Paljastettiin Saimaan kanavan varteen Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlien yhteydessä 9.9.2006.

Saimaan kanavan rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman keisari Nikolai I myötävaikutusta. Hän tiesi kanavan merkityksen Suomelle ja näki myös sen hyödyllisyyden Venäjän valtapolitiikan kannalta. Myös hänen seuraajansa Aleksanteri II oli kiinnostunut kanavasta. Hän vieraili kanavatyömaalla kesällä 1856. Kanavan vihkiäisjuhlapäiväksi valittiin hänen kruunajaispäivänsä 7.9.1856. Venäjän keisarit ja Suomen suuriruhtinaat Nikolai I ja Aleksanteri II halusivat tulla muistetuksi merkittävästä saavutuksesta, joten keisarien nimet hakattiin Tuohimäen kallioon sekä Lauritsalan rullasillan kivikaarien ylle. Saimaan kanava oli Suomen suuriruhtinaskunnan taloudellisen nousun ja teknisen osaamisen symboli. Kanavan maisemankin haluttiin heijastavan sen merkitystä, joten sulkuympäristöt ja osia kanavasta maisemoitiin tyylikkäin istutuksin ja rakennuksin.

Kanava rakennettiin uudelleen sotien jälkeen ja avattiin liikenteelle 1968. Mukana juhlallisissa avajaisissa oli mm. tasavallan presidentti Urho Kekkonen, jonka mukaan nimettiin pieni puistikko Mälkiän sulun alueella. Vanhat keisarien muistolaatat olivat joutuneet tässä vaiheessa kanavan penkalle ja unohdettu sinne. Kanavan 150-vuotisjuhlan myötä nämä muistolaatat tuotiin uudelleen esiin arvoiseensa ympäristöön, vanhan Mälkiän sulun äärelle. Laatat on kiinnitetty samanmuotoiseen jalustaan, johon ne aikanaan oli sijoitettu.

Työn takana olivat:
Merenkulkulaitos, ja Lappeenrannan kaupunki ja muistomerkin suunnittelija arkkitehti Tapio Rönkönharju. Kivityöstä vastasi Loimaan kivi.

Katso lisää aiheesta: Matka Saimaan kanavalla
Kanavamuseot: Katso

» Katso teoksen sijainti kartalla » Katso muut alueen teokset