Saarenojan asuinpaikka sijaitsee muinaisen vuonon rannalla. Asuinpaikka nykyään ja ehdotus siitä, miltä se on voinut näyttää kivikaudella. Kuvat Etelä-Karjalan museo/ Seppo Pelkonen ja Pekka Haapaniemi.
Joutsenon Saarenojan asuinpaikalta löytyneitä esineitä, ruusukvartsista valmistettu kiviveitsi ja kiilleliuskeinen taltta. Kiviterät kiinnitettiin todennäköisesti puu tai luuvarsiin, mutta niitä ei ole säilynyt Suomen happamassa maaperässä. Kuva Etelä-Karjalan museo.
Suomusjärven kulttuuri noin 8300 - 5000 eKr.
Ensimmäisten asukkaiden saapumisen jälkeen väestö vähitellen lisääntyi. Tätä jaksoa nimitetään Suomusjärven kulttuuriksi merkittävän löytöalueen mukaan. Etelä-Karjalasta tunnetaan tämän ajan asuinpaikkoja noin parikymmentä, joista vain muutamaa on tutkittu arkeologisin kaivauksin. Kuitenkin asuinpaikkojen harvat esineet ja irtolöydöt, kuten kivestä valmistetut pajunlehdenmuotoiset keihäänkärjet, kirveet ja taltat kertovat pyyntikansan arkisista askareista.
