|
Muinaislinnojen rakentaminen edellytti laaja-alaista järjestäytymistä ja yhteistoimintaa. Muinaislinnojen rakentaminen aloitettiin rautakauden lopulla ja niitä tunnetaan Suomesta noin sata. Niiden käyttö ajoittuu yleensä 800-1300 -luvuille jKr. Kuvassa maisemaa Taipalsaaren Kuivaketveleen linnavuorelta. Kuva Etelä-Karjalan museo/ Seppo Pelkonen.
|
|
|
Ruokolahden Karoniemessä on asuttu kivikaudelta rautakaudelle. Kuvassa kaivauksissa löytyneitä viikinkiaikaisia 800 - 1100- luvuille jKr. ajoitettuja helmiä. Joitakin helmityyppejä on voitu valmistaa Välimeren ympäristössä. Kuvat Pekka Karoniemi.
|
Viikinkiaika
Erämaiden valloitus ja viikinkien idäntien avautuminen 800-luvulla heijastui Etelä-Karjalaankin. Väkeä liikkui erämaissa turkisten ja kaupan merkeissä. Uusia vaikutteita ja asutusta tunkeutui maakuntaan vesireittejä pitkin, ja sopiviin kohtiin pystytettiin tukikohdiksi eräasemia ja uudistaloja. Levottomuuksia vastaan pystytettiin myös puolustusvarustuksia.
Asutuspulssi näkyy etenkin Taipalsaarella, jonne syntyi kylämäistä asutusta. Vammonniemessä ja Mammonniemessä sijaitsevat kalmistot sekä ehkä turvapaikoiksi rakennetut Kuivaketveleen, Vitsain ja Turasalon linnavuoret kertovat jo sekä maanviljelyä että karjanhoitoa harjoittavan yhteisön olemassaolosta. Myös Rautjärveltä Hirnilästä on löytynyt viikinkiaikainen kalmisto. Esineistön perusteella se on todennäköisesti eräaseman tai uudistalon hautapaikka.
Etelä-Karjalan halki kulki todennäköisesti kulkureittejä, joita pitkin oltiin yhteydessä Laatokan kaakkoisrannan, Hämeen ja Länsi-Suomen vauraisiin alueisiin. Esineistö kertoo myös kaukaisemmista vaikutteista: Ruokolahden Karoniemen esihistoriallisen asutusalueen hienoimpia löytöjä ovat viikinkiajan luksusesineet, lasihelmet, joita valmistettiin esimerkiksi Välimeren alueella.
