Muinaisjäännökset ovat maassa säilyneitä ihmisen toiminnan tuloksena syntyneitä rakenteita ja muodostumia. Niitä ovat esimerkiksi muinaiset asuin- ja hautapaikat, palvonta- ja uhripaikat, puolustusvarustukset sekä elinkeinoihin liittyvät jäänteet, kuten pyyntikuopat, kaskirauniot ja tervahaudat. Näitä sanotaan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Maasta voi löytyä myös muinaisesineitä, niiden palasia ja niiden tekemisessä syntynyttä ainesta, jotka eivät kuulu mihinkään kiinteään muinaisjäännökseen. Nämä ovat irtolöytöjä.
Miten muinaisjäännökset ovat syntyneet?
Ihmiset asettuivat Suomen alueelle yli 10 000 vuotta sitten. He rakensivat ja tekivät kaikkea elämiseen tarvittavaa, kuten asumuksia, pyyntipaikkoja ja pyhiä paikkoja. Aikojen kuluessa vanhimmat paikat jäivät pois käytöstä uudempien tieltä. Ne maatuivat ja unohtuivat. Näin muinaisjäännökset syntyivät.
Tiedossa olevien muinaisjäännösten määrä kasvaa jatkuvasti, sillä niitä löytyy vuosittain lisää. Esihistorialliselta ajalta tunnetaan noin 14 000 kiinteää muinaisjäännöstä ja suuri määrä muinaisesineitä. Historialliselle ajalle kuuluvia muinaisjäännöksiä on vielä enemmän.
