Repin ja Suomi

Lataa artikkeli (PDF, 227kt)

Tietoa kirjoittajasta

Helena Soini on Venäjän tiedeakatemian Karjalan alueen kielitieteen, kirjallisuuden ja historian instituutin vanhempi tutkija Petroskoista. Hän on tullut tunnetuksi teoksestaan "Kultainen kuherruskuukausi", joka käsittelee venäläisten ja suomalaisten taiteilijoiden yhteistyötä ja keskinäistä vuorovaikutusta 100 vuotta sitten. Terijoen Kuokkalassa asunut Ilja Repin on eräs teoksessa esiin nousevista taiteilijoista. Helena Soini on julkaissut lisäksi useita kirjoja ja kirjoituksia suomalais-venäläisistä kulttuurisuhteista. Tässä artikkelissa Helena Soini käsittelee Ilja Repinin suhdetta Suomeen ja suomalaisiin taiteilijoihin. Artikkelin on suomentanut Jukka Mallinen.

Tiivistelmä

Ilja Repin muutti Terijoen Kuokkalaan yhdessä vaimonsa kirjailija Natalia Nordmannin kanssa vuonna 1900. Repin vaikuttui Suomen luonnosta ja hän maalasi kymmeniä harjoitelmia ja maalauksia liittyen ympäröivään maisemaan. Tunnetuimpia luontoon liittyviä teoksia on "Mikä Vapaus" vuodelta 1903, jossa nuoripari on myrskyisen meren ympäröimänä Suomenlahden rannalla. Mutta Repin ei ihastunut pelkästään Suomen luontoon vaan myös silloisen Helsingin sivistyneeseen tunnelmaan ja Suomen suhteellisen vapaaseen ilmapiiriin. Kun Suomen ja Venäjän välinen raja sulkeutui vuonna 1917, Repin alkoi solmia tiiviimmin suhteita suomalaisiin taiteilijoihin ja taidegallerioihin.

Hänellä oli ollut yhteyksiä suomalaisiin taiteilijoihin jo aiemmin ja ystävyys Albert Edefeltin kanssa oli alkanut jo vuonna 1896. Alunperin Repin oli suhtautunut kielteisesti Akseli Gallen-Kallelan tuotantoon, mutta lähempi tutustuminen Gallen-Kallelaan henkilönä ja hänen taiteeseensa aiheutti jyrkän suunnanmuutoksen. Repin maalasi myöhemmin myös Gallen-Kallelan muotokuvan vuonna 1920. Samana vuonna Repin aloitti suomalaisia suurmiehiä kuvaavan taulun tekemisen ja teokseen on kuvattu ajan suomalaiset suurmiehet Eliel Saarisesta Pekka Haloseen. Taulun tekemiseen meni useita vuosia ja taiteilija viimeisteli työtä loputtomasti. "Suomen suurmiehiä" teos oli Repinin viimeisimpiä suuria töitä. Repin ihaili Suomea kuolemaansa asti ja hän piti arvossa Helsingin matkojaan ja yhteyksiä suomalaisiin taiteilijoihin.

Ote artikkelista

Suuri venäläinen maalari Ilja Repin kirjoitti värikkään sivun venäläis-suomalaisten taidekosketusten historiaan, loi kuvataiteellisessa ja kirjallisessa tuotannossaan Suomen kulttuurin hahmon ja vaikutti monessa suhteessa Suomen kuvan muodostumiseen Venäjällä. Vuonna 1900 Ilja Repin asettui yhdessä vaimonsa, kirjailija Natalja Nordmannin kanssa Suomeen, Kuokkalan kylään Suomenlahden rannalla antaen huvilalleen nimeksi "Penaatit". "Tämä "Suomi" oli rakas. Kuivat hongat korkeassa kanervikossa, puolukat, puiden suorat rungot… ja vihdoin ihana hiekkaranta ja meri, jossa etelästä häämöttävät Konstadtin ääriviivat - kaikki tämä veti puoleensa"1, Tito Collinder kirjoittaa teoksessaan Repinistä. Repinin Suomessa viettämän kolmenkymmenen vuoden aikana suomalainen luonto innoitti häntä useasti monilukuisiin harjoitelmiin. Voimakkaan vaikutelman "tutustumisesta pohjoisen meren ihmeisiin"2, Itämeren varhaistalvesta Repin esitti teoksessa "Mikä vapaus" 1903 (Venäläinen museo).

Lue koko artikkeli (PDF, 227kt)