KRUUNUNPUISTO Usein Lappeenranta oli vain välietappi matkalla lomanviettoon Imatralle, jolla oli pitkät perinteen matkailijoiden majoittamisesta ja viihdyttämisestä. Imatrankoski ja sen ympäristö olivat niin kovassa kulutuksessa, että jo vuonna 1842 Nikolai I julisti osan alueesta suojeltavaksi Kruununpuistoksi. Luonnonnähtävyyksien Imatrankosken, Tainionkosken ja Kyröskosken lisäksi Imatran halkova Vuoksi tarjosi ensiluokkaiset puitteet kalastukseen. Katariina II – Suomen ensimmäinen turisti Imatrankoskella Katariina II saapui 30.7. 1772 Imatralle, minne maaherra Anton Wulffert oli tullut keisarinnaa vastaan Lappeenrannasta. Leveä Vuoksi ylitettiin lautalla Siitolassa ja koskelle tultiin pitkin itärannan tietä. Keisarinna matkasi koskelle vanhaa maantietä pitkin, joka kulki Meltolasta Portsillan ja Korvenkylän kautta ja yhtyi Lappeenrannan maantiehen lähellä nykyistä Rauhan asemaa. Imatran koskea ihasteltiin itärannalta. Katariinaa varten paikalle oli pystytetty kaksi huvimajaa, joita yhdisti laudoista, kaiteista ja portaista rakennettu kävelytie. Luonnonnähtävyyden tehoa lisättiin laskemalla tynnyreitä ja koskiveneitä koskesta alas. Keisarinna ihasteli kosken villiä voimaa ja koko Viipurin kuvernementin kauneutta. Engelhardt esitteli keisarinnalle kosken rannalla lähiseudun virkamiehiä ja pappeja. Suuren hallitsijan läsnäolosta haltioituneet paikkakuntalaiset saivat keisarinnalta pieniä rahalahjoja. Kruununvouti Henrik Masalinin kartanossa Siitolassa syötiin päivällinen ja kello kahdeksan aikaan lähdettiin paluumatkalle. Ennen laamanni Aleniuksen maatilaa keisarinnalle esiintyivät paimenpojat, jotka soittivat tienvarrella huiluillaan suomalaisia kansanlauluja. [ Takaisin ] [ Etusivulle ] |
Kruununpuisto, koski ja hotelli 1907.
Kruununpuisto kuvattuna hotellista 1922.
|
