|
Piistä iskettyjä säleitä Joutsenon Saarenojan kivikautiselta asuinpaikalta. Vastaavia tunnetaan Suomessa ainoastaan Lahden Ristolan asuinpaikalta, joka on noin 10 600 vuotta vanha, ja nykytietämyksen mukaan Suomen vanhin asuinpaikka viimeisimmän jääkauden jälkeen.
Piitä ei esiinny Suomen maaperässä luontaisena. Se on aina tuontia muualta. Saarenojan musta pii on mahdollisesti peräisin eteläiseltä Itämereltä, harmaa ja vaaleanruskea pii on mahdollisesti
virolaista piitä. Violetin sävyinen pii, jota Saarenojan löytöaineistossa on eniten, on mahdollisesti peräisin Venäjän Valdain alueelta. Punertavaa ja ruskeaa piitä tavataan kaikilla edellämainituilla alueilla.
Kuva Etelä-Karjalan museo/
Seppo Pelkonen.
|
|
Imatran Kiurulan asuinpaikalta löytynyt lohkottu piin kappale.
Kuva Etelä-Karjalan museo.
|
Ensimmäiset asukkaat
Ihmiset saapuivat Etelä-Karjalan alueelle Salpausselkien eteläpuolisille muinaisten merenlahtien ja järvien rannoille mahdollisesti jo noin 11 000 vuotta, mutta viimeistään noin 10 000 vuotta sitten. Asukkaat tulivat todennäköisesti kaakosta ja etelästä. Imatran Kiurulasta ja Joutsenon Kuurmanpohjasta muinaisen vesistön rannalta on löydetty tähän mennessä 16 asuinpaikkaa, joiden joukossa on muutama varhaisimman eli pioneeri- asutusvaiheen asuinpaikka. Näiden joukossa on ehkä Suomen vanhinta asutusta jääkauden jälkeiseltä ajalta. Myös Luumäeltä on löytynyt viitteitä vanhimmasta pioneeriasutuksesta.
Ihmisistä Etelä-Karjalan alueen lähistöllä kertoo myös maailman vanhimpiin kuuluva kalaverkko, jonka kalastaja hukkasi järven pohjaliejuun noin 10 400 vuotta sitten. Verkko löytyi peltoa ojitettaessa Antrean Vuoksenrannasta vuosisadan alussa. Nykyään löytöpaikka sijaitsee Venäjän puolella, linnuntietä melko lähellä Imatran ja Joutsenon muinaisia asutusalueita.
