Jos haluat, voit tulostaa nämä sivut ja ottaa ne mukaan Luontopolulle. Saimaan luonnonsuojelukeskuksesta saa myös valmiita opasvihkosia.
Nämä sivut muotoutuvat tulostettaessa uudelleen; erillistä tulostettavaa versiota ei siis tarvita.
Alkuun — 1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 — Info
Itärinteen kasvillisuus on muutostilassa vallin entisöinnin vuoksi. Vallia on kunnostettu takaisin entiseen asuunsa, minkä vuoksi alhaalla kulkevaa katua on siirretty etäämmälle. Aiemmin satamatasannetta on myös levennetty täyttämällä Kaupunginlahtea.
Ennen entisöintityön aloittamista jyrkällä itärinteellä vallitsi matalakasvuinen keto. Runsaslukuisimpia kasveja olivat maksaruohot, huopakeltanon laajat mattokasvustot, ahomansikka, heinätähtimö ja päivänkakkara. Venäläisiin tulokkaisiin kuuluvaa sinikukkaista ketoampiaisyrttiä kasvoi runsaasti. Rinteen alaosassa kasvoi myös paljon hakarasaraa. Siellä täällä oli harmaita koiruohon eli malin tuppaita.
Tulevaisuus näyttää millaiseksi entisöidyn vallin kasvillisuus tulee kehittymään. Maanmuokkauksen yhteydessä pintaan on saattanut nousta vanhoja siemeniä pitkienkin aikojen, jopa satojen vuosien, takaa ja näin aiemmin alueella kasvaneita lajeja saattaa herätä uuteen eloon, kuten mm. edellisellä rastilla esitelty hullukaali.
Rinteen päällä lehtipuiden katveessa on menestynyt myrkkykatko. Se muistuttaa koiranputkea, mutta erottuu punapilkkuisen varren ansiosta. Laji vaatii varjoisan ja multavan kasvupaikan. Tunnetuin myrkkykatkomaljan uhri lienee Sokrates.
Pujon sukulainen, harmaakarvainen mali on meillä viljelyjäänne. Se on aikoinaan ollut tärkeä ja monikäyttöinen lääkekasvi, jonka voimakas tuoksu tehoaa niin tuholaisiin ja loisiin kuin aineenvaihduntahäiriöihin. Sitä on käytetty rohtona ja mm. absintin mausteena. Nimensä kasvi on saanut antiikin Artemis-jumalattaren mukaan.
Rasti 4 on Linnoituksen portin pielessä ylimmän etelävallin alla.