SisältöYhteystiedot
#
1. Suomenniemen Rannuusinsalmen purjehdusesteet
2. Taipalsaaren Kuivaketveleen linnavuori
3. Lappeenrannan Voisalmen konekivääri- ja majoituskorsu
4. Lappeenrannan Kauskilan ristiretki- ja varhaiskeskiaikainen kalmisto
5.Lappeenrannan Murheistenrannan kivikautinen asuinpaikka
6. Joutsenon Saarenojan kivikautinen asuinpaikka
7-8. Imatran Lammassaaren kivikautiset asuinpaikat
9. Imatran Ukonniemen kivikautinen asuinpaikka
10. Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus
11. Joutsenon Huusniemen kivikautinen asuinpaikka
12. Joutsenon Mietinsaaren kivikautinen asuinpaikka
13. Ruokolahden Korosniemen esihistoriallinen asuinpaikka-alue
14. Ruokolahden Salminiemen lapinraunio
15. Rautjärven Hirnilän viikinkiaikainen kalmisto
16-17 . Rautjärven Haukkavuori ja Torsansalon rajakivi
18. Parikkalan Silvun kuppikivi
19. Parikkalan kivikautinen asutus / Haljakan kivikautinen asuinpaikka
20. Parikkalan Romanonkankaan pyyntikuopat
21. Saaren Tarnalan kulttuurimaisema
22. Uukuniemen Papinniemen ortodoksikylä
23. Taipalsaaren Vaaterannan kivikautinen punamultahautakalmisto ja asuinpaikka
Kohdekartta: Kohteet 2-5
4. Lappeenrannan Kauskilan ristiretki- ja varhaiskeskiaikainen kalmisto
Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäessä on perimätiedon mukaan ollut kirkko tai kappeli sekä hautausmaa. Kappelinmäen yli kulkee vanha tie, joka on johtanut 1500-luvulla Viipurista Savoon ja Hämeeseen. Lappeenrannasta lienee tullut Kauskilaa merkittävämpi keskus vasta 1500-luvun lopulta lähtien.

Paikalla suoritetut arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet, että alueella on noin 1100-1500 -luvuille ajoitettava kalmisto. Kauskilan kalmistoa pidetään esineistön perusteella karjalaisena, mutta löytöaineisto kertoo myös ruotsalaisista ja balttilaisista yhteyksistä. Kalmiston kiinnostavimpia esinelöytöjä ovat naisten ristiretkiaikaiset korut, rahat ja pieni hopeinen, todennäköisesti bysanttilaista alkuperää oleva ristiriipus. Kalmiston varhaisimmat haudat ovat ristiretkiajalta (1100-1300 jKr.). Siirtyminen esineettömään kristilliseen hautaustapaan alkoi 1300-luvun kuluessa. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä vielä 1500-luvun lopulla.

Kalmistosta tunnetaan toistaiseksi lähes 200 hautaa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös kappelin paikasta. Kalmistossa on suoritettu tutkimuksia vuonna 1953, 1997,1999-2001. Tutkimukset jatkuvat.

Ajo-ohje: Ajetaan Lappeenrannasta Vaalimaan tietä (nro 387) noin 6 km, kunnes oikealle kääntyy Kauskilantie, jota ajetaan noin kilometri. Kohde on heti tien vasemmalla puolella. Tien levennykseen saa paikoitettua linja-auton tai henkilöautoja.

Kappelinmäestä löytyneitä naisten hautojen esineitä