. Hir&= shy;sillä oli kahtalainen funktio: toisaalta ne jäsensivät julki­sivua pilastereiden tapaan, ja toisaalta ne kiinnitet­tynä seinän läpi kasarmin sisäpuolella olevaan pariinsa estivät tukipila= rina pitkää seinämää pullistumasta. Tykistöjoukkoj= en kasarmiin liittyi vielä käymälä, joka oli rakennettu symmetrisesti kasarmiin nähden, tykistön hallussa olevan koko korttelin mittaisen alueen itäreunaan (numero 11). Rakennus valmistui samanaikaisesti kasarmin kanssa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn97' href=3D"#= _ftn97" name=3D"_ftnref97" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen rakennustöille ja varuskun= nan kasarmiraken­nuksille oli välttämätöntä saada rakennustarvikkeita. Erityisen tärkeä rakennusaine oli kalkki. Tätä venäläiset valmistivat hiukan kaupungista etelään sijaitsevalla Ihalaisen tilan alueella. Kalkkitehtaalle rakennettiin vuonna 1801 myös kasarmi. Rakennus oli tehty hirsistä= ; ja siinä oli lauta­katto. Suorakaiteen muotoisessa kasarmissa oli<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>kaksi tupaa ja niiden väliss&= auml; rakennuk­sen mittainen etei­nen. Toinen, suurempi tupa oli tarkoi&s= hy;tettu miehistön tai työläisten käyttöön. Sen lattiapinta-alan täyttivät lähes kokonaan seinustoilla ja la= ttian keskellä sijaitsevat makuulaverit. Lähellä tuvan keskustaa sijaitsivat vain laverin levyiset väli­seinän osat. Nämä lienee rakennettu seinärakenteen tukemiseksi. Tuvan molemmissa päissä sijaitsivat ulosläm­peävät uunit. Pienempi neliön muotoinen tupa lienee tarkoitettu aliup­see= rei­den käyttöön. Senkin seinustoja kiersivät laverit ja siin&a= uml; oli tulisija eteisen puoleisel­la seinäl­lä. Isossa tuvas= sa oli vain kolme ikkunaa, jotka kaikki sijaitsivat julkisivun puolella. Pienessä tuvassa ik­kunoita oli myös päädyn puolell= a<a style=3D'mso-footnote-id:ftn98' href=3D"#_ftn98" name=3D"_ftnref98" title= =3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686295"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.6 Ni= kolain linnakkeen rakennukset</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p>= </o:p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Nikolain linnakkeessa kaupungin edustalla sijaitsevalla mäellä oli ruutikellarin (numero 12) lisäksi kivinen kasarmirakennus (numero 13). Kasarmiin liittyi myös kivest&aum= l; tehty kaponieeri, joka toimi tykistön varastona. Molemmissa oli turvekatto. Kasar­mirakennuk­sessa liittyi satulakattoon eteläpäässä vielä lape. Kasar­mirakennus ja ruutikellari sijaitsivat linnak­keen keskellä sijaitsevalla tasais= ella alueella. Ruutikel­lari oli upotettu lähes kokonaan maan alle ja sijoitettu alueen itäosaan. Myös kasarmirakennuksessa oli suuri maanalainen kellariosa, jonka itäsei­nästä oli ilmanvaihtoaukko seinämän vieressä olevaan kivimuurauksella tuettuun kaivantoon. Majoitus­tilat sijaitsivat kellarin päällä suorakai­teen muotoisessa rakennuksessa. Keskeltä raken­nusta johtivat portaat kellariin. Rakennuksen pohjoispää­dyssä sijaitsi tynnyriholvattu ja satulakatto= inen kaponieeri. Siihen oli käynti pohjoispää­dystä, molemmilla sivuilla sijaitsivat kiviseinässä ampuma-aukot käsiaseille.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Suorakaiteen muotoisen kasarmirakennuksen po= h­joispäädyssä oli tylppäkärkisen kolmion muotoinen osa. Huoneessa oli tulisija = ja ikkunat kolmeen suuntaan. Huoneessa ei ollut makuulavereita, joten se ei li= ene toiminut majoitushuo­neena. Huoneen muoto ja ikkuna-aukkojen sijoitus viittaisi siihen, että huoneen ensisi­jaisena funktiona olisi saat= ­tanut olla puolustus- tai vartiotarkoitus. Kasarmirakennus kuitenkin sijaitsi sen verran matalalla kolminkertaisten vallitusten sisällä, että = on epävarmaa, näkyikö ikkunoista kauemmas kuin lähimmä= ;lle puolustusvallille. Kasarmin suorakaiteen muotoinen majoi­tusosa koostui kahdesta huoneesta. Majoi­tuslaverit sijaitsivat huoneen päädyissä, ja keskellä lattiaa oli kahdessa rivissä kattoa tukevia parruja. Tulisijat sijaitsivat eteisseinillä.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Isosta eteisestä oli uloskäynti molemmille puolin kasarmia. Majoi­tushuoneissa oli kuss= akin kuusi ikkunaa. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Nikolain linnak­keen kasarmirakennus poi= kkeaa monessa suhteessa linnoituk­sessa sijaitsevista kasar­mirakennuksis= ­ta. Ne toimivat pelkästään majoitus­tiloina, kun taas etulinnakkeessa oli rakennuksen suunnittelussa otettu huomioon myös puolustukselliset tekijät. Tästä syystä muun muassa rakennuksen muoto poikkesi lin­noituksen kasarmeista ja katto oli katet= tu turpeella<a style=3D'mso-footnote-id:ftn99' href=3D"#_ftn99" name=3D"_ftnre= f99" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Nikolain linnakkeen sotilasrakennukset rakennettiin 1790-luvulla samanaikaisesti etulinnakkeen vallitusten kanssa. Lappeenrannan insinöörikomennuskunnan selvitysten mukaan rakennus= ten valmistumisvuosi oli 1792. Vuodelta 1799 olevien rakennustietojen yhteydessä mainittiin erityisesti rakennukset tehdyn kreivi Suvorov Rimninskyn kaudella. Kasarmista sortui vuosisadan vaihteessa yksi seinä= ;, ja se oli siksi jonkin aikaa tyhjillään. Myöhemmin, 1810-luvulla, kasar­missa sijaitsi muun muassa majoitus­huone upseerille. Vuonna 1823 kasarmi purettiin<a style=3D'mso-footnote-id:ftn100' href=3D"#_ftn100" name=3D"_ftnref100" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></= p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686296"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.7 Insinööritalo</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p= ></o:p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Komendantin talon, vartiorakennusten ja kasa= rmien ohella merkittävimpiä Lappeenrantaan rakennetuista sotilasrakennuksista oli insinööritalo eli insinöörikomennuskunnan käytössä ollut rakennus (numero 14A/B). Hir­sirakennus sijaitsi lin­noitus­niemen ylätasanteella, nykyisen radiotalon paikalla. Se muodosti kes­kusa= ukion umpinaisen koilliskul­man. Insinöö­ritalon asemakaavallin= en sijainti liittää sen tärkeäksi osaksi vuoden 1774 asema= ­kaavaa. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kesäkuussa 1799 laaditussa selostuspiirustuksessa Lappeenrannan insinöörikomennuskunta ilmoittikin omassa käytössään olleen rakennuksen rakennusvuodeksi vuoden 1774. Rakennukses­ta ei ole säilynyt Viipu= rin kuvernementin atlaksessa esitetyn fasadikuvan ohella kuin tämä insinöörikomennuskunnan laatima julkisivupiirustus. Sen mukaan insinööritalo oli pitkälti muiden 1770-luvun rakennusten kaltainen. Julkisivua jäsensivät koristeelliset ikkunapuitteet se= kä kattoikkunoin varustet­tu korkea aumakatto. Kuvernementin atlaksen kuva= an rakennuksen ikkunalaudat oli piirretty vaatimattomammin koristelluiksi, oikeampi esitys lienee kuitenkin jälleen Pietarissa säilynyt insinöörikomennuskunnan itsensä päiväämä= julkisivukuva<a style=3D'mso-footnote-id:ftn101' href=3D"#_ftn101" name=3D"_ftnref101" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Pääraken­nuksessa asui, ainaki= n vuonna 1803, kaksi insinöörijouk­kojen yliupseeria. Kaksi rakennuksen huoneis­ta toimi piirtämönä ja konttorina. Rakennus koos= tui kahdesta osasta. Suorakaiteen muotoinen osa sijaitsi keskusaukion itäkulmassa (numero 14A). Rakennuksen pääty oli kohti vesipo= rtille johtavaa katua, kadun toisella puolen oli kivisen komendantintalon pääty. Insinööritalon toinen osa (numero 14B) taas sija= itsi aukion pohjois­päässä. Rakennukset olivat vain kulmistaan kiinni toisis­saan. Rakennuksesta toiseen ei ollut var­sinaista kul= kuyh­teyttä. Kuitenkin sijoittamalla rakennuk­set kulmittain muodostettiin keskusauk= ion koillisnurkkaan saman­tyyppinen umpikulma kuin L-volyymisessä komendantintalossa aukion kaakkoiskulmassa. Suorakaiteen­muotoinen päärakennus toimi insinööriupseerien asuin- ja työtilana ja pienempi, aumakattoinen rakennus oli insinöö&sh= y;rijoukkoihin kuuluvien mestareiden ja palvelijoiden asuinrakennus. Joissakin linnoituksen rakennuksia kuvaa­vissa selvityksissä taloa nimitettiin in­sin= öörijoukkojen kasarmiksi. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Molem­piin rakennuk­siin oli kä= ynti pihan puolelta. In­sinööri­talossa pihan puolella oli lisäksi rakennuksen mittainen veranta, jonka päihin oli lisä= tty käymälät. Rakennuksen pohjakaava muistutti komendantin­t= aloa siinä, että suurimmat huoneet oli sijoitet­tu keskusaukion pu= olel­le. Pihan puolella taas sijaitsivat keittiö, eteiset ja palvelijoiden tila= t. Aidatun piha-alueen reunoilla olivat insinöörikomennuskunnan apurakennukset, muun muassa kivinen paja. Päärakennus sisälsi periaatteessa kaksi huoneistoa, joita väliseinä erotti toisistaan= <a style=3D'mso-footnote-id:ftn102' href=3D"#_ftn102" name=3D"_ftnref102" titl= e=3D"">. Huoneistojen poh</a>­jakaavat erikseen tarkas­teltuna muistuttavat siviili­raken­tamisen puolelta eniten ns. sydänseinäist&a= uml; poh­jakaavatyyp­piä<a style=3D'mso-footnote-id:ftn103' href=3D"#_ftn103" name=3D"_ftnref103" title=3D"">. Siten insinöör= i</a>­talon voi ajatella koostuvan kahdesta yhteenliitetystä sydänseinäistä pohjakaavatyyppiä edus­tavasta rakennukses­ta. Sen liitännäisenä olleen aumakattoisen kasarmin pohjakaa­va poikkeaa siviiliraken­tamisesta. <o:p></o:p></= span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Myös tämän rakennuk­sen o= vi oli insinöörikomen­nuskunnan tontin puolella. Ovea seurasi pohjakaavassa eteinen, josta oli käynti ullakon lisäksi sekä keskusaukion puolella sijain­neeseen että rakennuksen luoteisnurka= ssa sijainneeseen huoneeseen. Keskusaukiolle päin sijain­neeseen kulmahuonee­seen taas kuljettiin molempien muiden huoneiden läpi. Kasarmin pohjakaava koostui siten etei­sestä ja kolmesta huonees&s= hy;ta, jotka ikään kuin kiersivät rakennuksen keskellä sijait&= shy;sevaa uloslämpeävää tulisijaa. 1800-luvun kuluessa kasarmin pohjakaavaa muutettiin useasti raken­tamalla ja purkamalla väliseiniä<a style=3D'mso-footnote-id:ftn104' href=3D"#_ftn104" name=3D"_ftnref104" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686297"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.8 Upseerirakennukset</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:= p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tärkeänä osana linnoitusniemellä sijaitsevan Lappeenrannan varuskunnan rakennuskantaa olivat varuskunta- ja tykis­tökomennuskunnan upseereille raken­= ;netut asuinrakennukset. Näitä rakennuksia nimitettiin eri lähteissä upseerikasarmeiksi, upseeritaloiksi, yliupseerien asuintaloiksi tai esimerkiksi tykistön upseereiden asuintaloiksi<a style=3D'mso-footnote-id:ftn105' href=3D"#_ftn105" name=3D"_ftnref105" titl= e=3D"">. Rakennuk</a>­set oli pääsääntöises­ti ryhmitetty aselajeittain omille alueilleen,<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>joskus jopa omiin aidattuihin kortteleihin. Varuskun­tapataljoonan hallinnassa olivat insinö&oum= l;ri­komen­nuskunnan rakennuksia vastapäätä keskusaukion toisella puolella sijait= ­sevassa korttelissa olevat talot. Tykistön up­seeritalot taas sijaitsivat keskusaukiosta pohjoiseen olevissa kortteleissa<a style=3D'mso-footnote-id:= ftn106' href=3D"#_ftn106" name=3D"_ftnref106" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686298"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.8.1 Tykistön upseeritalot</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><= o:p></o:p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tykistön upseereiden majoittamista vart= en oli linnoituk­seen rakennettu kolme suorakaiteen muotoista, pienehkö&a= uml; puurakennusta. Niihin saatettiin silti majoit­taa muitakin kuin tykistön upseereita; vuonna 1803 vastapäätä rakenteilla olevia tykkihalleja sijaitsevassa rakennukses­sa (numero 15) asui varuskuntapataljoonan everstiluut­nantti. Kahdessa muussa rakennuksessa (numerot 16 ja 17) asui kuitenkin tykistön yliupseerei­ta. Tykistön up­seeritalot sijaitsivat linnoituksen pääkadun, Suuren kivikadun, varrella. Ne oli sijoitettu pitempi sivu kadulle päi= n. Kaksi pohjoisinta rakennus­ta sijaitsi kadunkulmis­sa. Niiden päädyt olivat kohti tietä, joka lähti ruutikellarin luo= ta linnoituksen ylätasanteen itäreunasta ja johti tykistön makasiinien kautta ylätasan­teen länsireu­nassa sijaitsev= ille kivikasar­meille. Rakennukset olivat kadun kulmiin ja pääkadun varteen rakennettuina aidattuine pihapiirei­neen tärkeä osa asemakaavan ja tiiviin, matalan ja leveän katutilan toteutumista linnoituksen pohjoisosassa.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Pääkadun itäpuolisessa kortte= lissa sijaitsevat kaksi rakennusta olivat pohjakaavaltaan ja kooltaan ident­t= isiä. Suorakaiteen muotoisissa ja aumakattoisissa rakennuksissa oli rakennuksen päädyissä huoneet ja niiden keskellä läpi talon ulottuva eteinen. Eteinen oli varustettu väliseinällä. Huone= iden uunit sijaitsivat eteisen puolei­sella seinällä. Myös eteisessä oli tulisija. Sen toinen puolikas lienee toiminut myös keittiönä. Eteisestä oli käynti myös ullakolle. Ka= ton materiaali oli useimpien muiden linnoituksen rakennusten tapaan lauta.<o:p>= </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Suuren kivikadun toisella puolen sijaitseva = kolmas tykistön upseeritalo oli aivan samankaltainen kuin kadun toisella puol= en sijaitsevat mutta kapeampi. Rakennuksien julkisivut olivat keskenä&aum= l;n samankaltaisia. Mataline rakennusrunkoineen, korkeine aumakattoineen, katos= sa oven yläpuolella sijaitsevine kattoikkunoineen ja koristelemattomine julkisivuineen rakennukset noudattivat samaa tyyppiä kuin varuskunnan kasarmit lukuun ottamatta vuoden 1779 detaljoidumpaa satulakattoista kasarm= ia. Esimerkiksi tykistön miesten vuonna 1770 rakennetusta kasarmista upseerirakennusten julkisivut erosivat vain kattoikkunoiden määrän suhteen.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn107' href=3D"#= _ftn107" name=3D"_ftnref107" title=3D""><span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </sp= an></a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrannan insinöörikomennuskun= ta ilmoitti vuonna 1799 kapeamman upseerirakennuksen rakennusvuodeksi 1770 ja kahden muun 1771. Rakennukset olisi siis rakennettu jo ennen vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmaa. Muu lähdeaineisto tukee insinöörikomennuskunnan selostuspiirustuksen tietoa, joskin sen mukaan Suuren kivikadun länsipuolen upseeritaloa lienee joko siirretty asemakaavoituksen yhteydessä tai se on muuten rakennettu uudelleen = 211; vuodelle 1780 ajoittuvan kartan mukaan rakennus olisi nimittäin sijain= nut lyhyt pääty Suurta kivikatua vasten, 1790-luvun kartoissa rakennu= s jo kuitenkin sijaitsi pitkä sivu katua vasten. Rakennus ei toisaalta esii= nny kaikissa 1790-luvun kartoissa, esimerkiksi vuonna 1803 rakennus kuitenkin o= li käytössä. Kuitenkaan rakennus ei esiinny vuonna 1807 päivätyssä linnoitusta kuvaavassa insinöörikomennuskunnan kartassa. Näihin lähdemateriaal= issa esiin­tyviin piirteisiin on saattanut olla syynä joko rakennuk­= ;sen huonokuntoisuus tai esim. tulipalot – rakennusta ei siis aina olisi katsottu tarpeelliseksi esimerkiksi asumiskelvottomuuden vuoksi merkitä kartalle<a style=3D'mso-footnote-id:ftn108' href=3D"#_ftn108" name=3D"_ftnr= ef108" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686299"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.8.2 Varuskuntapataljoonan upseeritalot</span></a><span style=3D'mso-ansi-langua= ge: FI'><o:p></o:p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varuskuntapataljoonan yliupseerien käytössä oli linnoituk­sen keskusaukion luoteisnurkassa sijainnut aidattu kortteli, jossa sijaitsi kolme upseeriraken­nusta. Vu= onna 1803 eteläreunassa sijaitsevissa kahdessa rakennuksessa asui esikunta-= ja yliupseereita. Lähempänä linnoitusvalleja sijaitsevassa rakennuksessa (numero 18) asuivat yliupseerit ja keskusaukion reunalla sijainneessa (numero 19) varus­kuntapataljoonan esikuntaupseeri ja papp= i. Kolmas, kort­telin koilliskulmassa sijainnut rakennus (numero 20) oli l= in­noitukses­sa komennuksella olevien, kun­niavartiota pitävien Nevan musketöörirykmentin yliup­seerien käytössä<a style=3D'mso-footnote-id:ftn109' href=3D"#_ftn109" name=3D"_ftnref109" titl= e=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varuskuntapataljoonan upseerirakennukset oli sijoitettu asemakaavallisesti kiintoisasti. Ne sijaitsivat vuoden 1774 asemakaavasuunnitelman edellyttämillä paikoil­la. Pohjoisin, vuonna 1803 Nevan musketöörirykmentin yliupseerien käytössä ollut rakennus sijaitsi vastapäätä insinöörikomennuskunnan kasarmia ja muodosti siten toisen osan keskusaukion pohjoista seinämää. Asemakaavasuunnitel­man mukaan keskusaukion kulman tuli kuitenkin olla umpikulma. Insinöö= ­rikasarmi ja insinööritalo oli siksi liitetty toisiinsa kulmistaan. Komendantintalon osalta aukion umpikulma taas oli muodostettu liittämällä kaksi rakennusta toisiinsa siten, että muodostui U-volyyminen rakennusmassa. Suora­kaiteen muotoisen upseerita= lon osalla kulman ongelma ratkaistiin toisella tavalla. Rakennus oli sijoitettu kortteliin siten, että vain osa siitä sijaitsi varsinaisel­la aidatulla upseeritalojen alueella. Ulos tuleva osa muodosti kulman pohjoiss= ivun. Länsisivu taas muodostettiin upseeritalon seinästä lähtevällä aidalla, joka ulottui aina pääkatujen risteyksessä sijaitsevan toiseen upseeri­taloon asti. Sen pitk&aum= l; kylki muodosti yhdessä rakennusten välisen aidan kanssa umpikulman toisen kyljen. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Up­seerita­lojen välissä o= li aidassa kaksi porttia, joiden arkkitehtonista muotoilua<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>ei valitettavasti voida lähdemateriaalin perusteella määritellä. Kahden keskusaukioon rajautuvan upseeritalon lisäksi koko korttelin laajuisel= la varuskun­tapataljoonan upseeritalojen alueella oli myös kolmas rakennus alueen lounaisnurkassa. Tämä oli sijoitettu päävartion kupeessa sijaitsevan upseeri­talon tapaan pohjois-eteläsuuntaan. Sen pääty oli siten keskusaukion poik= ki kulkevalle poik­kikadulle päin. Myös näiden kahden upsee= ritalon välissä oli aluetta ympäröi­vässä aidassa kaksi porttia<a style=3D'mso-footnote-id:ftn110' href=3D"#_ftn110" name=3D"= _ftnref110" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennukset olivat muiden linnoituksen sotilasraken­nusten tapaan suorakaiteen muotoisia hirsirakennuksia, joi= ssa oli laudoilla katettu aumakatto. Ne olivat uloslämpeäviä kut= en useimmat muutkin rakennukset. Insinööritalon tapaan kahdessa upseeritalossa oli ovien edustalla pihan puolella kuistit. Rakennusten julkisivujen koristeelliset ikkunanpuitteet liittivät rakennukset tyylillisesti aukion toisella puolen sijaitsevaan insinööritaloon= <a style=3D'mso-footnote-id:ftn111' href=3D"#_ftn111" name=3D"_ftnref111" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Pohjakaaval­taan varuskuntapataljoonan upseerirakennukset olivat eri tyyppiä kuin linnoituksen muut sotilasrakennuk­set tai esimerkiksi tykistön upseeritalot. Yhteistä kaikille kolmelle varuskuntapataljoonan upseerien raken­n= ukselle oli, että ne kaikki oli suunniteltu kahden huoneiston rakennuksiksi – siis kahden upseerin asunnoiksi. Insinöörikomen­nusku= nnan kasarmia vastapäätä sijainneen upseerirakennuksen ovet olivat kohti keskusaukiota, etelään. Kummankin oven eteen oli tehty kolmiaskelmaiset ja kolmeen suuntaan laskeutuvat portaat. Huoneistojen pohjakaavat olivat toistensa peilikuvia. Ovesta päästiin eteiseen, joka tulisijasta päätellen toimi myös keittiönä. Eteisestä oli käynti sen vieressä keskusaukion puolella sija= it­sevaan pieneen kamariin ja rakennuksen selkäpuolella sijaitsevaan eteisen ja pienen kamarin yhteenlaskettua pinta-alaa suurempaan huoneeseen. Isossa huoneessa oli kaksi ikkunaa pohjoisen puoleisella takaseinällä ja yksi ikkuna insinöörijouk­kojen kasarmia kohden. Pienessä huoneessa oli vain yksi ikkuna julkisivun puolella. Pihan puolella sijaitse= va osa upseerirakennuksesta oli muuten täysin identtinen keskusaukion puolella olevan kanssa, paitsi että aidatun alueen sisäpuolella olevassa pienessä kamarissa oli kaksi ikkunaa<a style=3D'mso-footnote-= id: ftn112' href=3D"#_ftn112" name=3D"_ftnref112" title=3D"">. </a><o:p></o:p><= /span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuonna 1807 rakennuksen pohjakaavaa muutetti= in sangen voimakkaas­ti. Kadunpuoleiseen huoneistoon jaettiin väliseinillä iso huone kahdeksi pieneksi. Lisäksi avattiin o= vi toiseen huoneistoon. Pihan puoleiseen osaan rakennusta rakennettiin myö= ;s kaksi huonetta lisää ison huoneen pohjoisreunalle sekä niiden eteen käytävä, jonka jatkoksi puhkaistiin uusi uloskäyn= ti tontin sisä­puolelle<a style=3D'mso-footnote-id:ftn113' href=3D"#_= ftn113" name=3D"_ftnref113" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Upseerirakennusten alueen eteläreu­= nan kulmissa sijaitsevat rakennukset olivat pohjakaavaltaan lähes identtis= et<a style=3D'mso-footnote-id:ftn114' href=3D"#_ftn114" name=3D"_ftnref114" titl= e=3D"">. Raken</a>­nuksiin oli pohjoisimman upseeritalon tapaan suunniteltu kaksi huoneistoa. Rakennukset sijaitsivat upseerikort­telin kulmissa symmetrisesti kuistit vastakkain. Kuistien keskellä oli erään säilyneen piirus­tuksen mukaan väliseinä ja sen molemmil= la puolilla pieni huonetila, joka lienee ollut käymälä<a style=3D'mso-footnote-id:ftn115' href=3D"#_ftn115" name=3D"_ftnref115" titl= e=3D"">. Ratkaisu käymälän sijoittamiseen lämmitettyjen tilojen ulkopuolelle, mutta kuitenkin mahdollisimman lähelle asukkaita oli sam= an</a>­tapainen kuin insinöörita­lossa käytetty. Rakennuksien huoneistot olivat toistensa peiliku­via. Yksi huoneisto käsitti aina nelj&aum= l; huonetta ja eteisen, joka toimi myös keittiönä. Pohjoisimman= up­seeritalon pohjakaavan tapaan suurin huone oli sijoitettu aina rakennuksen siihen nurkkaan, joka oli kauimpana eteisestä. Lähes neliönmuotoisen suuren huoneen, "salin", lisäksi huoneis­totyypissä= oli kolme suorakaiteen muotoista pienempää huonetta. Kulku huoneisiin= oli järjestetty siten, että eteisestä oli käynti kahteen pieneen huonee­seen ja niistä edelleen muihin huoneisiin. Siten oviaukot kiersivät lähes neliön muotoisen huoneiston keskellä sijainneita uuneja ja väliseiniä. Upseerirakennusten pohjakaavat olivat muuten samanlaiset, mutta linnoituksen ylätasannet&= shy;ta kiertävän paaluaitauksen vieressä sijain­neessa raken&sh= y;nuksessa oli kahden huoneiston väliseen seinään puhkaistu ovi<a style=3D'mso-footnote-id:ftn116' href=3D"#_ftn116" name=3D"_ftnref116" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Insinöörikomennuskunnan vuonna 1799 laatiman selostuskartan mukaan rakennukset valmistuivat vuosina 1779–1781. Tietoa vahvistaa rakennusten sijainti kaupunkirakenteessa. Vuoden 1774 kaavasuunnitelman jälkeen rakennukset oli raken­nettu siitä päätellen, että ne oli sijoitet­tu asemakaavan mukaisille paikoille, kaupun­kitai­teellisesti tärkeiksi kadun kulmataloiksi<a style=3D'mso-footnote-id:ftn117' href=3D"#_ftn117" name=3D"= _ftnref117" title=3D"">. Raken</a>­nukset olivat myös niin toisten­sa kalt= aisia ja siten sijoite­tut, että ne lienee rakennet­tu osapuilleen s= aman­aikaises­ti. Linnoitus­ta koskeva karttamateriaali ei kuitenkaan anna aivan tarkkaa kuvaa raken­nusten valmistumisajan­kohdasta. Rakennukset eivät vielä esiinny vuonna 1780 päivätyssä kartassa, 1790-luv= un kartoista ne jo löytyvät<a style=3D'mso-footnote-id:ftn118' href=3D"#_ftn118" name=3D"_ftnref118" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></= p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuosisadan vaihteessa rakennuksissa suoritet= ­tiin suurehkoja korjaustöitä. 