Kauskilan kalmiston hautauksia. Kuva Etelä-Karjalan museo/ Ville Laakso.

Kauskilan kalmistosta löytynyt hopeinen ristiriipus noin 1300-luvulta. Esine on peräisin idän kirkon piiristä. Kalmistoa on käytetty 1100-luvulta 1500-luvulle. Kuva Etelä-Karjalan museo.

Ristiretkiaika
Ristiretkiaikaan mennessä Suomen ympärille muodostuneet Ruotsin ja Novgorodin valtapiirit halusivat ulottaa valtansa alle mahdollisimman laajoja alueita. Samalla lännen ja idän kirkot kävivät taistelua alueen pakanaheimoista. Ristiretkiajalla Käkisalmen ympäristöön syntyi omaleimainen karjalainen kulttuuri, jonka keskeistä aluetta olivat Laatokan länsi- ja luoteisrannat. Sieltä asutusta suuntautui myös Mikkelin, Lappeenrannan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Vienan Karjalan alueille.

Lappeenrannan Kauskilan ristiretki- ja varhaiskeskiaikaista kalmistoa pidetään karjalaisena vainajien mukana haudattujen esineiden perusteella, mutta löydöt kertovat myös ruotsalaisista ja balttilaisista vaikutteista. Kauskilan ohella ristiretkiajan karjalaistyyppistä esineistöä on löydetty Lappeenrannan Myllymäestä ja Annikkalasta, Ylämaan Myttylästä ja Taipalsaaren Vammonniemen ja Mammonniemen kalmistoista.

Kauskilan kalmistosta löytynyt soikea pronssista valmistettu kupurasolki. Soikeat soljet kiinnittivät naisen asua olkapäillä, ja kannattelivat samalla raskasta korulaitetta. Soikeita, kookkaita akantus-kasviaiheilla koristettuja solkia on käytetty karjalaisalueilla ristiretkiajalla. Kuva Etelä-Karjalan museo/ Seppo Pelkonen.	Naisen korulaitteeseen kuulunut esine, joka on nimetty korvalusikaksi. Sen muodosta on päätelty, että sillä on voitu käyttää henkilökohtaiseen hygieniaan kuten korvan kaivamiseen. Kuva Etelä-Karjalan museo/ Seppo Pelkonen.
Ruotsalaisia hopearahoja, ns. brakteaatteja Kauskilan haudasta. Rahat ajoittuvat vuosille 1300-1325. Kuva Etelä-Karjalan museo.	Kauskilan kalmiston miehen haudasta löytynyt kirves. Kuva Etelä-Karjalan museo.