|
Lapinrauniot rakennettiin rantakallioille. Kuvassa Ruokolahden Salminiemen lapinraunio.
Kuva Etelä-Karjalan museo/Minna Kähtävä-Marttinen.
|
|
|
Varhaismetallikautinen Luukonsaaren keramiikan pala Ruokolahden Utulasta. Piirros Museovirasto.
|
Metallin aika
Itä-Suomessa kivikausi vaihtui hitaasti pronssikauteen. Löytöjen niukkuuden ja metallin käyttöönoton hitauden vuoksi erityisesti sisämaan kohdalla puhutaan varhaismetallikaudesta, joka käsittää pronssikauden ja varhaisimman rautakauden.
Alkeellista viljelyä ja lapinraunioita
Metallin käyttöön saatiin vaikutteita nykyisen Venäjän alueelta, eikä metallin käyttöönotto muuttanut kivikautista pyyntiin ja kiertävään asutukseen perustuvaa elämäntapaa. Sisämaassa siirryttiin kuitenkin varhaismetallikaudella alkeelliseen viljelyyn: Taipalsaaren Syrjälänsuon siitepölytutkimuksissa turvekerrostumista on löytynyt ohratyypin viljapölyä 1400- luvulta eKr. Myös hautaustapa muuttui vähitellen. Rannikolla käyttöön otettu röykkiöhautaus kotiutui sisämaahan. Röykkiöhautauksessa vainaja poltettiin esineineen, ja tuhkan päälle koottiin kiviröykkiö. Röykkiöt rakennettiin kauniille näköalapaikoille kallioille vesistöjen varsille. Sisämaassa varhaismetallikauden röykkiöitä kutsutaan lapinraunioiksi. Varhaismetallikauden kuluessa opittiin vähitellen myös valmistamaan metalliesineitä ensin pronssista ja sitten raudasta.
Etelä-Karjalassa varhaismetallikaudesta tiedetään hyvin vähän. Tälle ajalle ajoitettavaa keramiikkaa, kuten esimerkiksi tekstiili- ja Luukonsaaren keramiikkaa on löytynyt harvakseltaan maakunnan alueelta, usein samoilta asuinpaikoilta, mistä kivikautistakin keramiikkaa tavataan. Uusi aika näkyy selkeimmin lapinraunioiden ilmestymisenä. Niitä tunnetaan Ruokolahdelta ja Taipalsaarelta.