1800-luvun alussa rakennukset olivat edelleen käytössä, joskin vastapäätä insinöörijoukkojen kasarmia sijainnut upseeritalo purettiin jo 1810-luvul­la<a style=3D'mso-footnote-id:ftn119' href=3D"#_ftn119" name=3D"_ftnref119" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686300"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.9 Mu= ut sotilasrakennukset</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:= p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ruotsalaiskauden tapaan venäläiset joukot rakensivat linnoitukseen runsaasti myös muita kuin majoitukseen käytettyjä rakennuksia. Näistä oli suurin osa tehty puu= sta. Kuitenkin tehtiin muutamia ruutikel­lareita, makasiineja ja esimerkiksi paja tiilestä ja harmaakivestä. Varuskunta tarvitsi käyttöönsä linnoituk­sessa suuren määr&au= ml;n makasiineja jo Lappeenrannan strate­gisesti tärkeän sijainnin= kin vuoksi. Lappeenrannan makasiineissa tarvikkeet nimittäin olivat Ruotsin hyök­käystä ajatellen riittävän etäällä Kymijoella sijainneesta rajasta ja toisaalta taas Ruotsiin hyök­käystä ajatellen hyvien kulkuväylien varrella sekä helposti saatavilla.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrannan makasiineista oli kaksi linnoi= tuksen pohjoisreunaan rakennettua tehty harmaakivestä (numerot 21 ja 22). Rakennus­työt tapahtuivat vuosina 1802–1803<a style=3D'mso-f= ootnote-id: ftn120' href=3D"#_ftn120" name=3D"_ftnref120" title=3D"">. Alueella oli aie= mmin sijainnut vuonna 1757 valmistunut puinen tykistövarasto</a><a style=3D'mso-footnote-id:ftn121' href=3D"#_ftn121" name=3D"_ftnref121" titl= e=3D"">. Nykyisin museorakennuksina toimivissa kivimakasiineissa säilytettiin linnoitukseen sijoitettuja tykkejä – haupitseja, mörssä= ;</a>­reitä, kolmen naulan falkonet­teja ja Coehoornin mörssä­reit&aum= l; – milloin ne eivät olleet vallien tykkiasemilla. Myös tykki= en vaatimat puiset alustarakenteet, platformit, ja muut tykistön tarvik&s= hy;keet vaativat runsaasti tilaa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn122' href=3D"#_ftn12= 2" name=3D"_ftnref122" title=3D"">. Rainer Knapas on huomannut rakennuksien noudattavan tykistö- ja linnoitus</a>­toimiston laatimaa uutta sot= ilas­rakennusten pohjakaava­tyyppiä. Pohjakaavaa käytettiin niin kasarmeissa k= uin makasiinirakennuksissakin. Tyypille oli ominaista koko rakennuksen mittainen avoin sisätila, jota pilaririvistö jakoi pituussuunnassa. Kasar&s= hy;mirakennuksessa rakennuksen keskellä sijaitsi vielä poikittainen etei­nen<a style=3D'mso-footnote-id:ftn123' href=3D"#_ftn123" name=3D"_ftnref123" titl= e=3D"">. Lappeenrannassa pohjakaavaa käytettiin myös tykistön vuonna vuonna 1800 valmistuneessa puukasarmis</a>­sa<a style=3D'mso-footnote-i= d: ftn124' href=3D"#_ftn124" name=3D"_ftnref124" title=3D"">. </a><o:p></o:p><= /span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Hirsirakenteisia muona- ja varastomakasiineja linnoituk­sessa oli ruotsalaiskauden tapaan runsaasti. Isoko­koisia, aumakattoisia muonavarastoja sijaitsi linnoituksen yläta­santeella kolme kappaletta. Näistä eteläisimmän eli pääportin lähellä sijainneen makasiinin kohdalla on makasiini (numero 23) jo 1750-luvulle ajoittuvissa linnoitusta kuvaavissa kartoissa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn125' href=3D"#_ftn125" name=3D"_ftn= ref125" title=3D"">. Toinen, hieman pienempi muonamakasiini sijaitsi komendantintal= on edustan aukion länsireunassa lähellä linnoitusvalleja (numero 24). Rakennus oli eteläportin makasiinin tapaan sijoitettu vuoden 1774 kaavasuunnitelman regulari</a>­teetis­ta poikkeavasti – itse asiassa se katkaisi kaavasuunnitelmassa suunnitellun pääaukion eteläpuolisen poikkikadun keskeltä. Siten myös se lienee rakennettu ennen 1770-luvun kaavoitusta. Kolmas muona­makasiini sijaitsi ylätasan­teen luoteisnurkassa, kivisten sotilaskasarmien ja rinteen yläreunaa kiertävän paalutuk­sen välissä (nume= ro 25). Myös tämä makasiini poikkesi asemakaaval­liselta sijainnil­taan vuoden 1774 asemakaavasuunnitelman regulari­teetista. Kolme suurta muonamakasiinia rakennettiinkin Pietarissa säilytettä= ;vän atlaksen tietojen mukaan vuonna 1772 – siis vain vähän ennen uuden asemakaavasuunnitelman laatimista<a style=3D'mso-footnote-id:ftn126' href=3D"#_ftn126" name=3D"_ftnref126" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Hirsirakenteisten ja aumakattoisten makasiin= ien hirsiseiniä oli tuettu pystyparruilla, jotka samalla jäsentiv&aum= l;t pitkää seinäpintaa. Ilmeisesti myös rakennusten ullakot olivat käytössä, sillä varastoissa oli julkisivun puole= lla kaksi kattoikkunaa. Sisätilat oli jaettu kolmeen erilliseen osastoon, johon kuhunkin oli vain yksi sisäänkäynti joko pää= dyistä tai julkisivun puolelta. Ainakaan julkisivupiirustuksiin ei ollut merkitty rakennuksissa olleen ikkunoita katto-ikkunoita lukuun ottamatta<a style=3D'mso-footnote-id:ftn127' href=3D"#_ftn127" name=3D"_ftnref127" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Muonavarastojen lisäksi venälä= ;iset joukot rakensivat linnoitukseen myös muita varastoja. Insinöörikomennuskun­nan tontilla oli isohko, tontin kulmaan sijoitettu L-volyyminen varasto (numero 26). Insinöörikomennuskunnalla oli myös aivan Savonlinnan portin = eli linnoituksen pohjoisimman portin vieressä pieni neliön muotoinen hirsirakenteinen vaja kalkkivarastona (numero 27). Niemen luoteisosan ranta-alueella sijaitsi kolmen varas­toraken­nuksen ryhmä. Näistä pohjoisin oli lautarakenteinen, tykistön käytössä ollut varalavetti- ja platformivaja (numero 28). Sen eteläpuolella sijaitsivat ennen tykistön uusia kivimakasiineja käytössä ollut isokokoinen vaja­rakennus (numero 29) sekä sitä hiukan pienempi varuskun­tapatal­joonan varasto (numero 30). <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varastojen lisäksi sotilaat tarvitsivat erilaisia työ­tiloja. Varuskuntapataljoonan käytössä oli linnoitusval­lien juuressa, nykyisen kaupunginlahden rannalla, kolme verstasrakennusta (numerot 31, 32 ja 33). Tykistöllä oli työ= paja (numero 34) yläta­santeen pohjoisosassa kivisten makasiinien vieressä sijaitsevassa korttelissa. Suorakai­teen muotoinen ja aumakattoinen rakennus sijaitsi poik­kikadun varrella pitkä sivu k= adun suuntaisesti. Insinööri­komennuskunnan miehistöllä = taas oli verstashuone in­sinööritalon liitän­näisen&= auml; sijaitsevassa kasarmissa. Pienempiä puutöitä tehtiin talvisin myös insinöörijouk­kojen tontilla L-volyy­misen vara= ston ja kasarmin välisessä tallirakennuksessa sijaitsevassa varastohuoneessa (numero 35). Myös pihan toisella puolen sijaitsevassa piharakennuksessa oli talli (numero 36). Insinöörijoukkojen talli= en lisäksi kuului komendantin talon yhteyteen talli (numero 37). Se sijai= tsi komendantin kivitalon takana, pääty vesiportilta päävartiolle johtavaa katua vastaan. Vielä oli rakennettu erikseen upseerien hevosille talli. Se ja sen yhteydessä sijainnut vaja oli sijoitettu vastapäätä varuskuntapatal­joonan pohjois= in­ta upseeritaloa, poikkikadun toiselle puolelle (numero 37)<a style=3D'mso-foot= note-id: ftn128' href=3D"#_ftn128" name=3D"_ftnref128" title=3D"">.</a><o:p></o:p></= span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen varuskunta tarvitsi myös joitakin erityis­rakennuksia. Tykistön käytössä oli pitkänomainen, kapeam­milla päätykamareilla varustettu laboratorio, "artil­lerijskaja lablatorija"<a style=3D'mso-fo= otnote-id: ftn129' href=3D"#_ftn129" name=3D"_ftnref129" title=3D"">. Se oli turvallisuussyistä sijoitettu niemen itäise</a>lle ranta-alueelle, jonkin matkaa vesiportista etelään (numero 38). Samoin paloturval= ­lisuuden takia tykistön paja sijaitsi itärannas­sa neljän­nen patterin vieressä (numero 39). Paja oli raken­nettu ennen suurten linnoitustöi­den alkua vuonna 1770. 1800-luvun alussa se mainittii= n jo huonokun­toiseksi<a style=3D'mso-footnote-id:ftn130' href=3D"#_ftn130" name=3D"_ftnref130" title=3D"">. Myös insinöörikomennuskunna= lla oli paja (numero 40). Se sijaitsi insinöö</a>­rikomennuskunnan to= ntin etelä­reunassa, vastapäätä kadun toisella puolen ol= evaa komen­dantin talon tallia. Rakennus sijaitsi keskellä varuskun­= ;nan tiiveintä asutusta, mutta sitä ei ilmeisesti kuitenkaan tiilisenä rakennuksena pidetty palovaarallisena. Rakennus oli neli&oum= l;n muotoinen ja sen aumakat­to oli katettu kattotiilillä. Linnoituksen käymälärakennuksista voidaan mainita ylätasanteen etel&= auml;osan kolmen kasarmirakennuksen takana sijainnut rakennus (numero 41)<a style=3D'mso-footnote-id:ftn131' href=3D"#_ftn131" name=3D"_ftnref131" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varuskunnan käytössä oli my&o= uml;s ruutikellareita. Tilavuudeltaan 2 000 puudan kellari (yksi "pud" = on 16.38 kg) rakennettiin vuonna 1792 Nikolain etulinnakkeeseen kasarmirakennuksesta itään (numero 12). Toinen Lappeenran­nan varuskun­tatykis­töhallinnon ruutikellari sijaitsi aivan linno= ituk­sen ylätasanteen koillisnurkassa (numero 42). Kellarin välitön ympäristö oli jätetty rakentamatta; lähimpänä sitä sijaitsivat tykistön kivimakasiinit ja tykkimiesten kasarmi. Vuonna 1779 rakennettuun kellariin mahtui 4 154 puutaa ruutia. Kolmas venäläisen kauden ruutikel­lari sijaitsi linnoitusniemen luoteisnurkassa, viidennen redutin takana (numero 43). Se oli Saimaan laivastohallin­non käytössä. Kellari oli rakennettu alun perin vuonna 1764. Vuoden 1795 korjaustöiden jälkeen kellariin ma= htui ruutia 1 500 puutaa. Yhteistä ruutikellareille oli, että ne olivat pääosin kiviraken­teisia ja niiden katot olivat maalla ja turpeella katet­tuja. Kattomuoto oli satulakatto lukuun ottamatta viitosredutin vieressä sijainneen kellarin mansardikattoa. Rakenteissa pyrittiin mahdollisimman suureen lujuuteen, seinät olivat tuetut ja ka= tot holvatut. Suorakaiteen muotoisiin kellareihin oli käynti pää= dystä, sivuilla ja toisessa päädyissä sijaitsivat tuuletus­auko= t<a style=3D'mso-footnote-id:ftn132' href=3D"#_ftn132" name=3D"_ftnref132" titl= e=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoitukseen oli rakennettu useita pieni&au= ml; vartioraken­nuksia (numero 44). Pääportin luona, jossa linnoitusvallien syvyys oli suurempi kuin muualla, oli mäen alareunass= a, kohdassa jossa vallitukset alkoivat, puomi ja sen vieressä var­tio= rakennus. Samojen piirustusten mukaan valmistetut puiset var­tiorakennukset sijaitsivat etuvarustuksis­sa Paldossa ja Kim­pisessä. Pyramidikattoiset vartiorakennukset koostuivat ulos­lämpeäv&a= uml;stä huoneesta ja koko rakennuksen levyisestä eteisestä, jolle on selkeä ver­tailukohta päävartion ja Viipurin portin corp= s de garden julkisivu­puolen arkadik­äytävissä. Vartiorakennuksia kuvaavien piirus­tusten mukaan eteiset kopeissa olivat kuitenkin suljet­tuja, eivät siis kivisten vartiorakennusten tapaan avoimia pylväskäytäviä. Eteisestä avautui ulos ovi= ja ikkuna-aukot sen molemmilla puolin<a style=3D'mso-footnote-id:ftn133' href=3D"#_ftn133" name=3D"_ftnref133" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ennen päälinnoituksen ulkopuolella sijainneiden Saimaan laivaston rakennusten käsittelemistä voidaan vielä tarkastella mitä muita julkisia rakennuksia linnoitusniemellä vuosisadan vaihteessa oli.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686301"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.10 M= uut julkiset rakennukset</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></= o:p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varsinaiseen linnoitukseen oli merkitty siviiliasukkaiden käytössä olevia rakennuksia viiteen kortteliin. Näistä yksi sijaitsi ortodoksisen kirkon ja komendant= in talon välissä, yksi insinöörikomennuskunnan käytössä olevan alueen takana ja kaksi aivan linnoitusniemen ylätasanteen pohjoisosassa. Siviilihallinnolla oli vielä ruotsala= isen kauden kaupungin jäänteenä länsirannassa tullirakennuks= ia, koulu, kämnerin­kamari sekä keskushallinnon rakennuksia maahe= rran talon paikalla (numerot 45)<a style=3D'mso-footnote-id:ftn134' href=3D"#_ft= n134" name=3D"_ftnref134" title=3D"">. Maaherran taloa oli korjattu 2 800 hopeata= larilla jo vuonna 1745. Myös useat muut ruot</a>­salaisen kauden julkiset rakennukset rakennettiin en­tisille paikoilleen länsirantaan pääosin 1740-luvulla. Näistä kämnerinkamarin rakentamisen yh­teydessä vuonna 1746 maistraatti vaati rakennukseen "italialaisen tyylin" mukaisen ulkokaton eli säterikaton. Rakennus oli muutenkin komea peiliovineen ja istuntosalin kuusine ikkunoine= en. Rakennuksessa toimi aluksi myös Lappeenrannan koulu<a style=3D'mso-foo= tnote-id: ftn135' href=3D"#_ftn135" name=3D"_ftnref135" title=3D"">. </a><o:p></o:p><= /span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Siviiliasutuksen siirtyessä esikaupunke= ihin 1770-luvun kaavoituksen yhteydessä jäivät kaupunkilaisten julkiset rakennukset kuitenkin aluksi linnoitukseen. Täältä = ne rakennusten rappeutuessa siirrettiin Suuren esikaupungin läheisyyteen. Viimeisenä länsirannan rakennuksista säilyi entinen maaherran residenssi. Sitä käytettiin 1800-luvulla linnoitukseen sijoitetun vankilan virkailijoiden asuin­rakennuksena; myöhemmin rakennus jäi pois käytöstä ja paloi vuonna 1972.<o:p></o:p></spa= n></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupunkikuvan kannalta tärkeimmät rakennukset sotilas­rakennusten ohella olivat kuitenkin luterilaisen ki= rkon palamiseen 1790-luvun alussa asti Suuren kivikadun vastak­kaisilla puol= illa sijainneet kirkkorakennukset. Linnoituk­sen ortodoksinen kirkko (numero= 46) liittyi venäläisten joukkojen saapumiseen Lappeenrantaan. Ensim&s= hy;mäinen ortodok­sinen kirkko rakennettiin vuosina 1742–1743. Kirkko oli p= uura­kenteinen, ja se oli tehty varuskun­nalle<a style=3D'mso-footnote-id:ftn136' href=3D"#_ftn136" name=3D"_ftnref136" title=3D"">. Kirkosta on säilyny= t Viipurin kuvernementin ark</a>­kiteh­dinviras­ton arkkitehdin Karl Pauli= nin laatima piirustus<a style=3D'mso-footnote-id:ftn137' href=3D"#_ftn137" name=3D"_ftnref137" title=3D"">. Juhani Tasihin liittää kirkon ortodoksisessa kirkkotraditiossa uudenlaiseen, Pietarista vaikutteensa saaneeseen länsitornil</a>­liseen pitkit­täis­kirkkot= yyppiin. Hänen mukaansa Lappeen­rannan kirkko oli Suojärvelle vuosien 1716–1727 välisenä aikana raken­netun kirkon jälke= en ikäjärjestyksessä toinen uutta pietarilaistyyppiä edust= anut kirkko Suomessa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn138' href=3D"#_ftn138" name=3D"_ftnref138" title=3D"">. </a>­ Nykyinen Neitsyt Marian suojeluk= ­selle pyhitetyn kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1782 ja kirkko vihittiin ortodok­sisen seurakunnan his­toriikkikirjan mukaan 26. elokuuta 17= 85. Tällöin valmis­tuneeseen tiili­rakenteiseen kirkkoon maht= ui 150 henkeä. Kansan keskuudes­sa kiertäneen tarinan mukaan kir= kon raken­tamiseen osallistui myös kreivi Suvorov. Kirkkoa laajen­= nettiin vielä vuonna 1901<a style=3D'mso-footnote-id:ftn139' href=3D"#_ftn139" name=3D"_ftnref139" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrannan ortodoksisen kirkon ulkoarkkitehtuurille ominaista julkisivutematiikkaa käytettiin Vanhassa Suomessa pääasiassa sotilas­raken­nuksissa. Tyyli oli luonteeltaan ylhäältäpäin, Pietarista, johdetun keskush= al­linnon taholta tuotua rakennustyyliä. Paikallisen raken­nustavan ja provinssik­lassismin eroa havainnollistavat linnoitukseen rakennetun ortodoksisen kirkon ja Viipurin esikaupunkiin rakennetun uuden luterilaisen kirkon eroavaisuu­det. Ortodoksinen kirkko oli suorakaiteen muotoisella runkohuoneella varustettu tiilikirkko provins­siklassismille ominaisine tornikattoineen ja pilasterei­neen. Luterilainen kirkko oli puinen kaksoisristikirkko, joka oli saanut myös klassistisia vaikutteita, mut= ta Tuk­holman ja Haminan kautta. Ortodok­sisen kirkon edustaes­sa uutta, ylhäältäpäin tuotua arkkitehtuuria Juhana Salosen rakentama kirkko edusti kansanomaisen ja paikal­lisen rakennus­tavan huipentumaa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn140' href=3D"#_ftn140" name=3D"_f= tnref140" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h3><a name=3D"_Toc150686302"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.5.11 S= aimaan laivaston rakennukset</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p><= /o:p></span></h3> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Saimaan laivaston puurakennukset oli rakenne= ttu päälinnoituksen ulkopuolella "Meriesikaupunkiin". Meris= o­tilaiden majoi­tusrakennukset olivat alkuun vain yksit­täisiä Hauh= on rantaan rakennettuja tupia<a style=3D'mso-footnote-id:ftn141' href=3D"#_ftn= 141" name=3D"_ftnref141" title=3D"">. Myöhemmin kuitenkin paikalle rakennet= tiin suuri matruu</a>­sikasarmi, sairaala ja muita rakennuksia.<o:p></o:p></= span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennukset sijaitsivat linnoitusniemen länsipuolella useassa paikassa. Tyysterniemen puolella oli osaston komentajan seitsemän erillisen rakennuksen ryhmittymä, Pallon etulinnakkeesta etelään ja Nikolain linnakkeesta länteen sijaitsi toinen suurempi rakennusryhmittymä, jossa sijaitsivat omalla aidatulla pihalla matruusikasarmi, vastapäätä sitä keittiö ja pihan kulmissa kaksi käymälää sekä omalla pihallaan sairaalarakennus piharakennuksineen. Kauimpana eteläs= sä sijaitsivat venevajat ja varastot omalla aidatulla alueellaan. Näist&a= uml; rakennusryhmittymistä erilleen alueiden välisille teille ja esikaupunkeihin oli vielä sijoitettu lähinnä vartio- ja varastorakennuksia sekä upseerien asuinrakennuksia.<o:p></o:p></span><= /p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Laivaston rakennuksia ei ollut sijoitettu linnoitusniemen rakennusten tapaan säännölliseen asemakaavaa= n, vaan rakennukset seurasivat rantaviivaa. Rakennuksia yhdisti toisiinsa rann= an mukainen tie, joka matruusikasarmin kohdalla haarautui venevajoille ja maantielle johtavaksi <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>tieksi<a style=3D'mso-footnote-id:ftn142' href=3D"#_ftn142" name=3D"_ftnref142" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennuksista on säilynyt kuvaus vuodel= ta 1807, jolloin arkkitehti Andrei Saharov vieraili Lappeenrannassa.