|
|
|
Rauhoitus koskee monenikäisiä muinaisjäännöksiä. Kuvassa Salpa-aseman bunkkeri Ruokolahden Syyspohjasta.
Kuva Etelä-Karjalan museo/
Arto Hämäläinen.
|
Muinaisjäännöksiä on hyvin monenlaisia ja monen ikäisiä. Suomessa jäännösten kirjo ulottuu vanhimmasta asuinpaikasta Karijoen Susiluolasta yli 100 000 vuoden takaa toisen maailmansodan aikana rakennettuihin Salpa-aseman puolustusvarustuksiin. Muinaismuistolaissa määritellään rauhoitetut muinaisjäännökset. On tärkeä muistaa, että suojelluilla muinaisjäännöksillä ei ole ikärajaa.
Muinaismuistolaissa rauhoitetuiksi luetellaan
- maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut ihmisen muinoin tekemät kiveykset ja kivilatomukset,
- pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot,
- kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tai maalauksia, hiomauria tai hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia,
- uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat,
- muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat, kuten myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten tai paikkojen käytöstä,
- muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla,
- kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin muut sellaiset muistomerkit,
- muinaisten huomattavien kulkureittien, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset sekä
- kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja.
Muinaismuistolaki rauhoittaa myös maasta löydetyt yli 100 vuotta vanhat esineet, joiden omistajaa ei tunneta. Esineet on toimitettava puhdistamattomina Museovirastoon, jossa ne voidaan lunastaa Kansallismuseon kokoelmiin kunniakirjaa tai löytöpalkkiota vastaan. Esineet voidaan saada näytteille myös oman alueen maakuntamuseoon. Jo aiemmin tunnetusta kiinteästä muinaisjäännöksestä peräisin oleva muinaisesine kuuluu ilman lunastusta Kansallismuseon kokoelmiin.
Laki koskee esihistoriallisia ja historiallisia kohteita sekä kuivalla maalla että veden alla.
(Muinaismuistolaki 295/63).
|
|