<o:p></o:p></spa= n></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Amiraliteetti oli määrännyt Saharovin jo syksyllä 1806 tekemään katselmuksen Lappeenrann= an tullirakennuksissa ja valvomaan kyseisenä vuonna amiraliteetin rakennuksien valmistumista Lappeenrannassa. Saharov ei kuitenkaan muiden kiireidensä vuoksi ehtinyt kaupunkiin kuin helmikuussa 1807. </span><s= pan style=3D'font-family:Wingdings;mso-bidi-font-family:Wingdings;mso-ansi-lang= uage: FI'>n</span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>uiskin lainauksen mukaan S= aharov kuvasi Lappeenrannan satamaa seuraavasti: "Kymmenen puista vajaa tykkiveneiden säilytykseen ja korjaamiseen, keskenään pikku = alukset...". Tämän runollisen kuvauksen ohella Saharov mainitsi satamassa olev= an – ilmeisestikin juuri rakenteilla tai juuri valmistumassa – sairaalan, johon kuuluivat muun muun muassa apteekki, keittiö, leipomo, materiaalivarasto ja ruumishuone. Sairaalassa oli Saharovin mukaan erillinen palvelija- ja varasto-osasto<a style=3D'mso-footnote-id:ftn143' href=3D"#_f= tn143" name=3D"_ftnref143" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Arkkitehtina myöhemmin suurta mainetta niittänyt Saharov laati vuonna 1807 myös joitakin piirustuksia Lappeenrannan laivaston rakennuksiksi. Piirustukset ovat säilyneet Pietarissa laivaston keskusarkiston Lappeenrannan laivaston rakennuksia kuvaavassa piirustussarjassa. Saharovin osuus piirustuksista on kuitenkin vähäinen. Suurimman osan piirustuksista on allekirjoittanut "Arkkitehti ja kollegioasessori von Stempel", ne ajoittuvat vuosi= in 1805–1807. Piirustusten mukaan kaikki Saimaan laivaston rakennukset olivat puurakenteisia ja niissä oli lautakatto<a style=3D'mso-footnote= -id: ftn144' href=3D"#_ftn144" name=3D"_ftnref144" title=3D"">. Laivaston keskus= arkiston piirustussarjassa kuvatuista rakennuksista ainakin matruusikasarmi ja saira= alan vieressä sijainnut leipomo oli rakennet</a>tu piirustusten kuvaaman pohjakaavan muodossa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn145' href=3D"#_ftn145" name=3D"_ftnref145" title=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Matruusikasarmia koskevan piirustuksen allekirjoitti von Stempel, piirustukseen ei kuitenkaan merkitty päiväystä. Puusta rakennettuun yksikerroksiseen ja aumakattoiseen rakennukseen oli sijoitettu runsaasti majoitustilaa – piirustuksen tekstin mukaan 300 ihmiselle. Yli 40 sasenin pituisessa rakennuksessa oli 12 isoa tupaa ja kolmen eteisen jatkona kolme pienempää tupaa. Kutakin kohden oli aina yksi tulisija ja makuulaverit kier­sivät tupaa. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Sisäänkäynnit sijaitsivat kasarmipihan puolella, eteisistä kuljettiin niiden molemmilla puolin sijaitseviin tupiin ja näistä edelleen seuraaviin tupiin. Aina eteisen, yhden pienen ja neljän ison tuvan välissä oli väliseinä. Siten kasarmi jakaantui kolmeen erilliseen majoitusloh= koon, joihin oli mahdollista kuhunkin sijoittaa 100 miestä. Pohjakaava oli periaatteessa aivan samankal­tainen kuin linnoitus­niemelle 1770-luvulla rakennetun satulakat­toisen kivi­kasarmin plaani. <o:p= ></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kasarmin rannanpuoleista julkisivun pitkää ikkunariviä rytmittivät eteisten kohdan harvempi ikkunaväli, savupiiput ja kattoikkunat. Kattoikkunoihin oli von Stempe= lin allekirjoittamassa piirustuksessa piirretty, kaikitenkin viitteenä laivastoon, pyöreät kajuutan ikkunoita muistuttavat ikkunat<a style=3D'mso-footnote-id:ftn146' href=3D"#_ftn146" name=3D"_ftnref146" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Matruusikasarmin tontin kulmissa sijaitsevat käymälärakennukset olivat von Stempelin vuonna 1806 päivätyn piirustuksen mukaan korkeita aumakattoisia rakennuksia, joiden katolle oli vielä sijoitettu kaksi tuuletustorvea. Rakennusten = korkeus johtui siitä, että lattioita oli korotettu jätteiden poiston helpottamiseksi. Rakennuksiin oli kaksi sisäänkäyntiä, valoa rakennuksiin saatiin sivuseinien ikkunoiden ja kattoon ripustettavan lyhdyn avulla<a style=3D'mso-footnote-id:ftn147' href=3D"#_ftn147" name=3D"= _ftnref147" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Käymälöitä varten on my&= ouml;s Andrei Saharovin allekirjoittama suunnitelma seuraavalta vuodelta. Saharovin suorakaiteen muotoinen puurakennus oli myös korkea. Rakennukseen oli v= ain yksi sisäänkäynti, jonka yläpuolelle Saharov sijoitti kaari-ikkunan. Kaaren yläpuolelle oli muotoiltu päätykolmio = ja mittasuhteisiin hyvin sopiva kahdeksankulmainen tornimainen tuuletustorvi, lanterni. Kokonaisvaikutelma oli klassisistinen, suorastaan temppeliarkkitehtuuriin viittaava<a style=3D'mso-footnote-id:ftn148' href=3D"#_ftn148" name=3D"_ftnref148" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Matruusirakennuksen keittiö oli muiden rakennusten tapaan puinen, suorakaiteen muotoinen rakennus. Laivaston keittiöistä on laivaston keskusarkiston sarjassa säilynyt ka= ksi piirustusta. von Stempel allekirjoitti vuonna 1805 piirustuksen, joka kuvasi pientä keittiörakennusta. Keittiö oli piirustuksen mukaan suorakaiteen muotoinen ja aumakattoinen rakennus. Rakennusten ulkonäölle oli matalan rungon ja korkean katon ohella luonteenoma= ista päädyistä korkealle katon yläpuolelle nousevien kahden uunin piiput. Keittiö ei kokonsa puolesta voinut olla matruusikasarmin keittiö, vaan oli joko Tyysterniemessä tai venevajojen luona sija= innut keittiö<a style=3D'mso-footnote-id:ftn149' href=3D"#_ftn149" name=3D"_= ftnref149" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Matruusikasarmin iso keittiö- ja varastorakennus<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>oli pohjakaav= altaan samanlainen kuin sairaalan keittiö ja leipomo. Se oli vuodelta 1805 ol= evan piirustuksen mukaan suorakaiteen muotoinen ja aumakattoinen rakennus. Rakennuksen toisessa päässä sijaitsivat neljä uunia ja toisessa päädyssä oli tulisijat kuudelle keittopadalle ja varastotilat<a style=3D'mso-footnote-id:ftn150' href=3D"#_ftn150" name=3D"_= ftnref150" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Sairaalarakennuksesta ja sen vieressä sijainneesta sivurakennuksesta, jossa oli muun muassa asuintiloja ja apteek= ki, sekä tontin kulmien varusvarastoista ei tiedossani ole piirustuksia. Linnoitusupseerien karttojen mukaan sairaalarakennus oli muiden rakennusten tapaan aumakattoinen ja suorakaiteen muotoinen. Matruusikasarmista poiketen rakennuksen kaksi porstuallista oviaukkoa olivat rannan puolella, pois piha= piiristä<a style=3D'mso-footnote-id:ftn151' href=3D"#_ftn151" name=3D"_ftnref151" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Laivaston vajoista, joita piirustuksissa kutsuttiin nimellä "sarai", ei laivaston keskusarkiston piirustuskokoelmassa ole esitetty kuin rakennusten pohjakaava. Kymmenen sas= enia pitkät ja neljä sasenia korkeat rakennukset oli pohjakaavan mukaa= n tehty pystyparrujen varaan rakennetuista seinistä. Seinämateriaali lien= ee ollut lauta. Samaan tapaan oli rakennettu myös pienemmät, nelj&au= ml; sasenia pitkät ja kolme sasenia leveät materiaalivarastot<a style=3D'mso-footnote-id:ftn152' href=3D"#_ftn152" name=3D"_ftnref152" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Varastomakasiinille laivaston keskusarkiston piirustussarjassa esiintyy jälleen kaksi vaihtoehtoista ehdotusta: von Stempelin puinen, neliönmuotoinen ja aumakattoinen versio ja Saharovin vastaava pyramidikattoinen suunnitelma. Molemmat piirustuksen oli päivätty vuonna 1807. Tiedossani ei ole kumpi suunnitelmista tote= utettiin. Joka tapauksessa venevajojen luona sijaitsi sekä varusvarasto että muona- ja tykistömakasiini. Niiden ohella alueella oli vanha ja uusi keittiö ja palokalustovaja. Ilmeisesti alueella oli lisäksi my&ou= ml;s tervankeittämö<a style=3D'mso-footnote-id:ftn153' href=3D"#_ftn15= 3" name=3D"_ftnref153" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Laivaston upseerirakennuksista on vuodelta 1= 817 olevassa kartassa säilynyt rakennusten pohjakaavoja esittelevä piirustus. Kolmesta upseerirakennuksesta yksi oli pohjakaavaltaan u-volyymi= nen ja kaksi suorakaiteen muotoisia. U-volyyminen oli muissakin kartoissa esiin= tyvästä harvinaisesta pohjakaavastaan päätellen Tyysterniemessä sijaitsevan laivaston komentajan asunnon pohjakaava, kaksi muuta sopivat pohjakaavaltaan matruusikasarmilta pohjoiseen sijainneisiin rakennuksiin. Pienempien rakennusten pohjakaavat muistuttivat päälinnoituksen tykistön upseerien asuinrakennuksia. Isossa, esiupseerille tarkoitetus= sa rakennuksessa taas oli huoneet järjestetty linnoituksen insinööri- ja komendantintalon tapaan: sisäänkäynt= i ja pienemmät, keittiön ja palvelijoiden käytössä olle= et huoneet olivat pihan puolelta ja suuremmat edustushuoneet olivat sarjassa julkisivun puolella<a style=3D'mso-footnote-id:ftn154' href=3D"#_ftn154" name=3D"_ftnref154" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Upseerirakennuksista on myös säily= nyt kiinnostava piirustus vuonna 1811 koulurakennukseksi ostetusta Viipurin esikaupungin eteläkulmassa sijainneesta vanhasta laivaston upseerirake= nnuksesta. Kaupunkirakenteen laidassa sijainneen rakennuksen julkisivukuva kertoo rakennuksen tontin olleen aidattu korkealla lauta-aidalla, jossa oli sek&au= ml; ajo- että kulkuportti. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurin silmiinpistä= ;vin piirre oli korkea aumakatto<a style=3D'mso-footnote-id:ftn155' href=3D"#_ft= n155" name=3D"_ftnref155" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Saimaan laivasto toimi Lappeenrannassa Suomen sotaan asti, ja sen rakennukset jäivät sinne vielä sodan jälkeenkin. Rakennukset kuitenkin rappeutuivat nopeasti. Jo vuonna 1817 oli osa rakennuksista sortunut ja osa purettiin<a style=3D'mso-footnote-id:= ftn156' href=3D"#_ftn156" name=3D"_ftnref156" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h2><a name=3D"_Toc150686303"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.6 Kaupunkirakenteen erityispiirteitä venäläisellä kaudell= a</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></h2> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrannan siirryttyä Venäj&aum= l;n alaisuuteen sen kaupun­kirakenteen muotoutumiseen alkoivat vaikuttaa venäläiset viranomai­set. Venäläisen kauden alussa = ei kaupungin ulkoiseen asuun kiinnitetty erityisempää huomiota. 1740= -luvun kuluessa rakennettiin tuhoutuneet ruotsalaisen kauden tärkeimmät hallintoraken­nukset entisille paikoil­leen.<a style=3D'mso-footnot= e-id: ftn157' href=3D"#_ftn157" name=3D"_ftnref157" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[22]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Läns= iran­nassa rakennettiin myös yk­sityiset, lähinnä porvareiden omistuksessa olleet talot ruotsalaisen kauden Maaherrankadun varteen. Kaupu= nkiin ei siis sen hävit­tämisen jälkeen laadittu vielä uu= tta asemakaavaa. Ruot­salaisen kauden asemakaavaa ei kuitenkaan noudatettu niemen ylätasanteella, "yläkau­pungissa", vaan siellä rakennettiin ainakin sotilasraken­nuksia kaavasta piittaama= tta. "Yläkaupungin" katuverkko kuitenkin säilyi ainakin pääkadun ja itäisen pitkittäiskadun osalta ruotsalaisen kauden paikoilla.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn158' href=3D"#_ftn158" name=3D"_ftnref158" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[23]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p= ></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ensimmäinen venäläisen kauden= kaava laadittiin vasta vuonna 1758. Kaavan mukainen katuverkko noudatti edelleen = ruot­salaista 1720-luvun kaavaa. Kaupunki oli ruotsalaisen kauden tapaan jakautunut ylätasanteen kaupunkiin ja länsirannan hallinnolliseen ja kaupalliseen keskukseen, "alakaupunkiin", sekä "itäkaupungin" ranta-alueilla sijait­sevaan asutuk­s= een. Länsirannan "alakaupungin" kaupunkirakenne oli kaikesta päättäen parhaiten säilynyt ruot­salaisen kauden muodossa. Siellä sijaitsi edelleen tiiviisti rakennettu ja leveä, pohjoisesta torille ja entiselle maaherran talolle johtava katu. Kuitenkaan poikkikatujen säilymi­sestä ei voida tehdä varmoja päätel­miä. Tori julkisine raken­nuksineen oli pitkälti ruot­salaisen kauden asussa. Ruotsalaisesta kaudesta poik= eten alakaupungin rantaviivaa ei enää korostanut koko rannan pituinen leveä laituri, vaan tilalle oli rakennettu pis­tolaiturit. <o:p></= o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Myös ylätasan­teen katuverkko säilyi vuoden 1758 kaavassa pitkittäis­katujen osalta ruotsalaisen kauden asussa. Suurin muutos aikaisempaan vuoden 1758 kaavassa= oli pääkadun varteen muodostettu pääkadun suuntainen pitkit= ­täinen aukio. Aukion toisen reunan muodosti pääkatu, toista, länsipuolella sijaitsevaa puolta reunustivat rakennukset siten, ett&au= ml; aukiosta siltä osin muodostui umpikulmainen. Aukiolle ei ole vastinetta samaan aikaan Suomessa laa­dituissa kaavoissa. Sen lähtö­= kohtana onkin pidettävä venäläisissä kaupungeissa taval&sh= y;lista pääkadun varrella sijaitsevaa kauppatoria.<a style=3D'mso-footnot= e-id: ftn159' href=3D"#_ftn159" name=3D"_ftnref159" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[24]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> <o:p></o:= p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrantaa pikkuvihan jälkeen kuvaav= an niukan kartta­materiaa­lin perusteella ei voi vielä tehdä tarkkoja päätelmiä kaupunkirakenteesta vuoden 1758 kaavan la= ati­misen jälkeen. Karttojen mukaan asutus oli niin harvaa, että tiivist&au= ml; katutilaa ei voinut muodostua ylätasan­teen pääkadun var= teen ainakaan kaupungin eteläosassa; katutila olisi karttojen mukaan ollut pääkadun itäpuoli­sella pitkittäiskadulla ja länsirannan pitkittäis­kadulla tiiviimpi. Yläkaupungin t= orin reuna oli myös rakennettu tiiviiksi. Karttojen mukaan kaupungissa oli runsaasti ruutukaavan vastaisesti sijoitettuja rakennuksia.<a style=3D'mso-= footnote-id: ftn160' href=3D"#_ftn160" name=3D"_ftnref160" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[25]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> <o:p></o:= p></span></p> </div> <span style=3D'font-size:12.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-fareast-f= ont-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'><br clear=3Dall style=3D'page-break-before:always;mso-break-type:sec= tion-break'> </span> <div class=3DSection6> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Joitakin lisätie­toja saadaan kesällä 1760 kaupungis­sa käyneen mat­kailijan Abrah= am Hülphersin muistiinpanoista. Hän mainitsi kaupun­gissa olevan vielä tyhjiä tontteja. Joitakin pieniä taloja oli kuitenkin pystytetty. Kokonai­suudessaan<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>kaupunki vaikutti epäsään­nölliseltä ja muistutti kylää. Kaupunkikuvassa Hülphers kiinnitti huomiota kaupunkia ympäröiviin vallituksiin ja paaluai­taukseen. Paalutuksen ulkopuolelle jäi rannassa kulkeva katu, jossa neljällä ruotsalaisella ja kahdella venäläi­sel­= ;lä kauppiaalla oli myyntipaikkansa. Hülphers tarkoitti tällä kaikesta päättäen länsirannassa sijaitsevaa Ruotsin val= lan aikaista Maaherrankatua. Rannassa sijaitsi myös käskyn­hal&sh= y;tijan asunto ja kanslia entisen ruotsalaisen kauden maaherran asunnon paikalla. Länsirannan kaup­pakaupunki oli kuitenkin joutumassa muutosten ete= en – Hülphersin mukaan kaupungissa oli päätetty, että kaup­piait­ten talot tuli siirtää kaupun­kiin. Kaupungilla hän epäilemättä tarkoitti niemen paalutukse= lla suojattua ylätasannetta. Hülphersin Lappeen­rannan muistiinpanoista ilmenee vielä, että kaupungissa oli tori, sill&a= uml; hän mainitsee virstan­pylvään sijoitetuksi torille<a style=3D'mso-footnote-id:ftn161' href=3D"#_ftn161" name=3D"_ftnref161" titl= e=3D"">. Vuonna 1767 kaupunkia taas kuvasi kuvernööri Nikolai Engelhardt. Hänen mukaansa kaupungissa oli 87 taloa provinssin käskynhaltijan talon lisäksi. Kadut olivat Engelhardtin mukaan kiveämättömiä ja kaupungissa oli vain</a> yksi portti Viipurin puoleisella sivulla. Muuten Lappeenrannan sijainti oli hyvä ja kuvernööri piti erityisesti Saimaan saaristoon avautuvaa näköalaa kauniina<a style=3D'mso-footnote-id:ftn162' href=3D"#_ft= n162" name=3D"_ftnref162" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrannalle tyypillisenä piirteen&a= uml; 1750- ja 1760-luvulla voidaan edellä mainitun lähdeaineiston perusteella katsoa olleen kaupunkirakenteen hajanaisuus. Ruotsalaisen kauden kaupunkirakenteesta oli kaupungissa vielä jäljellä osia ja taloja rakennettiin useassa paikassa vanhan katuverkon mukaan. Katuverkon leveys näyttää myös pysyneen samana, joskin on mahdolli= sta, että pääkatua olisi leven­netty. Itäisen pitkittäiskadun ja länsirannan pitkittäis­kadun kohdalla kadun leveys näyttää pysyneen samana ruotsalaiseen kauteen verrattuna. Näillä kohdin on todennäköisesti syntynyt ruotsalaisen kauden tapainen tiivis ja matala, hirsitalojen ja porttien rytmittämä katutila. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupunki oli edelleen ainakin 1750-luvun lop= ussa jakaan­tunut ruotsalaisen kauden tapaan kolmeen eri alueeseen: sotilaallisen funktion omaavaan "yläkaupun­kiin", kaupan= ja hallinnon "alakaupunkiin" ja köyhempien asukkaiden "itäkaupunkiin". Keskeinen osa kaupunkikuvaa olivat yhä sotilasrakennukset ja linnoituslaitteet. Kaupun­gin näkyvin rakenn= us oli kuitenkin edelleen lute­rilainen kirkko, joka tosin oli saanut seur= ak­seen kadun toiselle puolelle ortodoksisen kirkon. Länsirannan kauppatori oli rakennuksineen rakennettu lähes Ruotsin vallan aikaiseen asuun. Uutena kaupunkitai­teellisena elementtinä oli kaupunkiin muodostettu pääkadun varrelle pitkä ja kapea aukio. <o:p></o:p></span></= p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vuoden 1774 asemakaava – vaikka jä= ;ikin osin toteutumatta – merkitsi Lappeenrannan kaupunki­rakenteessa voimakasta muutosta. 1700-luvun lopun kaavoituksessa kaupunkirakenne alistettiin vielä 1720-luvun kaavoitusta voimakkaammin linnoitusvaruskunnan tarpeille. 1600- ja 1700-luvun kaupunkiniemi muuttui lähes kokonaan linnoitetuksi varuskunta-alueeksi, jossa oli vain harvo= ja siviiliraken­nuksia<a style=3D'mso-footnote-id:ftn163' href=3D"#_ftn163" name=3D"_ftnref163" title=3D"">. Kaupunkilaiset joutuivat muuttamaan bas</a= >­tionijär­jestelmään perustuvan tykkipuolustuksen edellyt­tämän puut­toman linnoitusesplanadin taakse kahteen esikaupun­kiin. Linnoitusniemi ympäröitiin vallituksilla ja paalu­tuksil­la. Ranta-aluei= lle jäi enää joitakin julkisia rakennuksia ja ylätasanteelle molempien uskon­tokuntien kirkot, joista luterilainen palon jälkeen siirrettiin suuremman esikau­pungin viereen.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1790-luvulta lähtien rakennetut uudet linnoituslaitteet eristivät esikaupungit toisistaan, ja Saimaan laivas= ton perustamisen myötä syntynyt "Meriesikaupunki" merkitsi varuskunnan vaikutuksen kasvua entisestään. Linnoitusup­seeri= en laatimien malliasemakaavoje<a style=3D'mso-footnote-id:ftn164' href=3D"#_ft= n164" name=3D"_ftnref164" title=3D"">n tapaan kaavoitetusta Suuresta esikaupungis= ta muodostui siviiliasutuksen keskus. Paldon esikaupunki jäi paljon pienemmäksi. Suuri esikau</a>­punki noudatti alkuvaiheessa äärimmäisen yksinker­taista ruutukaavaa. Suorakaiteen muotoisen kokonaisuuden jakoivat neljään kortteliin keskellä= ris­teävät kadut.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupungin ääriviiva itse asiassa muistutti Ruotsin suurval­takauden suorakaiteen­ muotoisia kaavoja. Yhtäläi­syys kaavatyyppien välillä jää kuitenkin pitkälti ääri­viivaan, sillä Venäjän linnoitusup­seerien kaavoissa oli kadun levey<a style=3D'mso-footnote-id:ftn165' href=3D"#_ftn165" name=3D"_ftnref165" titl= e=3D"">s huomattavas</a>­ti ruotsalaisia kaavoja suurempi. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tästä oli seurauksena, kun korttel= ien tontit oli sijoitet­tu lyhyt sivu pääkatua vasten ja rakennuk= set kadun varteen, ruotsalaisten kaavojen kapeisiin ja mataliin katutiloihin verrattuna – rakennuskannan ollessa yksiker­roksista – leveä ja matala katutila. Lisäksi voidaan huomata, että Suur= en esikaupungin kaupunkirakenne oli aluksi huomattavasti yksipuolisempi verrat= tuna linnoitus­kaupungin aiempiin vaiheisiin – esikaupungissa oli lähes pelkästään asuin- ja talousrakennuksia, joiden joukkoon ei enää sekoittunut ulkonäöltään niistä poik­keavia sotilas- tai hallintorakennuk­sia<a style=3D'mso-footnote-id:ftn166' href=3D"#_ftn166" name=3D"_ftnref166" titl= e=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoitusniemen ylätasanteella sijaitse= va varuskuntakau­punki oli vuoden 1774 kaavassa suunniteltu periaatteessa samantyyppiseen ruutukaavaan kuin esikaupunkikin. Suun­nitelma perustui Suuren esikaupungin kaavan tavoin kahteen ristikkäiseen kaupungin lävistävään katuun, jotka koh­tasivat kaupungin keskustassa. Niemen kaavassa aihetta oli kuitenkin käsitelty esikaupun= kia vivahteikkaammin. Katujen risteyskohdassa sijaitsivat päävartio ja kaupungin umpikulmaiseksi suunniteltu keskusaukio<a style=3D'mso-footnote-i= d: ftn167' href=3D"#_ftn167" name=3D"_ftnref167" title=3D"">. Keskusaukio pohj= autui länsipuoleltaan osin vuoden 1758 kaavan kes</a>­kusaukioon, sen lisäksi oli pääkadun toiselta puolelta varattu aukio-alueeksi samankokoinen suorakaiteen muotoi­nen alue. Samantyyppistä teemaa aukion keskelle sijoitet­tuine päävartioineen käytettiin Vanhan Suomen linnoituk­sista myös Käkisalmessa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn168' href=3D"#_ftn168" name=3D"_ftnref168" titl= e=3D"">. </a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoitusniemellä sijaitsevan varuskuntakaupungin asema­kaava leveine katuineen, "prospekteineen", ja keskusaukiota reunustavine julkisine rakennuksineen liittyy Rainer Knapaksen mukaan Venäjällä 1770-luvulla alkaneeseen uuteen kaupunkisuunnitteluun. Vastaavanlaisia, osin mallipiirustusten mukaan rakennettuja kaupunkeja suun­niteltiin muualle= kin Venäjän provinsseihin<a style=3D'mso-footnote-id:ftn169' href=3D"= #_ftn169" name=3D"_ftnref169" title=3D"">. Tyylillises</a>­ti 1770-luvun lopun ka= avat ja kaupunkien rakennukset kuuluvat venäläiseen klassismiin.<o:p></o:= p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1770-luvulta alkaneen kaavoituksen jälk= een Lappeenrannan kaupunkirakenne muuttui lähes täydellisesti. Tärkein muutos oli varuskunnan ja siviiliväestön erottaminen toisistaan eli esikaupunkien perustaminen. Tähän liittyvä mu= utos oli linnoitusniemen varustaminen entistä näkyväm­mill&au= ml; linnoituslaitteilla, jotka samalla valtasivat alleen ranta-alueiden siviili= asutuksen. Siviiliasutuksen kaupun­gista, Suuresta esikaupungista, muodostui rakenteeltaan monotonisempi, pelkästään asuin- ja talousrakennuksista koostuva esikaupunki. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoituksen kaupunkirakenteen tärkein elementti oli lin­noituksen uusi keskustori sotilasrakennuksineen. Muut= en kaupunkikuvaa rytmittivät aumakattoiset sotilas­rakennuk­set: kasarmit, upseerien asuintalot, makasiinit, työraken­nukset ja vartiorakennukset. Linnoituksessa kuitenkin sijaitsi sotilasrakennusten ohe= lla myös hallin­non käytössä olleita rakennuksia. Yksikerroksisten sotilasrakennusten yläpuolelle kohosivat edelleen lut= e­rilaisen (vuoteen 1792) ja ortodoksien kirkon tornit. Katutila linnoitukses­sa o= li sotilas- ja julkisten raken­nusten vaihtelevuuden vuoksi esikaupunkia r= ikkaampi. Leveää katua kuitenkin pääsääntöisesti reunustivat rungol­taan matalat rakennuk­set, joten katutilasta muodostui leveä ja matala. Kaupungin luonne Vanhan Suomen linnoitusket= jun osana ja varuskuntakaupun­kina taas ilmaistiin äärimmäis= en selkeästi sijoittamalla linnoituksen päävartio keskelle, kaikilta neljältä portilta johtavien katujen päätepis&s= hy;teeseen, point de vue'hyn.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <h2><a name=3D"_Toc150686304"><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>8.7 Kaupunkirakenteeseen vaikuttaneet tekijät</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'> <o:p></o:p></span></h2> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Venäläisen kauden asemakaavoitukse= en ja toteutuneeseen kaupunkirakenteesen vaikuttivat osittain samat tekijät = kuin 1720-luvullakin. Linnoitus­niemelle ominainen jyrkkien rinteiden ja kapeiden ranta-alueiden topografia vaikutti kaupunkirakenteen muotoon my&ou= ml;s venäläisellä kaudella. Myös venäläisellä kaudella otettiin huomioon aiempi rakennus­kanta ja katuverkko. Ylätasanteen pääkatu sijoitettiin edelleen 1600-luvun pääkadun koh­dalle. Venäläisen kauden alussa my&oum= l;s uudisrakennukset rakennettiin usein entisten, pikkuvihassa poltettujen rakennusten paikoille.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ruotsalaisen kauden tapaan kaupunkirakenteen muotoon vaikutti kaupungin toimiminen linnoituskaupunkina. Linnoituskaupun&= shy;gin rakentamiseen uhrattiin venäläisellä kaudella runsaas­ti enemmän varoja kuin ruotsalaisella kaudella. Ruot­salaisen kauden tapaan linnoituslaitteet olivat yksi kaupunkikuvaan voimakkaasti vaikuttava= ja niemen yläkau­pungin muista kaupunginosista erottava elementti. Ru= ot­salaisen kauden tapaan asemakaavan suunnit­telijoina ja kaupunkirakentamisen johdossa olivat Venä­jälläkin hyvin kansainväliset linnoitusup­seerit. Suunnit­telijat olivat edelleen kollek­tiiv= i, joka suunnitteli linnoituslaitteet ja niihin liittyvän asema­kaavan yhteis­työssä. Joistakin pienehköistä kansallisis&s= hy;ta eroista huolimatta ovat molempien kausien kaavoitus, linnoitus­laitteet= ja kaupungin sotilasrakennuk­set liitettävissä euroop­palais= een linnoitusrakennus­taiteeseen. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Venäläisellä kaudellakaan ei = jo ruotsalaisella kaudella esiintynyt asemakaavan eriytyneisyys vähentyny= t, vaan esikaupunkien rakentamisen myötä päinvastoin lisään­tyi. Kun edellä on yhtenä kaupunkirakenteen eriytymisen syynä nähty vapaudenajan Ruotsin tarkka arvohierarkia, jossa sotilaat olivat muita merkittävämmässä asemassa hierar­kian yläpäässä, niin voidaan huomata ett&aum= l; ainakaan Lappeenrannassa Venäjän armeijan upseerit eivät oll= eet vähemmän arvonsa tuntevia kuin Ruotsinkaan upseerit aiemmin. Ruotsalaisen kauden tapaan upseerit myös val­voivat asemakaavoitus= ta ja kaupungin rakentamista.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn170' href=3D"#_ftn= 170" name=3D"_ftnref170" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[26]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p= ></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Venäläisellä kaudella, etenkin 1770-luvulta lähtien, asemakaavasta ja sen perusteella muodostuneesta kaupun­kirakenteesta muodostui kuitenkin erilainen kuin ruot­salais= ella kaudella. Tähän vaikut­tivat sotilaalliset syyt. Linnoituksen puolustuskyvyn vahvis­taminen edellytti puolustusvallitusten syvyyden p= aran­tamista. Tykkien edustalla linnoitusesplanadilla ei puolustuksellisistä syist&a= uml; myöskään saanut olla asutusta: rakenteita, joita mahdollinen hyökkääjä olisi voinut käyttää hyväkseen. Siten on ymmärrettävää, että valli= tus­ten läheisyydestä linnoitusniemen ranta-alueilta poistet­tiin siv= iiliraken­nukset. Esikaupunkien kaavoit­taminen tykinkantaman päähän linnoituksesta oli toisaalta sivii­lien valvonnan kannalta edullista – Venäjän joukot olivat Lappeenrannassa itse asiassa vasta vähän aikaisemmin val­loitetussa "vihollis­maassa&qu= ot;. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Venäjän pääkaupungin Pie= tarin läheisyys vaikutti <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>ep­äilemättä myös Lappeenrannan kaavoittamiseen ja raken­tamiseen. Lappeenranta oli piirikunnan pääkaupunki ja vielä 1770-luvulla Pietariin Suom= en kautta kulkevan tien varrella. Kaupungin tuli siten olla kaupunkirakenteelt= aan edustava.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn171' href=3D"#_ftn171" name=3D"_ftn= ref171" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-speci= al-character: footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup>= <span style=3D'font-size:12.0pt;mso-fareast-font-family:"Times New Roman";mso-ans= i-language: FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-language:AR-SA'>[27]</span></sup></span= ><![endif]></span></sup></span></a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <span style=3D'font-size:12.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-fareast-f= ont-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'><br clear=3Dall style=3D'page-break-before:always;mso-break-type:sec= tion-break'> </span> <div class=3DSection7> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Toisaalta on otettava huomioon, että Lappeenranta oli vain osa Vanhaan Suomeen rakennetusta linnoitusketjusta. Lappeenranta ei asemakaavaperiaatteiden tai etenkään rakennustensa muodon osalta poikennut paljoakaan muista alueen linnoituksista. Vanhan Suo= men alueen voidaan katsoa olleen alistetun sotilaitten määräysvaltaan, sotilaallisen funktion alaisuuteen. Sotilaalliset tarkoi­tusperät eivät näkyneet ainoastaan alueen kaupunkien linnoittamisessa ja uusien linnakkeiden rakentamisessa va= an sotilaallisista syistä rakennettiin myös kanavat Kylänniemel= le, Käyhkäänsillalle, Kukontaipaleelle ja Telataipaleelle sek&au= ml; parannettiin teitä ja pyrittiin sotilaitten majoituksen helpottamiseksi saamaan tietyt linnoitus­alueet ja sotilaiden sijoituspaikat tiheään asutuiksi.<a style=3D'mso-footnote-id:ftn172' href=3D"#_f= tn172" name=3D"_ftnref172" title=3D""><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[28]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></a> Sotilaitt= en vaikutus ei rajoittunut tähän­kään, sillä alue= elle muodostettiin siviiliväestön kustan­tamia majoi­tusrakenn= uksia normaalin majoitusrasituksen lisäksi. Nejäsosamanttaalin tai sitä suurempien tilojen omistajat olivat velvoitetut rakentamaan taloihinsa alueelle sijoitettujen joukkojen upseereiden majoittamista varten "valkeita tupia" eli ilmeisestikin seinil­tään kalkittuja ja uloslämpeäviä huoneita. Lisäksi talonpoji= lla rakennutet­tiin sotamiehille pieniä majoitus­taloja pitä&= shy;jiin<a style=3D'mso-footnote-id:ftn173' href=3D"#_ftn173" name=3D"_ftnref173" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vanhan Suomen sotilasrakentaminen, ja Lappeenrannan kaavoitus ja rakentaminen sen osana, voidaan siten nähdä osana koko alueen alistamista sotilaallisten tarpeiden käyttöön. Alueen voi nähdä Michel Foucaultin tavoin (sotilaallisen) vallan kohteena ja maalitauluna. Foucaul­tin mukaan 1600-luvulta lähtien opittiin tiedostamaan ruumis vallan kohteena; ruumista pyrittiin, etenkin armeijoissa, manipuloimaan ja kouluttamaan site= n, että siitä tuli hyvin toimiva "kone". Tässä o= li tärkeänä välineenä kuri. Toinen tarvittava vallan väline oli lokalisointiperiaate: jokaiselle yksilölle määrättiin oma ruutu. Näiden periaatteiden noudattaminen aiheutti Foucaultin mukaan muun muasssa arkkitehtonisesti hierark­kisia tiloja, ruutuihin ja jonoihin järjestettyjä tiloja, jotka olivat verran­nol­lisia esimer­kiksi sotilaalliseen hierarkiaan ja äksiisi­harjoituksiin<a style=3D'mso-footnote-id:ftn174' href=3D"#= _ftn174" name=3D"_ftnref174" title=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vanhan Suomen linnoitukset, tai itse asiassa= koko maan­tieteellinen alue Kymijoelta Pietariin, voidaan tämän tulkintamallin mukaan nähdä monimutkaisena koneena, jonka pienimpänä yksikkönä ja moduulina, jonka mukaan koko linnoitusketju oli rakennettu, oli yksittäinen sotilas. Vanhan Suomen linnoitetut kaupungit, linnakkeet, majoitustalot ja "valkeat tuvat&quo= t; olivat siten laajan, Pietarista johdetun ja valvotun sotilaallisen kokonais= uu­den osia. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lappeenrannan asemakaava ja sen perusteella muodostunut kaupunkirakenne voidaan tulkita yhdeksi tämän koneist= on osaksi. Kaava oli siellä laadittu lokalisoin­tiperiaatteen mukaan ruutukaavaksi, jossa sotilaita varten rakennettiin kurin mahdollistavia kasarmirakennuksia. Siviiliasutus oli siirretty omaan helposti valvottavaan ruutuunsa, lin­noituksen edustalla sijaitsevaan esikaupun­kiin. Linnoitus itsessään toimi hierarkkisen sotilaallisen kurin alaisu= u­dessa ja oli myös kaavoitettu näiden periaat­teiden mukaisesti. Keskiaukiolla sijaitsivat hierarkkises­ti korkeammalla olevien rakennuk= set, kun taas alempien osapuolien rakennukset olivat laidempana. Keskusaukion keskellä taas sijaitsi päävartio, jonka kautta Benthamin Pan= opticonin tapaan valvottiin sotilaallisen koneiston moitteetonta toimintaa<a style=3D'mso-footnote-id:ftn175' href=3D"#_ftn175" name=3D"_ftnref175" titl= e=3D"">.</a><o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-align:justify;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137= .7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote-list'><![if !supportFootnotes]><br clear= =3Dall> <hr align=3Dleft size=3D1 width=3D"33%"> <![endif]> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn1> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn1' href=3D"#_ftnref1" name=3D"_ftn1" title=3D""= ></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[1]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ranta 1978, s. = 75.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn2> <p class=3DMsoNormal style=3D'tab-stops:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3p= t 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn2' href=3D"#_ftnref2" name=3D"_ftn2" title=3D""= ></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[2]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Las­kovskin teokseen liitetyn kartan luotettavuutta voidaan toki epäillä: kar= tta on ensinnäkin piirretty teokseen puhtaaksi ja voidaan ajatella, ett&au= ml; se olisi piirretty jonkin ruotsalaisen kauden karttapiirustuksen perusteella ilman, että kartan kuvaama tilanne poh­jautuisi todel­liseen pikkuvihan jälkeiseen tilanteeseen Lappeenrannan linnoituksessa. Laskovskilla on joka tapauksessa ollut käytössään ruotsalaista karttamateriaa­lia, sillä hän viittaa teoksessaan ruotsalaiseen karttaan vuodelta 1730. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;text-indent:8.1pt;tab-st= ops: 8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Toisaalta Laskovskin kartan luotet­tavuu= den puolesta puhuu se, että ei liene ollut mitään syytä piirtää karttaan juuri kyseisiä kuutta sotilasraken­nust= a ja kirkkoa. Lisäksi kartta pitää kirkkorakennuksen osalta paikkansa, sillä vaikka kirkko vahingoittuikin pahasti Lappeenrannan valloituksen yhteydessä, ei se kuitenkaan täysin tuhoutunut. Kirk= on osalta pitää myös paikkansa kartan kirkolle osoittama suorak= aiteen muotoinen poh­jakaava - linnoituksen luterilainen kirkko oli vielä 1740-luvulla suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko. Las­kovskin kartt= a ei liene ollut ainakaan suora kopio ruotsalaisesta kartasta senkään vuoksi, että Ruotsin sota-arkiston kartoissa ei linnoitus­niemen lähellä sijait­sevien saarien luonnon­muotoja ole kartoit= ettu samankal­taiseksi kuin Laskovskilla. </span><span lang=3DSV style=3D'ms= o-ansi-language: SV'>KrA SFP. Villmanstrand nr 1, 4-6, 8-11, 13-28; Laskovski 1865, s. 899, karttaliite s. 17; Ranta 1978, s. 105.</span><span style=3D'mso-ansi-langua= ge: FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn3> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn3' href=3D"#_ftnref3" name=3D"_ftn3" title=3D""= ></a><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span></span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[3]</span></sup></span><![endif]></span></span></sup></span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>Laskovski 1865, karttaliite s. 17;= KrA SFP. Vill­manstrand nr 4-6, 8-11, 13-28; KrA Krigskollegium. Fort. dep. Inkomna handl. </span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1733, Ammondtin = kartta Lappeenrannas­ta. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn4> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn4' href=3D"#_ftnref4" name=3D"_ftn4" title=3D""= ></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[4]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Laskovski 1865,= s. 163, 164, 899, karttaliite s. 17.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn5> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn5' href=3D"#_ftnref5" name=3D"_ftn5" title=3D""= ></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>      </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[5]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Laskovski 1865, karttaliite s. 17; Ranta 1978, s. 509, kirkonkokouksen pöytäkirja= ssa ollut kuva Lappeen kirkon pohjakaavasta 25.7. </span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>1755.</span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn6> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn6' href=3D"#_ftnr= ef6" name=3D"_ftn6" title=3D""><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>Kr= A SFP. Villmanstrand nr 18.</span></a></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn7> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn7' href=3D"#_ftnr= ef7" name=3D"_ftn7" title=3D""><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>UU= B, Handritade kartor över Finland. Karta över Villmanstrand. Inv. nr 56074. Davidsson 1957.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p>= </o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn8> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn8' href=3D"#_ftnr= ef8" name=3D"_ftn8" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Karttaa ovat tutkimuksessa aiemmin käs</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:F= I'>itelleet Toivanen 1979, s. 379, 384; Ranta 1978, s. 77; Toivanen 1980, s. 37. En ole pystynyt selvittämään kartan alkuperää enkä syytä sen laatimiseen.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn9> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><a style=3D'mso-footnote-id:f= tn9' href=3D"#_ftnref9" name=3D"_ftn9" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-langua= ge:FI'>VA kartta MH 371/2 D 6/3; VA yleiskartta 122 2 D 17/11, Viipurin kuvernementin atlas; TsGVIA F. 349, op.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'> 8= , d. 153.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Brocman 175= 4, s. 61; Laskovski 1865, s. 164, 899; Ranta 1978, s. 106, 110, 111, 114, 140; 14= 2, 509; Toivanen 1980, s. 52.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn10> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn10' href=3D"#_ftn= ref10" name=3D"_ftn10" title=3D""><span lang=3DEN-GB style=3D'mso-ansi-language:EN= -GB'>Ranta 1978, s. 75.</span></a></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn11> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn11' href=3D"#_ftn= ref11" name=3D"_ftn11" title=3D""><span lang=3DEN-GB style=3D'mso-ansi-language:EN= -GB'>Brocman 1754, s. 61; Hülphers 1760, s. 75; de Saint Pierre 1763, s. 299, 300.<= /span></a></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn12> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn12' href=3D"#_ftn= ref12" name=3D"_ftn12" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lukuihin t&= auml;ytyy suhtautua</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'> varauksella, sill= ä osa rakennuksiksi lasketuista merkinnöistä kartassa on tulkinnanvaraisia.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span><o:p></o:p= ></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn13> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn13' href=3D"#_ftn= ref13" name=3D"_ftn13" title=3D""><span lang=3DEN-US>Engelhardt 1973, s. 66.</span= ></a></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn14> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn14' href=3D"#_ftnref14" name=3D"_ftn14" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[6]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ranta 1978, s. = 82. Rannan mukaan vuoden 1775 kartta ja kaavasuunnitelma ei ole säilynyt, = ja siitä muistuttaa vain myöhempi jäljennös, ns. Tseljushk= inin kaava. Sama. Rannalla ei kuitenkaan ole ollut käytössään tutkimustilan­netta muuttavia Pietarin laivaston keskusarkiston karttoj= a. Käytän tässä tutkimuksesta 1770-luvun puolivälin asemakaavasuun­nitelmasta nimitystä vuoden 1774 asemakaava, vaikka= kin kaava vahvistettiin vasta seuraavana vuonna. Kaavan mukaiset työt linnoituksessa olivat kuitenkin käynnissä jo vuonna 1774. Ranta 1= 978, s. 80-82; ks. myös Knapas 1988, s. 166, 167, 180.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn15> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn15' href=3D"#_ftnref15" name=3D"_ftn15" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[7]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ranta 1978, s. = 81, 82. Juri Küttnerin mukaan vuoden 1774 kartoitustyö on usein Suome= ssa väärin liitetty vuosina 1797-1799 tehtyyn Viipurin kuvernementin atlak­seen. Küttner myös mainitsee, että asemapiirrosten laatijoina olivat<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>maanmittausoppilaat insinöörijoukkojen valvonnas­sa. Karttojen laatiminen lähti Küttnerin mukaan kaupun­kisuunnitt= elun tarpeista. Küttner 1987, s. 142. Lappeenrannassa kartoituksen suoritti= vat ylimaanmittari Hasselblatt ja maanmittari Indrén. Ranta 1978, s. 82.= En ole onnistunut löytämään heidän laatimaansa kartta= a, siten kyseisten maanmittarien rooli vuoden 1774 asemakaavasuunnitelman laadinnassa jää vielä avoimeksi.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn16> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn16' href=3D"#_ftnref16" name=3D"_ftn16" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[8]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Knapas 1976, s.= 15. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn17> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn17' href=3D"#_ftnref17" name=3D"_ftn17" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[9]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ranta 1978, s. = 78.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn18> <p class=3DMsoNormal style=3D'tab-stops:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3p= t 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn18' href=3D"#_ftnref18" name=3D"_ftn18" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[10]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>1700-luvun puolelle TsGAVMFin atlaksista ja kartoista ajoittuvat F. 3/L, op. 23, d. 85= 2. Atlas Pietarin departementin linnoituksista. Laadittu Insinöörikenraali ja ritari Mordvinovin johdolla. Vuodelta 1780; = F. 3/L, op. 23, d. 978. Atlas Suomen departementin linnoituksista v. 1780. Atlaksessa Lappeenrannasta lehdet XVIII (kartta) ja XIX (vallitusten leikkaukset ja suunnitelma Viipurin porttia varten); F. 3/L, op. 23, d. 974. Atlas Suomen departementin linnoituksista 1783-1794. Lappeenrantaa kuvaava kartta päivätty 9.1.1794; F. 3/L, op. 23, d. 943. Atlas Venäjän valtakunnan linnoituksista ja kaupungeista vuodelta 1794;= F. 3/L, op. 23, d. 976. Piirustuksia Suomen departementin linnoituksista v. 1793-1883. (Lappeenrantaa kuvaavat kirjan lehdet 46-53); F. 3/L, op. 23, d. 977. Kuvaukset Suomen departementin linnoituksista ja mitä niihin on rakennettu. (Lappeenrantaa kuvaavat kartat kirjan sivuilla 31-38) sekä= <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>F. 3/L, op 23, d. 2660. Kartta Lappeenrannan linnoituksesta. Linnoitus ja raken­nukset. Suurimmasta osasta Lappeenra= ntaa koskevista kartoista ja piirustuksista on Lappeenrannan Etelä-Karjalan museon arkistoon saatu Igor Georgievskin kuvaamat erinomaiset väridiat. Kokonaisuudessaan TsGAVMFin atlakset – joihin sain tilaisuuden tutust= ua itse paikalla silloisessa Leningradissa keväällä 1991 – muodostavat arvokkaan arkkitehtuurihistoriallisen lähteen, josta Lappeenrantaa koskeva materiaali on vain vähäinen osa.<o:p></o:p>= </span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn19> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn19' href=3D"#_ftnref19" name=3D"_ftn19" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[11]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span></span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 852. </= span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Lehdet XXV-XXVII. Kartaston Lappeenrantaa kuvaavien lehtien ohella arkiston erillisessä, päiväämättömässä suunnitelmakartassa TsG= AVMF F. 3/L, op. 23, d. 2660 linnoituksen rakennuskanta ja linnoituslaitteet esiintyvät lähes identtisenä.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn20> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn20' href=3D"#_ftn= ref20" name=3D"_ftn20" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Esikaupunge= ista Suuri eli Viipurin esikaupunki on kartoissa vain karkeasti hahmoteltu maastopiirustuksen päälle eikä Pientä eli Paldon esikaupunkia ole merkitty karttoihin lainkaan lukuun ottamat</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>ta kolmea karttaan XXV piirrettyä myöhemmän esikaupungin alueella sijainnutta rakennusta.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Rannan mukaan kaupungin syntyneitt= en ja kastettujen luettelosta käy ilmi, että jo vuonna 1773 oli Paldoss= a ja Pappilanlahden eli nykyisen Kaupunginlah­den alueella asutusta. Luetteloihin ilmestyi nimitys "esikaupunki" kuitenkin vasta vuoden 1774 syyskuussa. Saman vuoden keväällä oli jo linnoituksen insinöörikomen­dantti päät­tänyt, että Paldon ja Pappilanlahden ranta-alueet sijait­sivat kaupunkialueella ja = ne oli luettava esikaupungeiksi. Esikaupungin perustamisen vahvisti se, ett&au= ml; vuonna 1775 kruunu lupasi Suuren esikaupungin alueella sijainneiden pappilan maiden tilalle maa-alueita kauempaa. Asukkaat muuttivat linnoituksesta Suur= een esikaupunkiin ja Paldon alueelle jo talvella 1774. Ranta 1978, s. 80, 81. Voidaan ajatella, että esikaupungit olisi jätetty pois mittakaavaongelmien vuoksi. Tästä ei kuitenkaan voi olla kysymys, sillä samaan mittakaavaan Mordvinovin atlaksen lehden XXVI kanssa tehd= yssä vuodelle 1780 ajoittuvassa kartassa esiintyy jo yksityiskohtaisesti hahmoteltuna osa Suurta esikaupunkia. Esikaupungin vieressä sijainnut = ja vasta 1790-luvulla rakennettu Nikolain etulinnake on molemmissa kartoissa t= aas luonnoksena. </span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>TsGAVMF = F. 3/L, op. 23, d. 978. </span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Mordvinovin atlaksessa ei myöskään esiinny eräässä toises= sa samaan vuodelle 1780 ajoittuvaan karttaan jo rakennetuksi merkittyjä rakennuksia, Mordvinovin atlaksen lehtiin on esimerkiksi piirretty linnoitu= ksen vanha ortodoksinen puukirkko, kun uusi kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1785. TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 978; MMA Lappeenrannan ortodoksisen kirkon historiikkikirja.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn21> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn21' href=3D"#_ftn= ref21" name=3D"_ftn21" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Fabritsius = 1903, s. L. Atlaksen oli laatinut tai ainakin sen laatimistyötä johti Orlo= vin lin</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>­noituksen komentaja, kenraalima­juri Femersom. Fabritsiuksen mukaan atlas oli taiteel­li= sesti korkealaa­tuinen. Sama.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn22> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn22' href=3D"#_ftn= ref22" name=3D"_ftn22" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vrt. esim. = KrA SFP. Villmanstrand nr. 1-28, TsGVIA F. 349, op. 80, Lappeenrantaa koskevat karta= t.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn23> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn23' href=3D"#_ftn= ref23" name=3D"_ftn23" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA kartta M= H 371/2 D 6/3; VA yleiskartta 122 2 D 17/11, Viipurin kuvernementin atlas; TsGVI</spa= n></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>A F. 349, op. 80, d. 153; Ranta 1978, s. 100= -113.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn24> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn24' href=3D"#_ftn= ref24" name=3D"_ftn24" title=3D""><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>V= rt. Knapas 1976, s. 12.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></sp= an></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn25> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn25' href=3D"#_ftn= ref25" name=3D"_ftn25" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Linnoitukse= n kadut olivat pitkään kiveämättömiä. Vasta 1770-luvu= lla tiedetään linnoituksen pääkadun saaneen ainakin eteläosaltaan kiveyksen. Ranta 1978, s. 92, 95.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn26> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn26' href=3D"#_ftn= ref26" name=3D"_ftn26" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ranta 1978,= s. 80</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn27> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn27' href=3D"#_ftn= ref27" name=3D"_ftn27" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Suuren esik= aupungin eli Viipurin esikaupungin asemakaavasuunnitelma erottuu kokonaisuudessaan atlaksen kartassa XXV.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p>= </o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn28> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn28' href=3D"#_ftn= ref28" name=3D"_ftn28" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>LKA Kazanzo= vin muistiinpanot lappeenrannan linnoituk</span></a><span style=3D'mso-ansi-lan= guage: FI'>­sesta. </span><span lang=3DEN-US>Ranta 1978, s. 492-494.</span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn29> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn29' href=3D"#_ftnref29" name=3D"_ftn29" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[12]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ranta 1978, s.= 84, 85.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn30> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn30' href=3D"#_ftnref30" name=3D"_ftn30" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[13]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>TsGAVMF F. 3/L= , op. 23, d. 978, 974; Toivanen 1980, s. 16.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn31> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn31' href=3D"#_ftnref31" name=3D"_ftn31" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[14]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 852, 2660, 978, 976, 977; VA kartta MH 371/2 D 6/3; VA yleiskart= ta 122 2 D 17/11, Viipurin kuvernementin atlas; LKA Lappeenrantaa vuonna 1797 kuvaava karttakopio.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn32> <p class=3DMsoNormal style=3D'tab-stops:8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3p= t 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn32' href=3D"#_ftnref32" name=3D"_ftn32" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[15]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Lappeenrannan toteutuneesta kaupunkirakenteesta 1790-luvun puolivälissä saadaan melko selkeä kuva Pietarin laivaston keskusarkistossa säilytettävästä insinöörikapteeni Semjon Tsheljushkinin 9.1.1794 allekirjoittamasta kartasta sekä Suomen Valtionarkistossa säilytettävästä saman insinöörikapteenin allekirjoittamasta mutta päiväämättömästä ns. Tsheljush­kinin asema­kaavasta. TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 974; VA kartta MH 370/56 M 2= 5/3. Valtionarkiston karttaa ovat tutkimuk­sessa käsitelleet esim. Knap= as 1976, s. 11; Ranta 1978, s. 82; Toivanen 1980, s.53; Knapas 1988, s. 166. K= un Valtionarkiston Tsheljushkinin kartta on pitkään ollut ainoa Suom= essa saatavilla ollut karttaesitys, jossa vuoden 1774 asemakaavasuunnitelma esiintyy, on karttaa usein tutkimuksessa nimitetty "vuoden 1774 asema&= shy;kaavaksi", "vuoden 1800 tienoilla laadituksi taannehtivak­si kaavaksi" t= ai "Lappeenrannan linnoittamissuunnitelmaksi vuodelta 1774". <o:p></= o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'text-indent:8.1pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 137.= 7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Näin ei kuitenkaan tarkkaan ottaen ole,= vaan kyse on kapteeni Semjon Tsheljushkinin 1790-luvulla laatimasta kartasta, jo= ssa esiintyy vuoden 1774 asemakaavasuun­nitelma ja sen mukaan toteutetut ja myös toteuttamattomat raken­nukset. Molemmissa kartoissa esitetään rinnan 1790-luvun todel­lisuuden kanssa myös vuoden 1774 asemakaa­va­suun­nitelmassa linnoitusniemelle suun&= shy;nitellut rakennuk­set. Ranta 1978, s. 82; Toivanen esittää kartan syntyneen vuoden 1800 tienoilla, Toivanen 1980, s. 53. Kartta on kuitenkin vuotta 1799 aiempi, sillä siinä ei ole monia linnoituslaitteiden = osia tai rakennuksia, jotka taas esiintyvät vuosien 1799 ja 1800 linnoitustöitä käsit­televässä kartassa. TsGVI= A F. 349, op. 8, d. 153. Kartta on toisaalta selvästikin tehty vuoden 1792 jälkeen, sillä siinä esiintyy mainit­tuna vuonna esikaupungin kupeeseen valmis­tunut Lappeen kaksoisristikirkko. Kartta ajoittunee Pietarissa sijaitsevan "sisarkarttansa" tapaan 1790-lu= vun puoliväliin.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;text-indent:8.1pt;tab-st= ops: 8.1pt 72.9pt 137.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kun Pietarin kartassa esitettiin kaupungin rakennusten ohella linnoituslaitteet profiilipiirustuksineen, keskittyi Valtionarkiston kartta linnoituksen rakennuksiin - esimerkiksi etulinnakkeet oli kartasta jätetty kokonaan pois. Toteuttamat­tomat vuoden 1774 asemakaavasuun­nitelman rakennukset erottuivat kartassa vaaleamman värisinä ja ne on numeroitu 17:stä 27:ään. 1790-lu= vun raken­nukset on merkitty karttaan tummemmal­la värillä; olemas­sa olleista rakennuk­sista oli vielä kivi- eli tiilirakennuk­set merkitty punai­sella värillä.<o:p></o:p= ></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn33> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn33' href=3D"#_ftn= ref33" name=3D"_ftn33" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 149-197; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 978, 974, 976, 977.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn34> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn34' href=3D"#_ftn= ref34" name=3D"_ftn34" title=3D""><span lang=3DEN-GB style=3D'mso-ansi-language:EN= -GB'>TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 852, 974; Ranta 1978, s. 87.</span></a></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn35> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><a style=3D'mso-footnote-id:f= tn35' href=3D"#_ftnref35" name=3D"_ftn35" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-lang= uage:FI'>VA kar</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>tta MH 371/2 D 6/3. Kart= ta on tutkimuksessa ajoitettu 1790-luvun puoliväliin. Ranta 1978, s. 87. Ajo= itus on kartassa esiintyvän rakennuskannan perusteella suhteellisen luotett= ava. Kartassa Viipurin esikaupungissa esiintyvä Juhana Salosen suunnittelema kaksoisristikirkko valmistui vasta vuonna 1792. Lindh 1885, s. 27; Ranta 19= 78, s. 115. Kartta ei myöskään voine olla 1800-luvun puolelta, sillä siihen ei ole merkitty lin­noituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä sijaitsevia kolmea kasarmirakennusta. Näm&au= ml; rakennukset esiintyvät kuitenkin muussa aivan vuosisadan vaihteeseen ajoittuvassa karttamateriaa­lissa. VA yleiskartta 122 2 D 17/77, Viipur= in kuvernementin atlas; TsGVIA F.349, op. 80, d. 153. Kartta ajoittuu siis vuo= sien 1792-1798 väliseen aikaan.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><span style=3D'mso-ansi-langu= age: FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn36> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn36' href=3D"#_ftn= ref36" name=3D"_ftn36" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kartta </sp= an></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>osoittaa, että yhtäkään siviilirakennusta ei ollut tehty kivestä.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn37> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn37' href=3D"#_ftn= ref37" name=3D"_ftn37" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA kartta M= H 371/2 D 6/3.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn38> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn38' href=3D"#_ftn= ref38" name=3D"_ftn38" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 80, d. 153; VA Viipurin läänin järjestämiskomitean arki= sto 7.13. v. 1812-1813, s. 38. Vrt. esim. Ranta 1978, s. 86.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn39> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn39' href=3D"#_ftn= ref39" name=3D"_ftn39" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA kartta M= H 371/2 D 6/3.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn40> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn40' href=3D"#_ftn= ref40" name=3D"_ftn40" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsG</span><= /a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VIA F. 349, op. 8, d. 149-197; TsGAVMF F. 3/= L, op. 23, d. 978, 974, 976, 977.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn41> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn41' href=3D"#_ftn= ref41" name=3D"_ftn41" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 976, 977; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 149-197. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn42> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><a style=3D'mso-footnote-id:f= tn42' href=3D"#_ftnref42" name=3D"_ftn42" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-lang= uage:FI'>LKA Kazanzovin muistiinpanot Lappeenrannan linnoituk</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>­sesta; linnoituslaitteiden valmistuneisuusasteesta vrt. TsGVIA F. 349, op. 8, d. 172, 173. Alek­sa= nterin käynnistä linnoituksessa on jonkin verran toisistaan poikkeavaa tietoa. Lindh ja Murto viittaavat joulukuun 29. päivänä Lappeenrannan kastekirjaan tehtyyn merkintään, jossa keisari oli merkitty Aleksanteri-nimisen pojan kummiksi, Kazanzov taas selostaa pitkään Alek­santerin vierailua Lappeenrannassa ja muualla Vanhassa Suomessa toukokuussa 1803. Tiedot Kazanzov sanoo poimi­neensa akateemikko Butkovin papereista mutta ei mainitse lähteen laadusta tarkempaa. Myös Toivanen mainitsee Aleksanterin käyneen linnoituksessa vuonna 1803. On tietysti mahdollis­ta, että Aleksan= teri kävi Lappeen­rannassa ja muissakin Vanhan Suomen linnoituksessa useamman kerran. Lindh 1885, s. 21; Murto 1949, s. 84; LKA Kazanzovin muist= iin­panot Lappeenrannan linnoituksesta; Toivanen 1980, s. 54. Keisari saapui Kazanzov= in mukaan sunnuntaina 30. päivänä touko­kuuta vuonna 1803 suoraan linnoituksessa sijaitsevan ortodok­sisen kirkon litur­giaju= malanpalveluk­seen. Hänet otti vastaan etei­sessä kirkon esimies Stefan Vasiljev pukeu­tuneena asianmukaiseen kirkolliseen pukuun, risti kädess&aum= l; ja pirskottaen siunat­tua vettä. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><span style=3D'mso-ansi-langu= age: FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'> </span>Keisari suuteli risti&aum= l; ja astui sen jälkeen kirkkoon. Jumalanpalveluksen jälkeen kaksi vuot= ta aikaisemmin keisariksi tullut Aleksanteri tarkas­ti linnoituksen ja Sai= maan laivaston ja otti vastaan lin­noituksen joukkojen ohimarssin. Iltapäivällä keisari lähti vaunui­neen Jout­sen= oon, josta matka jatkui Imatralle. Imatralta Aleksanteri matkasi edelleen Savonl= in­naan. Aleksanterin mukana matkusti seurue, johon kuului Vanhan Suomen lin­noi= tuksien rakentamiseen tiiviisti osallis­tunut insinöörikenraali Suchtelen. Kazanzovin mukaan Suchtelen oli maininnut Lappeenrannan vierailun yhteydessä, että linnoitus ei kaivan­nut minkäänlai= sia muutoksia. Kazanzov arvelee, että linnoitukset tarkastet­tiin odot= et­tavissa olevan sodan johdosta. LKA Kazanzovin muistiinpanot Lappeenrannan linnoituksesta.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><span style=3D'mso-ansi-langu= age: FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn43> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn43' href=3D"#_ftn= ref43" name=3D"_ftn43" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 174-177.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></spa= n></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn44> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn44' href=3D"#_ftn= ref44" name=3D"_ftn44" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 185-188. Linnoituksen komendantti ol</span></a><span style=3D'mso-ansi-l= anguage: FI'>i jo 1760-luvulla puuttunut kaupunkilaisten kotieläinten kaduille = ja valleille aiheuttamaan vahinkoon. Erityisesti siat aiheuttivat suurta vahin= koa tonkiessaan kuoppia. Ranta 1978, s. 97.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn45> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn45' href=3D"#_ftn= ref45" name=3D"_ftn45" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 195-197; Ranta 1978, s. 144. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language= :FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn46> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn46' href=3D"#_ftn= ref46" name=3D"_ftn46" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Museovirast= o,</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'> Rakennushistorian osasto, venäläi= sen insinöörikomennuskunnan arkisto. Lappeenranta 1-82; Ranta 1978, s. 144; Ranta 1980, s. 177.</span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn47> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn47' href=3D"#_ftnref47" name=3D"_ftn47" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[16]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Lilius 1985, s. 26, 27.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn48> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn48' href=3D"#_ftnref48" name=3D"_ftn48" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[17]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ranta 1978, s. 139.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn49> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn49' href=3D"#_ftnref49" name=3D"_ftn49" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[18]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ks. esim. VA kartta MH 370/56 M 25/3; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 974.<o:p></o:p></span><= /p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn50> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn50' href=3D"#_ftnref50" name=3D"_ftn50" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[19]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Knapas 1971, s= . 3; Knapas 1976, s. 31-33.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn51> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn51' href=3D"#_ftnref51" name=3D"_ftn51" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[20]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Knapas 1971, s= . 3.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn52> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn52' href=3D"#_ftnref52" name=3D"_ftn52" title= =3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[21]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Knapas 1988, s. 181, 189, 190, 195.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn53> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn53' href=3D"#_ftn= ref53" name=3D"_ftn53" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA yleiskar= tta 122 2D 17/11, Viipurin kuvernementin atlas; Belidor 1729, kuvat 29, 31 sekä k= uva 15, fig. 2 corps de garde etenkin pilar</span></a><span style=3D'mso-ansi-l= anguage: FI'>ikäytävän osalta. Belidorin kirjassa esiintyvien piirustuksien toscanalaisen pylväs­järjestelmän runsaat harkotukset luovat kiinnostavan vertailukohdan myös Vanhan Suomen arkkitehtuurityylin, provinssiklassismin käyttämiin tyylikeinoihi= n. Ks. esim. linnoitusportin mallipiirustusta, Belidor 1729, kuva 13, fig. 4 ja Viipurin linnoituksen ns. Pietarin portin piirustusta, Knapas 1988, s. 186. Knapaksen mukaan Belidorin teoksia käytettiin Venäjällä linnoitusupseerien koulutuksessa. Tosin Knapas arvelee mieltymyksen run­= ;saisiin pylväiden, pilastereiden ja listoituksiin juon­tuvan myös Vignolan, Albertin, Vitruviuksen ja Palladion venäjäksi 1700-luvun loppupuolella käännetyistä teoksista. Knapas 1988, s. 194, 1= 95. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn54> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn54' href=3D"#_ftn= ref54" name=3D"_ftn54" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 171, 172, 174. Käsittelen</span></a><span style=3D'mso-ansi-languag= e: FI'> jäljempänä vain kaupungin julkisia rakennuksia; pääpaino on sotilasrakennusten tarkastelussa. Rakennusten kohdalla tekstissä olevat numerot viittaavat liitekartan numeroon ja osoittavat rakennuksen sijainnin linnoitus­niemellä. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn55> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn55' href=3D"#_ftn= ref55" name=3D"_ftn55" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ranta 1980,= s. 181, 187, 1</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>92.<o:p></o:p></span>= </p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn56> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn56' href=3D"#_ftn= ref56" name=3D"_ftn56" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 171, 172, 174.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p= ></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn57> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn57' href=3D"#_ftn= ref57" name=3D"_ftn57" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF. Va= nhan Suomen linnoituksia kuvaava kartas</span></a><span style=3D'mso-ansi-langua= ge: FI'>­to, kartat XXV-XXVII; vrt. Ranta 1978, s. 142.<o:p></o:p></span></= p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn58> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn58' href=3D"#_ftn= ref58" name=3D"_ftn58" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Knapas 1981= , s. 74.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn59> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn59' href=3D"#_ftn= ref59" name=3D"_ftn59" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA venäläiset sotilasasiakirjat. Kansio 293, akti 16554, vuodelta 18= 43 oleva luettelo linnoitu</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>kses= sa sijaitsevista rakennuksista.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn60> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt;tab-stops:-2.0cm -20.7pt 15.3p= t 51.3pt 87.3pt 123.3pt 159.3pt 195.3pt 231.3pt 267.3pt 303.3pt 339.3pt 375= .3pt 411.3pt 447.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn60' href=3D"#_ftnref60" name=3D"_ftn60" title= =3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA yleiskartta 122 2D 17/11, Viipurin kuvernementin atlas; fasadipiirustuksen luotettavuudesta ks. Knapas 1976, s. 18, 22; Knapas 1981, s. 75; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 32; ks. myös TsGVIA F. 349, op. </span></a><span style=3D'mso-ansi-languag= e: FI'>8 d. 168, 172.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>Komendantin ohella Viipurin kuvernementin atlaksessa on muun muassa myös päävartion ja corps de garden julkisivupiirustukset. Päävartiosta ja Viipurin portin corps de gardesta on säilynyt useita korjaustöiden yhteydessä tehtyjä pohjakaava- ja leikkauspiirustuksia. Julkisivupiirustuksia esiintyy kuitenkin vain jo edellä mainituissa Viipurin kuvernementin atlaksessa ja Pietarin laiva= ston keskusarkistossa säilytettävässä atlaksessa. <span style=3D'mso-tab-count:1'>         = </span>Pohjakaavat ovat kutakuinkin samankaltaisia insinöörikomennuskunnan työpiirus­tuksissa, Viipurin kuvernementin atlaksessa ja Pietarin atlaksessa. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Fasadipiiru= stukset poikkeavat atlaksissa toisistaan: Pietarin atlaksessa päävartioon= ei ollut piirretty balustradiaitaa, rakennus oli piirretty korkeammaksi ja ove= n ja ikkuna-aukkojen päälle oli sijoitettu koristeet. Corps de gardess= a ei Pietarin atlaksessa ollut rustikoitu arkkivoltteja eikä oviaukon kohda= lla ollut kaksoispilastereita. Jos verrataan julkisivupiirustuksia useampiin linnoitusupseerien selostuspiirustusten päävartiota koskeviin leikkauspiirustuksiin, havaitaan Pietarin atlaksen piirustukset luotettavammmiksia kuvauksiksi rakennuksen ulkonäöstä - linnoitusupseereilla ei varmaankaan olisi ollut mitään syytä piirtää rakennusta väärin vuosittaisia töitä selostaviin piirustuksiin. Leikkauspiirustuksista ei kuitenkaan selviä, oliko päävartiossa balustradiaita tai olivatko corps de garden arkkivoltit rustikoituja. Kun laivaston keskusarkiston atlaksen piirustukse= t on kuitenkin päiväyksestään päätellen laadittu Lappeenrannassa, voidaan pitää todennäköisenä, että sen julkisivupiirustukset ovat luotettavampia. TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 34; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 157, 165, 168; museovirasto, rakennushistorian osasto, venäläisen insinöörikomennuskun­nan arkisto. Lappeenranta, n:ot 36, 37, = 72; VA yleiskartta 122 2 D 17/77, Viipurin kuvernementin atlas.<o:p></o:p></spa= n></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn61> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn61' href=3D"#_ftn= ref61" name=3D"_ftn61" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 168, 171; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 32.</span></a><sp= an style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn62> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn62' href=3D"#_ftn= ref62" name=3D"_ftn62" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 155, 165, 168, 171.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p>= </o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn63> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn63' href=3D"#_ftn= ref63" name=3D"_ftn63" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>. 977, kartaston s. 32; TsGVIA F.349, op. 8, d. 151, 156; VA venäläiset sotilasasiakirjat. Kansio 293, akti 16554, rakennusluet­telo linnoituksen rakennuksista vuodelta 1843 sekä akti 16555, rakennusluettelo v. 1844.<o:p></o:p></s= pan></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn64> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn64' href=3D"#_ftn= ref64" name=3D"_ftn64" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 977, kartast</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>on sivut 32-34.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn65> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn65' href=3D"#_ftn= ref65" name=3D"_ftn65" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 978, atlaksen lehti XVIII; 1790-luvulta ks. esim. TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 974; VA kartta MH 371/2 D 6/3; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 151.</span><= /a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn66> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><a style=3D'mso-footnote-id:f= tn66' href=3D"#_ftnref66" name=3D"_ftn66" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-lang= uage:FI'>Ranta 1978, s. 111, 113, 119; Ranta 1980, s. 194. Rakennusten ajoitukseen l</span= ></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>iittyvä muu lähdeaineisto on osin = melko epämääräistä, joskin ajoitukset useimmiten kuitenk= in osuvat 1700-luvun loppupuolelle. Vuonna 1812 Lappeenrannan pormestari Maslén ilmoitti Viipurin läänin järjestämis­= komitealle keskellä linnoitusta sijaitsevan kivestä raken­netun ja pel&s= hy;tikatollisen päävartion iäksi 40-45 vuotta. Viipurin portin rakennuksen iän Maslén arvioi samanikäiseksi. Komendantintalo oli hänen mukaansa 40 vuotta sitten rakennettu, samoin kasarmirakennus. VA Viipurin läänin järjestämiskomitea 7. 13, v. 1812-1813,= s. 39, 40; Ranta 1978, s. 119. Luettelot lakkautetussa Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevista sotilasdepar­tementille kuuluvista rakennu= k­sista vuosilta 1843 ja 1844 eivät mainitse silloin jo purettua päävartiota eivätkä vankilan osana toiminutta kasarmia lainkaan, mutta ilmoittavat taas Viipurin portin var­tiorakennuksen rakennusvuodeksi 1788. Komendantintalo sanotaan rakennetun vuonna 1774. VA venäläiset sotilasasiakirjat. Kansio 293, aktit 16554 ja 16555. <= o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt;text-indent:36.0pt'><span style=3D'mso-ansi-langu= age: FI'>Linnoituksen vanhimpien kivirakennusten ikään saadaan myö= ;s vuodelta 1796 yksi arvio. Silloin Pietarissa toiminut maantieteilijä Heinrich Storch mainitsi Venäjän valtakun­taa kuvaavassa perusteel­lisessa kirjassaan Lappeenrannan rakennuskannasta muun muassa seuraavaa: "Im Jahre 1772 wurde das Haus des Kommendanten, die Hauptwa= che und eine Kaserne von Stein aufgebaut." Storch 1796, s. 515. Storchin mukaan rakennuk­set olisivat siis jo vuodelta 1772. Kirjoittaja ei kuitenkaan mainitse Viipurin portin corps de garde -rakennusta kirjoituk&sh= y;sessaan.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn67> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn67' href=3D"#_ftn= ref67" name=3D"_ftn67" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 34; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 157, 165.</span></a><= span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn68> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn68' href=3D"#_ftn= ref68" name=3D"_ftn68" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Museovirast= o, rakennushistorian osasto, venäläisen insinöörikomennuskunnan arkisto. Lappeenranta n:o 79.</span></a><= span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn69> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn69' href=3D"#_ftn= ref69" name=3D"_ftn69" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Knapas 1976= , s. 19.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn70> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn70' href=3D"#_ftn= ref70" name=3D"_ftn70" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF Van= han Suomen linnoituksia </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>kuvaavan atlak= sen kartat XXV-XXVII; VA kartta MH 370/56 M 25/3.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn71> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn71' href=3D"#_ftn= ref71" name=3D"_ftn71" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Laskovski 1= 865, karttaliite s. 17; UUB, Handritade kartor över Finland. Karta över Villmanstrand. Inv. nr 56074. Davidsson 1957.</span></a><span style=3D'mso-= ansi-language: FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn72> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn72' href=3D"#_ftn= ref72" name=3D"_ftn72" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 34; TsGVIA F. 349,</span></a><span style=3D'mso-an= si-language: FI'> op. 8, d. 157, 165. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn73> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn73' href=3D"#_ftn= ref73" name=3D"_ftn73" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Fabritsius = 1903, s. 443-453.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span><= /p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn74> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn74' href=3D"#_ftn= ref74" name=3D"_ftn74" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Keep 1985, = s. 190-192. Kasarmirakennusten epäkohtiin, etenkin terveydelliseltä kannalta, puututtiin vasta Krimin sodan jälkeen seuranneissa Venäjän armeijan uudistuksissa. </span></a><span lang=3DEN-US>Keep 1985, s. 192.</span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn75> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn75' href=3D"#_ftn= ref75" name=3D"_ftn75" title=3D""><span lang=3DEN-US>Ranta 1978, s.</span></a><span lang=3DEN-US> 497.</span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn76> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn76' href=3D"#_ftn= ref76" name=3D"_ftn76" title=3D""><span lang=3DEN-US>TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 97= 8, 974; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 164, 165.</span></a></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn77> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn77' href=3D"#_ftn= ref77" name=3D"_ftn77" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 33; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 978; Ranta 1978, s. 109, 111, 113; Ranta 1980, s. 193, 194, 197.</span></a><span style=3D'mso-a= nsi-language: FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn78> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn78' href=3D"#_ftn= ref78" name=3D"_ftn78" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 164, 172, 17</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>4, 186.<o:p>= </o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn79> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn79' href=3D"#_ftn= ref79" name=3D"_ftn79" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 33; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 976, kartaston s. 5= 1; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 186. 1770-luvulla rakennet</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>­tua satulakattoista kivikasarmista on myös Viipurin kuvernementin atlaksessa kaksi projektiota. Pohjakaavan osalta atlaksen kuva on samankaltainen insinöörikomennus­kunn= an laatimien piirustusten kanssa, mutta julkisivun osalta (piirustus n:o 8 aukeamalla 11) atlaksen kuvaus ei ole täysin yhtenevä työselvitys­ten karttojen kanssa. Atlaksessa esitetyt muut linnoit= uk­sen neljä kivikasarmia on myös esitetty virheellisesti. Niissä o= lisi atlaksen kuvan mukaan ollut satulakatto, vaikka itse atlakseen liit­tyv= ässä linnoituksen kartassakin rakennukset on merkitty aumakattoisiksi. Insinöörikomen­nuskunnan työselostuskartat ja rakennusten kuvat Pietarissa säilytettävissä atlaksissa osoittavat, että vain lin­noituksen vanhin kivikasarmi oli satulakattoinen, kun muut olivat aumakat­toisia. Viipurin kuvernementin atlas ei siten ole l= in­noituksen kasarmienkaan julkisivujen suhteen luotettava lähde. VA yleiskartta 12= 2 D 17/77, Viipurin kuvernementin atlas; TsGVIA F. 349, op. 80, d. 149-197; TsG= AVMF F. 3/L, op. 23, d. 976, 977. Vrt. Knapas 1976, s. 18.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn80> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn80' href=3D"#_ftn= ref80" name=3D"_ftn80" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 165, 186.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></sp= an></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn81> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn81' href=3D"#_ftn= ref81" name=3D"_ftn81" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 852, Mor</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>dvinovin atl= aksen kartat XXV-XXVII; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 978, 977 kartaston s. 33; VA kartta MH 370/56 M 25/3; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 151, 164, 166, 167. Rakennusten valmistumisajankohdasta ks. myös<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>LKA Lappeenrantaa vuonna 1797 kuva= ava karttakopio v. 1891; VA yleiskartta 122 2 D 17/11, Viipurin kuver­nemen= tin atlas; VA venäläi­set sotilasasiakirjat, kansio 293, akti 165= 54; Ranta 1978, s. 116. Kivien tuominen on voinut liittyä myös vuonna 1802 aloitettuun tykistön harmaakivestä tehtyjen makasiinien rakentamiseen.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn82> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn82' href=3D"#_ftn= ref82" name=3D"_ftn82" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 186.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></= p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn83> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn83' href=3D"#_ftn= ref83" name=3D"_ftn83" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 33; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 186, 197; museovirast= o, rakennushistorian osasto, venäläisten insinöörikomen</s= pan></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>­nuskuntien arkisto. Lappeenranta, n:ot = 24, 26, 72, 74, 76 ja numeroimat­tomat piirustukset.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn84> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn84' href=3D"#_ftn= ref84" name=3D"_ftn84" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ranta 1980,= s. 181.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn85> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn85' href=3D"#_ftn= ref85" name=3D"_ftn85" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>UUB, Handri= tade kartor över Finland. </span></a><span lang=3DEN-US>Karta över Villmanstrand. Inv. nr 56074. </span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>D= avidsson 1957.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn86> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn86' href=3D"#_ftn= ref86" name=3D"_ftn86" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA kartta M= H 370/56 M 25/3; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 174.</span></a><span style=3D'mso-ansi-langu= age: FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn87> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn87' href=3D"#_ftn= ref87" name=3D"_ftn87" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ranta 1978,= s. 496, 497; Ranta 1980. s. 188, 189, 1</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:= FI'>91. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn88> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn88' href=3D"#_ftn= ref88" name=3D"_ftn88" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ranta 1980,= s. 193.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn89> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn89' href=3D"#_ftn= ref89" name=3D"_ftn89" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ranta 1978,= s. 113; Ranta 1980, s. 188; ks. myös TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 978, linnoituk= sen rakennukset vuonna 1780.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:= p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn90> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn90' href=3D"#_ftn= ref90" name=3D"_ftn90" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 33; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 185, 186. </span></a>= <span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn91> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn91' href=3D"#_ftn= ref91" name=3D"_ftn91" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>977, kartaston s. 33= .<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn92> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn92' href=3D"#_ftn= ref92" name=3D"_ftn92" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 852, Mordvinovin atlas; VA kartta MH 370/56 M 25/3; TsGVIA F. 349, o= p. 8, d. 172, 185, 187.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></= o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn93> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn93' href=3D"#_ftn= ref93" name=3D"_ftn93" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'> </span>TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 852, Mordvinovin atlas;TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 978; VA yleiskartta 122 2 D 17= /11, Vi</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>ipurin kuvernementin atla= s; VA kartta MH 370/56 M 25/3; VA kartta 371/2 D 6/3; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 149-197; Ranta 1978, s. 113.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn94> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn94' href=3D"#_ftn= ref94" name=3D"_ftn94" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA yleiskar= tta 122 2 D 17/11, Viipurin kuvernementin atlas; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 976, kartaston sivu 51;TsGAVMF F. 3/</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:= FI'>L, op. 23, d. 977, kartaston s. 35.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn95> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn95' href=3D"#_ftn= ref95" name=3D"_ftn95" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 976, kartaston s. 47; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 149 ja 150. Rainer Knapaksen mukaan kasarmityyppiä käytettiin 1800-luvun alussa Käkisalmessa, kahdessa Ruotsinsalmen kasarmissa, ja luultavasti my</sp= an></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>ös Haminaan vuosina 1807 ja 1808 raken&= shy;netuissa kasarmeissa. Tyyppi toistui muuntuneena vielä Kyminlinnassa. Lappeenra= nnan kasarmisuunnitelma voidaan siis liittää näiden kasarmien rakentamiskauteen. Siinä se ajoittuu suhteellisen varhaiseksi: toinen kasarmia koskeva suunnitelmapiirustus on päivätty 12.6.1800. TsGV= IA F. 349, op. 8, d. 150; Knapas 1988, s. 189, 199. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn96> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn96' href=3D"#_ftn= ref96" name=3D"_ftn96" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 151-197.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></spa= n></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn97> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn97' href=3D"#_ftn= ref97" name=3D"_ftn97" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 154, 186.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></sp= an></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn98> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn98' href=3D"#_ftn= ref98" name=3D"_ftn98" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. 3= 49, op. 8, d. 160, 165, 194.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p= ></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn99> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn99' href=3D"#_ftn= ref99" name=3D"_ftn99" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F. = 3/L, op. 23, d. 977, kar</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>taston s. 37; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 165, 171-174, 177. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn100> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn100' href=3D"#_ft= nref100" name=3D"_ftn100" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 37; VA kartta MH 371/2 D 6/3; VA Viipurin läänin järjes</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'= >­tämiskomitean arkisto v. 1812, 7.13, s. 41; museovirasto, rakennushistorian osasto, venäläisten insinöörikomennus­kuntien arkisto. Lappeenranta, n:o 10; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 172, 173; VA venäläiset sotilasasiakirjat, kansio 293, akti 16554. <o:p></o:p>= </span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn101> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn101' href=3D"#_ft= nref101" name=3D"_ftn101" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 3/L, op. 23, d. 852, d. 977 kartaston s. 32; VA yleiskartta 122 2 D 17/77, Viipurin kuvernement</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>in atlas; TsGVIA= F. 349, op. 8, d. 168, 174. Insinööritalon ja siihen liittyvän kasarmin rakennusajan­kohdasta Lappeenrannan pormestari raportoi vuonna 1812 rakennuksien valmistuneen "40 vuotta sitten" eli siis vuonna 1772. Sotilasviranomaisten laatima luettelo lakkautetun Lappeenrannan linnoituksen rakennuksista mainitsi taas kartan TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. = 977 tavoin insinööritalon rakennusvuodeksi vuoden 1774. VA Viipurin läänin järjestämiskomitean arkisto. 7.13, v. 1812-1813,= s. 40; VA venäläiset sotilasasiakir­jat. Kansio 293, akti 16554.= <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn102> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn102' href=3D"#_ft= nref102" name=3D"_ftn102" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 32; Joidenkin piirustusten mukaan kes</span></a><s= pan style=3D'mso-ansi-language:FI'>­kusaukion puoleisen osan väliseinään oli puhkaistu oviaukko. TsGVIA F. 349, op. 8, d. 158; museovirasto, rakennushistorian osasto, venäläisen insinöörikomennuskunnan arkisto. Lappeenranta n:o 72.<o:p></o:p><= /span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn103> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn103' href=3D"#_ft= nref103" name=3D"_ftn103" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Pohjakaava= tyypeistä ks. Lilius 1985, s. 216.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:= p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn104> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn104' href=3D"#_ft= nref104" name=3D"_ftn104" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA yleiska= rtta 122 2 D 17/77, Viipurin kuvernementin atlas; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 159, 165, 1= 74, 191; museoviras</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>­to, rakennushistorian osasto, venäläisen insinöörikomen­= ;nuskunnan arkisto. Lappeenranta n:o 72.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn105> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn105' href=3D"#_ft= nref105" name=3D"_ftn105" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ks. esim. = TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 32, 33; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 165, 172, 174. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn106> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn106' href=3D"#_ft= nref106" name=3D"_ftn106" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 172, 174. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p>= </span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn107> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn107' href=3D"#_ft= nref107" name=3D"_ftn107" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 151, 153, 165, 172. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><= o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn108> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><a style=3D'mso-footnote-id:f= tn108' href=3D"#_ftnref108" name=3D"_ftn108" title=3D""><span lang=3DEN-US>TsGAV</= span></a><span lang=3DEN-US>MF F. 3/L, op. 23, d. 978, 974, 976. </span><span style=3D'mso= -ansi-language: FI'>1750-luvulle ajoit­tuvassa kartassa kolmen rakennuksen ryhmä&a= uml; ei vielä esiinny, joskin osapuilleen läntisimmän up­seer= irakennuksen kohdalla on suorakaiteen muotoinen rakennus. Sen sijaan 1790-luvulle ajoit&= shy;tuvan karttamate­riaalin mukaan rakennukset olivat ainakin silloin jo käytössä. </span><span lang=3DEN-US>UUB, Handritade kartor över Finland. Karta över Villmanstrand. Inv. nr 56074. </span><sp= an style=3D'mso-ansi-language:FI'>Davidsson 1957; VA kartta MH 371/2 D 6/3; VA kartta MH 370/56 M 25/3; VA yleiskartta 122 2 D 17/77, Viipurin kuvernement= in atlas; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 172, 174.<span style=3D'mso-spacerun:yes'>&= nbsp; </span>TsGVIA F. 349, op. 8, d. 187. <o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt;text-indent:36.0pt;tab-stops:-2.0cm -20.7pt 15.3p= t 51.3pt 87.3pt 123.3pt 159.3pt 195.3pt 231.3pt 267.3pt 303.3pt 339.3pt 375= .3pt 411.3pt 447.3pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Rakennukset on sijoitettu osapuil­leen 1770-luvun puoli­välin asemakaavasuunnitelman katu­verkkoon, m= utta insinöörikapteeni Tsheljuskinin allekirjoit­tamas­sa 1790-luvulle ajoittuvassa kartassa, jossa esitetään rinnakkain sekä vuoden 1774 asemakaava­suunnitelma että 1790-luvun tilan= ne, on pohjoisen poik­kikadun katulin­ja hiukan kauempana upseerirakennuksista kuin rakennusten katupää­dyt. Upseerirakennuksia ei myöskään ole merkitty vuoden 1774 asemakaavaa kuvaaviin karttoihin Pietarissa säilytettäväss&a= uml; Mordvinovin atlaksessa, vaan rakennusten paikalle on suunniteltu huomattava= sti suurempia rakennuksia.VA kartta MH 370/56 M 25/3; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 852. Tämän perusteella saattaisi olla mahdollista, että rakennukset olisi rakennettu jo ennen 1770-luvun puolivälin kaavasuun&= shy;nitelmaa. <span style=3D'mso-tab-count:1'>       &= nbsp;    </span>Toinen vaihtoehto olisi, että rakennukset olisikin rakennettu sen verran myöhemmin, ehkä 1790-luvul­la, että vuoden 1774 kaavasuunnitelmaa ei enää olisi määrätietoisesti toteutettu rakennettaessa up­seeritaloja. Vuonna 1812 kuitenkin mainitt= iin linnoituksen rakennuksia koskevassa rapor­tissa siellä sijainneet kaksi tykistön up­seeritaloa rakennetuksi 1770-luvun alussa. VA, Viipurin läänin järjestämiskomitea 7. 13, v. 1812-1813,= s. 39. Tykistön upseeritalojen tai ainakin joidenkin kolmesta rakennukses= ta ajoittumista niin vanhaksi, että ne olisi rakennettu 1770-luvulla tai = jo aiemmin, tukee jossain määrin se, että rakennuk­sis­= ta kaksi purettiin 1800-luvun alussa ja kolmannen mainittiin olevan vuonna 1818 niin huono­kun­toinen, että myös sen purkamista suunniteltiin. Museovirasto, rakennushistorian osasto, venäläisen insinöörikomennuskunnan arkisto. Lappeenranta n:o 10. Jos nimittäin rakennukset olisi pystytetty vasta aivan 1700-luvun loppupuolella, ne tuskin olisivat päässeet rap­peutumaan purk= ukun­toon niin nopeasti.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn109> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn109' href=3D"#_ft= nref109" name=3D"_ftn109" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 156, 172, 174. Kunniavartio lienee ollut linnoituksessa sen vuoksi, että toukokuun lopussa vuonna 1803 </span></a><span style=3D'mso-ansi-= language: FI'>keisari Aleksanteri tarkasti lin­noituksen ja vastaanotti joukkojen ohimarssin. LKA Kazan­zovin muistiinpanot Lappeen­rannan linnoituksesta.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn110> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn110' href=3D"#_ft= nref110" name=3D"_ftn110" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 151, 156.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p><= /span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn111> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn111' href=3D"#_ft= nref111" name=3D"_ftn111" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 151, 156, 172, 174; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kar</span></a><sp= an style=3D'mso-ansi-language:FI'>taston s. 32.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn112> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn112' href=3D"#_ft= nref112" name=3D"_ftn112" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 156, 165; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 32.</span></a>= <span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn113> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn113' href=3D"#_ft= nref113" name=3D"_ftn113" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 190. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></spa= n></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn114> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn114' href=3D"#_ft= nref114" name=3D"_ftn114" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 156, 165.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p><= /span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn115> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn115' href=3D"#_ft= nref115" name=3D"_ftn115" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 197.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span= ></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn116> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn116' href=3D"#_ft= nref116" name=3D"_ftn116" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA, F.= 349, op. 8, d. 156, 165, 197.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></= o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn117> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn117' href=3D"#_ft= nref117" name=3D"_ftn117" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 3/L, op. 2</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>3, d. 852, Mordvinovin atl= as; VA kartta MH 370/56 M 25/3.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn118> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn118' href=3D"#_ft= nref118" name=3D"_ftn118" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 3/L, op. 23, d. 978, 974; VA kartta MH 371/2 D 6/3; VA yleiskartta 122 2 D 17/77, Viipurin kuvernementin atlas; VA kartta MH 370/56 M 25/3; LKA Lappeenrantaa vuonna 1797 kuvaava karttakop</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI= '>io vuodelta 1891.Eri lähteet antavat varuskuntapataljoonan upseeritalojen rakennusvuosista ristiriitaisia tietoja. Pormestari Maslén raportoi vuonna 1812, että rakennukset oli raken­nettu "40 vuotta sitten" eli siis 1770-luvun alussa. Vuosina 1843 ja 1844 laaditut luettelot lakkautetun Lappeenrannan linnoituksessa sijait­sevista sotilasdepar­tementille kuuluvista rakennuksista taas ilmoittivat rakennusvuodeksi vuoden 1799. VA Viipurin läänin järjestämiskomitea v. 1812-1813, 7. 13, s. 40; VA venäläiset sotilasasiakirjat, kansio 293, aktit 16554, 16555. Säilyneen karttamateriaalin mukaan on joka tapauksessa selvää= ;, että rakennuksia ei ole voitu rakentaa ennen 1770-lukua. </span><span lang=3DEN-US>UUB, Handritade kartor över Finland. Karta över Villmanstrand. Inv. nr 56074. </span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>D= avidsson 1957: Laskovski 1865, karttaliite s. 17. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn119> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn119' href=3D"#_ft= nref119" name=3D"_ftn119" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F 3= 49, op. 8, d. 151, 156, 165; Museovirasto, rakennushistorian osasto, venäläi= sen insinöörikomennuskunnan arkisto. Lappeenranta n:o 10.</span></a><= span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn120> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn120' href=3D"#_ft= nref120" name=3D"_ftn120" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 169, 170, 172.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></= o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn121> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn121' href=3D"#_ft= nref121" name=3D"_ftn121" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 3/L, op. 23, d. 977, </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>kartaston s. 35= .<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn122> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn122' href=3D"#_ft= nref122" name=3D"_ftn122" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Aseistukse= sta ks. TsGVIA F. 349, op. 8, d. 172. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:F= I'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn123> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn123' href=3D"#_ft= nref123" name=3D"_ftn123" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Knapas 198= 8, s. 189. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn124> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn124' href=3D"#_ft= nref124" name=3D"_ftn124" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 154, 186. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p>= </span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn125> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn125' href=3D"#_ft= nref125" name=3D"_ftn125" title=3D""><span lang=3DEN-US>UUB Handritade kartor ö= ver Finland. Karta över Villmanstrand. Inv. nr 56075. </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Davidsson 1957; Laskovski 1866, karttaliite = s. 17.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn126> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn126' href=3D"#_ft= nref126" name=3D"_ftn126" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA k</span= ></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>artta MH 370/56 M 25/3; TsGAVMF F. 3/L, op. = 23, d. 852, Mordvinovin atlas; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 34. Vu= onna 1772 rakennettiin myös neljäs, muita hieman pienempi varastorakennus.TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 34.<o:p></o:p>= </span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn127> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn127' href=3D"#_ft= nref127" name=3D"_ftn127" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF</s= pan></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'> F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 34.<o:= p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn128> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn128' href=3D"#_ft= nref128" name=3D"_ftn128" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 172, 174.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p><= /span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn129> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn129' href=3D"#_ft= nref129" name=3D"_ftn129" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 165, 172, 174.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></= o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn130> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn130' href=3D"#_ft= nref130" name=3D"_ftn130" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ranta 1980= , s. 170; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 172, 174.</span></a><span style=3D'mso-ansi-langua= ge: FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn131> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn131' href=3D"#_ft= nref131" name=3D"_ftn131" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 172, 174.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p><= /span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn132> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn132' href=3D"#_ft= nref132" name=3D"_ftn132" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 161, 165, 172, 173, 174,</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:F= I'> 177, 184; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 36, 37.<o:p></o:p></= span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn133> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn133' href=3D"#_ft= nref133" name=3D"_ftn133" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 164, 165; TsGAVMF F. 3/L, op. 23, d. 977, kartaston s. 34.</span></a>= <span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn134> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn134' href=3D"#_ft= nref134" name=3D"_ftn134" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 166, 167.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p><= /span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn135> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn135' href=3D"#_ft= nref135" name=3D"_ftn135" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ranta 1978= , s. 100-104.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span><= /p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn136> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn136' href=3D"#_ft= nref136" name=3D"_ftn136" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>MMA Lappee= nrannan ortodoksisen kirkon historiikki</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:= FI'>kir­ja; Tasihin 1982, s. 74.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn137> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn137' href=3D"#_ft= nref137" name=3D"_ftn137" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA Viipurin kuvernementin arkkitehdin virasto 6 56 M 14/9; piirustus julkaistu Juhani Tasihinin kirkon ajoitus</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>&sh= y;prob­lematiikkaa käsittelevässä artikkelissa. Tasihin 1982, s. 72.<o:p></o:p>= </span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn138> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn138' href=3D"#_ft= nref138" name=3D"_ftn138" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tasihin 19= 82, s. 71, 73.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn139> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn139' href=3D"#_ft= nref139" name=3D"_ftn139" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>MMA Lappee= nrannan ortodo</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>ksisen kirkon historiikkikir­ja; Lehtonen 1986, s. 296.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn140> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn140' href=3D"#_ft= nref140" name=3D"_ftn140" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ks. Petter= sson 1959, s. 167. Kirkkojen tyylierojen takana olivat tietenkin myös eri kirkkokuntien kirkon</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>­ra= ken­nustraditio ja omat toiminnalliset vaatimukset.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn141> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn141' href=3D"#_ft= nref141" name=3D"_ftn141" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA kartta = MH 371/2 D 6/3.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn142> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn142' href=3D"#_ft= nref142" name=3D"_ftn142" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>op. 8, d. 198, 199.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn143> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn143' href=3D"#_ft= nref143" name=3D"_ftn143" title=3D""><span lang=3DEN-US style=3D'font-family:Wingdin= gs; mso-bidi-font-family:Wingdings'>S</span></a><span style=3D'mso-ansi-languag= e: FI'>uiski 1989, s. 96, 97. Lappeenrannasta Saharov matkusti Ruotsinsalmen linnoitukseen. Sama. Laivaston lakkauttamisen jälkeen Lappeen kihlakun= nan komissaari A. Wirenius raportoi 1810-luvun alussa Viipurin läänin järjestyskomitealle Saimaan soutulaivaston rakennuksista. Hänen mukaansa Lappeenrannan lähistölle oli soutulaivastolle raken­= nettu matruusi­kasarmeja ja sairaalarakennus. Lisäksi oli rakennettu<span style=3D'mso-spacerun:yes'>  </span>majoitustilaa upseereille. Aluksil= le oli tehty viisi "saraijia" eli kevytrakenteista vajaa. Laivastolla oli myös makasiineja, jotka oli kasarmien tapaan mitoitettu 300 matruusin = ja 50 tykkimiehen tarpei­siin. VA Viipurin järjestämiskomitean arkisto 1812-1813. E 8:17.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn144> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn144' href=3D"#_ft= nref144" name=3D"_ftn144" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 326, op. 1, d. 15925-15942. Rakennuspiirustuksista siis pääosan laati von Stempel; </span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>tutkimusaineiston perusteella ei voi päätellä toteutettiinko Saharovin suunnitelmia. Saharovin suunnitelmista ks. </span><span lang=3DEN-US style=3D'font-family:Wingdings;mso-bidi-font-family:Wingdings'>n</span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>uiski 1989, s. 97-99.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn145> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn145' href=3D"#_ft= nref145" name=3D"_ftn145" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Museoviras= to, rakennushistorian osasto. Venäläisten insinöörikomennuskuntien arkisto. Lappeenranta n:o 75; TsGVIA F. = 34</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>9, op. 8, d. 198, 199; VA RaKH Luettelot julkisista ja sotilasrakennuksista 1811-1923. Luettelot yleisistä rakennuksista 1816-1817. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn146> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn146' href=3D"#_ft= nref146" name=3D"_ftn146" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 326, op. 1, d. 15930; Museovirasto, rakennushistorian osasto. Venäläisten insinöörikomennuskuntien arkisto. Lapp</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>eenranta n:o 75.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn147> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn147' href=3D"#_ft= nref147" name=3D"_ftn147" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 326, op. 1, d. 15928.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></sp= an></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn148> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn148' href=3D"#_ft= nref148" name=3D"_ftn148" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 326, op. 1, d. 15930. Insinöörikomennuskunnan vuonna 1810 laatimaan selostuskarttaan merkittyjen käymälöiden katon tuuletusaukko= jen määrän perusteella näyttäisi Saharovin käymäläsuunnitelma tulle</span></a><span style=3D'mso-ansi-l= anguage: FI'>en toteutetuksi. TsGVIA F. 349, op. 8, d. 198.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn149> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn149' href=3D"#_ft= nref149" name=3D"_ftn149" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 326, op. 1, d. 15931; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 198, 199.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn150> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn150' href=3D"#_ft= nref150" name=3D"_ftn150" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Museoviras= to, rakennushistorian osasto, venäläisten insinöörikomennuskuntien arkisto. Lappeenranta n:o 75; TsGAVMF F. 326, op. 1, d. 15932. L</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>aiva= stolle oli suunniteltu myös erillinen leipomorakennus. Neljän uunin leipomosta on sekä von Stempelin että Saharovin suunnitelmat vuod= elta 1807. Rakennuksien yksinkertaisuudesta huolimatta on Saharovin allekirjoittamassa suunnitelmassa rakennuksesta saatu - ainakin piirustukse= ssa - huomattavasti tasapainoisempi ja levollisempi kokonaisuus. Tiedossani ei = ole toteutettiinko leipomoita. TsGAVMF F. 326, op. 1, d. 15936, 15837.<o:p></o:= p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn151> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn151' href=3D"#_ft= nref151" name=3D"_ftn151" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8, d. 198, 199. Merivoimien sairaalalle oli von Stempelin toime</span></a><= span style=3D'mso-ansi-language:FI'>sta vuonna 1807 suunniteltu myös puinen sauna. Rakennus oli lähes neliön muotoinen. Korkea aumakatto, kor= keat kattoikkunat ja keskelle sijoitettu savupiippu saivat ainakin piirustuksessa aikaan suhteellisen voimakkaan vertikaalin vaikutelman. Samalta vuodelta on säilynyt myös Andrei Saharovin saunasuunnitelma. Suunnitelma oli vaihtoehtoinen von Stempelin laatimaan. Suunnitelman mukaan sauna olisi oll= ut lähes neliön muotoinen, äärimmäisen yksinkertainen= ja pyramidikattoineen lähes kubistisen vaikutelman tekevä rakennus. TsGAVMF F. 326, op. 1, d. 15926, 15927. Sairaalan rakennuksiin kuului my&ou= ml;s ruumishuone. Piirustusten mukaan rakennus oli pyramidikattoinen, lähes neliön muotoinen rakennus. TsGAVMF F. 326, op. 1, d. 15940.<o:p></o:p>= </span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn152> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn152' href=3D"#_ft= nref152" name=3D"_ftn152" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGAVMF F.= 326, op. 1, d. 15939, 1594</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>1.<o:p></o= :p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn153> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt'><a style=3D'mso-footnote-id:f= tn153' href=3D"#_ftnref153" name=3D"_ftn153" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-la= nguage:FI'>TsGAVMF F. 326, op. 1, d. 15933, 15934; TsGVIA F. 349, op. 8, d. 198, 199; VA RaKH Luettelot julkisista ja sotilasrakennuksista 1811-1923. Luettelot yleisistä rakennuksista 1816-1817. Tervankeittämöä kuva= avan piirustuksen mukaan se oli hivenen muita rak</span></a><span style=3D'mso-a= nsi-language: FI'>ennuksia rikkaammin koristeltu. Rakennus oli pyramidikattoinen. Räystään alareunassa oli kattolista ja kattolistasta hiukan alempana seinäpinnassa oli toinen, julkisivun ikkunoiden yläreunan tasolla sijainnut lista. Ikkunan klassisististen ylä- ja alapuitteitten ohella oli rakennuksen oviaukkoa artikuloitu: oviaukon molemmin puolin pilasterit kannattivat arkkivolttia lakikivineen esittävää rakennelmaa. TsGAVMF F. 326, op. 1, d. 15942.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt;text-indent:36.0pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Laivaston keskusarkiston Saimaan laivastoa kuvaavan piirustussarjassa on myös joitakin muita Lappeenrantaan suunniteltuja rakennuksia. Lähdeaineistosta ei kuitenkaan selviä, missä rakennukset sijaitsivat, eikä oliko ne kaikki toteutettu. Piirustusten mukaan rakennuksista oli tervankeittämön tapaan jäsennelty ilmeisestikin laivaston alusten korjaamiseen käytetty puurakennus. Oviaukko oli siinä lisäksi kehystetty seinän puolelta pilasterikehyksellä. Katosta erkani oviaukon kohdalla päätykolmio. Lisäksi rakennuksen julkisivua koristivat muista laivaston rakennuksista poiketen kulmapilasterit. TsGAVMF F. 326, op. 1, d. 15938.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt;text-indent:36.0pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Apteekkina toimi aumakattoinen ja suorakaite= en muotoinen puurakennus, joka oli pohjakaavaltaan eteisellinen paritupa. Eteisestä oli vielä portaat korkealle ullakolle. Symmetrisesti ryhmiteltyjen ikkunoiden, kattoikkunoiden, kahden savupiipun ja oven ohella rakennukselle antoi ilmettä voimakkaasti profiloitu kattolista. TsGAVM= F F. 326, op. 1, d. 15925.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt;text-indent:36.0pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Laivaston mestareiden rakennus vastasi pohjakaavaltaan edellistä rakennusta, joskin rakennuksen runko oli hiu= kan kapeampi. Mestareiden rakennuksessa oli lisäksi vuoden 1805 piirustuksen mukaan ulkoasua koristeltu ikkunanpuittein ja katolle oli sijoitettu useampi kattoikkuna. TsGAVMF F. 326, op. 1, d. 15935.<o:p></o:p></span></p> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 0cm;margin-left:15.3pt;margin-bottom:.0001pt;text-indent:36.0pt'><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p> </o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn154> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn154' href=3D"#_ft= nref154" name=3D"_ftn154" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8. d. 198; museovirasto, rakennushistori</span></a><span style=3D'mso-ansi-= language: FI'>an osasto, venäläisten insinöörikomennuskuntien arkisto. Lappeenranta n:o 75.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn155> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn155' href=3D"#_ft= nref155" name=3D"_ftn155" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>TsGVIA F. = 349, op. 8. d. 199; VA Viipurin kuvernementin KOJAK 83 (1-2).</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn156> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn156' href=3D"#_ft= nref156" name=3D"_ftn156" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>VA Viipurin järjestämiskomitean arkisto 1812-1813. E 8:17; VA RaKH Luettelot julkisista ja sotilasrakennuk</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI= '>sista 1811-1923. </span><span lang=3DEN-US>Luettelot yleisistä rakennuksista 1816-1817.; museoviraston rakennushistoriallisen osaston insinöörikomennuskuntien arkisto n:o 75.</span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn157> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn157' href=3D"#_ftnref157" name=3D"_ftn157" titl= e=3D""></a><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span></span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[22]</span></sup></span><![endif]></span></span></sup></span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>Ranta 1978, s. 100-108.</span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn158> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn158' href=3D"#_ftnref158" name=3D"_ftn158" titl= e=3D""></a><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span></span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[23]</span></sup></span><![endif]></span></span></sup></span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>Laskovski 1865, karttaliite s. 17;= UUB Handritade kartor över Finland. Karta över Villmanstrand. Inv. nr 56074. Davidsson 1957. </span><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Kaupungin kautta vuonna 1754 Viipuriin matkannut Nils Brocman kiteytti päiväkirjaansa vaikutelmansa Lappeenrannasta näin: "Willmanstrand. </span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>= En ännu uslare stad än vi någorsin förr på resan sedt,"Broc­man 1754, s. 61.</span><span style=3D'mso-ansi-language= :FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn159> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn159' href=3D"#_ftnref159" name=3D"_ftn159" titl= e=3D""></a><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span></span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[24]</span></sup></span><![endif]></span></span></sup></span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>Laskovski 1865, karttaliite s. 17;= UUB Handritade kartor över Finland. Karta över Villmanstrand. Inv. nr. 56074. Davidsson 1957; Knapas 1976, s. 12; Lilius 1985, s. 20-23, kuvat 22-= 32.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn160> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn160' href=3D"#_ftnref160" name=3D"_ftn160" titl= e=3D""></a><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span></span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-special-character:footnote'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[25]</span></sup></span><![endif]></span></span></sup></span><span lang=3DSV style=3D'mso-ansi-language:SV'>Laskovski 1865, karttaliite s. 17;= UUB Handritade kartor över Finland. Karta över Villmanstrand. Inv. nr 56074. Davidsson 1957.</span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn161> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn161' href=3D"#_ft= nref161" name=3D"_ftn161" title=3D""><span lang=3DDE style=3D'mso-ansi-language:DE'>= Hülphers 1760, s. 75.</span></a></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn162> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn162' href=3D"#_ft= nref162" name=3D"_ftn162" title=3D""><span lang=3DDE style=3D'mso-ansi-language:DE'>= Engelhardt 1767, s. 66.</span></a></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn163> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn163' href=3D"#_ft= nref163" name=3D"_ftn163" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Maantietei= lijä Heinrich Storchin mukaan kaupungissa oli harvoja yksityisasuntoja. Useimmat talot olivat hänen mukaansa upseer</span></a><span style=3D'mso-ansi-l= anguage: FI'>eiden asuntoja. Storch 1796, s. 515. <o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn164> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn164' href=3D"#_ft= nref164" name=3D"_ftn164" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Vanhan Suo= men linnoitusten malliasemakaavoista ks. Knapas 1988, s. 194.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn165> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn165' href=3D"#_ft= nref165" name=3D"_ftn165" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ns. </span= ></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Tsheljushkinin kartan mukaan Suuren esikaupu= ngin kaduista poikkikatu oli leveydel­tään n. 11 metriä ja pitkittäiskatu hiukan kapeam­pi. Linnoituksen pääkatu oli leveydeltään n. 12 metriä. VA kartta MH 370/56 M 25/3<o:p></= o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn166> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn166' href=3D"#_ft= nref166" name=3D"_ftn166" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Poikkeukse= na oli vuoden 1792 jälkeen esik</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI= '>aupungin itäpuolelle rakennettu luterilainen kirkko. Myöhemmin tietysti esikaupunkiin rakennettiin lisää kaupunkiyhteisön tarvitsemia rakennuksia.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn167> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn167' href=3D"#_ft= nref167" name=3D"_ftn167" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Keskusauki= o toteutui vain osittain, myöhemmin toteutumatta jäänyttä eteläosaa käytettiin sotaväen äksiisikent</span></a><sp= an style=3D'mso-ansi-language:FI'>tänä.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn168> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn168' href=3D"#_ft= nref168" name=3D"_ftn168" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Ks. Toivan= en 1980, kuva sivulla 42.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p>= </span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn169> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn169' href=3D"#_ft= nref169" name=3D"_ftn169" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Knapas 198= 8, s. 167.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn170> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn170' href=3D"#_ftnref170" name=3D"_ftn170" titl= e=3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[26]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ranta 1980, s. 167, 168.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn171> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn171' href=3D"#_ftnref171" name=3D"_ftn171" titl= e=3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[27]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Knapas 1976, s. 12; Ranta 1978, s. 97, 98<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn172> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-bottom:12.0pt;tab-stops:8.1pt 72.9pt 1= 37.7pt 202.5pt 267.3pt 332.1pt 14.0cm 461.7pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn172' href=3D"#_ftnref172" name=3D"_ftn172" titl= e=3D""></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><span style=3D'mso-spacerun:yes'>     </span><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'mso-special-character:foot= note'><![if !supportFootnotes]><span class=3DMsoFootnoteReference><sup><span style=3D'font-size:12.0pt;mso-farea= st-font-family: "Times New Roman";mso-ansi-language:FI;mso-fareast-language:FI;mso-bidi-lan= guage: AR-SA'>[28]</span></sup></span><![endif]></span></sup></span>Ranta 1978, s.= 31; Toivanen 1980, s. 73.<o:p></o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn173> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn173' href=3D"#_ft= nref173" name=3D"_ftn173" title=3D""><span style=3D'mso-ansi-language:FI'>Murto 1929= , s. 28; Toivanen 1980, s. 45.</span></a><span style=3D'mso-ansi-language:FI'><o:p><= /o:p></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn174> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn174' href=3D"#_ft= nref174" name=3D"_ftn174" title=3D""><span lang=3DEN-US>Foucault 1980, s. 156, 162</= span></a><span lang=3DEN-US>, 163, 169, 177, 180, 184, 185.</span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote' id=3Dftn175> <p class=3DMsoNormal style=3D'margin-top:0cm;margin-right:43.7pt;margin-bot= tom: 12.0pt;margin-left:15.3pt'><a style=3D'mso-footnote-id:ftn175' href=3D"#_ft= nref175" name=3D"_ftn175" title=3D""><span lang=3DEN-US>Vrt. Foucault 1980, s. 225-2= 36.</span></a></p> </div> </div> </body> </html> ------=_NextPart_01C70299.2AE28A90 Content-Location: file:///C:/D0FC3AD8/luku8_tiedostot/header.htm Content-Transfer-Encoding: quoted-printable Content-Type: text/html; charset="us-ascii" <html xmlns:v=3D"urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o=3D"urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w=3D"urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns=3D"http://www.w3.org/TR/REC-html40"> <head> <meta http-equiv=3DContent-Type content=3D"text/html; charset=3Dus-ascii"> <meta name=3DProgId content=3DWord.Document> <meta name=3DGenerator content=3D"Microsoft Word 11"> <meta name=3DOriginator content=3D"Microsoft Word 11"> <link id=3DMain-File rel=3DMain-File href=3D"../luku8.htm"> <![if IE]> <base href=3D"file:///C:\D0FC3AD8\luku8_tiedostot\header.htm" id=3D"webarch_temp_base_tag"> <![endif]> </head> <body lang=3DFI link=3Dblue vlink=3Dpurple> <div style=3D'mso-element:footnote-separator' id=3Dfs> <p class=3DMsoNormal><span lang=3DEN-US><span style=3D'mso-special-characte= r:footnote-separator'><![if !supportFootnotes]> <hr align=3Dleft size=3D1 width=3D"33%"> <![endif]></span></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:footnote-continuation-separator' id=3Dfcs> <p class=3DMsoNormal><span lang=3DEN-US><span style=3D'mso-special-characte= r:footnote-continuation-separator'><![if !supportFootnotes]> <hr align=3Dleft size=3D1> <![endif]></span></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:endnote-separator' id=3Des> <p class=3DMsoNormal><span lang=3DEN-US><span style=3D'mso-special-characte= r:footnote-separator'><![if !supportFootnotes]> <hr align=3Dleft size=3D1 width=3D"33%"> <![endif]></span></span></p> </div> <div style=3D'mso-element:endnote-continuation-separator' id=3Decs> <p class=3DMsoNormal><span lang=3DEN-US><span style=3D'mso-special-characte= r:footnote-continuation-separator'><![if !supportFootnotes]> <hr align=3Dleft size=3D1> <![endif]></span></span></p> </div> </body> </html> ------=_NextPart_01C70299.2AE28A90 Content-Location: file:///C:/D0FC3AD8/luku8_tiedostot/filelist.xml Content-Transfer-Encoding: quoted-printable Content-Type: text/xml; charset="utf-8" <xml xmlns:o=3D"urn:schemas-microsoft-com:office:office"> <o:MainFile HRef=3D"../luku8.htm"/> <o:File HRef=3D"header.htm"/> <o:File HRef=3D"filelist.xml"/> </xml> ------=_NextPart_01C70299.2AE28A90--